Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.
Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.
Kysymykset ja vastaukset 6/2018
Iskias vaivaa ja ei vaikuta särkylääkkeet, onko fysikaalinen hoito hyväksi entä kalevalainen jäsenkorjaaja? Olen laittanut minulle sopivat kengänpohjalliset ovat osoittautuneet hyväksi.
Välilevyperäinen iskiashermon ärsytys- tai puristustila paranee tavallisesti itsestään 1-3 kuukaudessa. Akuutissa iskiaskivussa istuminen ja vuodelepo tavallisesti pahentavat oireita, minkä vuoksi suosituksena onkin pyrkiä jatkamaan päivittäisiä toimia ja pysymään liikkeellä kivusta huolimatta. Jos kipu kuitenkin on hyvin voimakasta, voi vuodelepo olla ensimmäisinä päivinä tarpeen. Suositeltavinta olisi kuitenkin välttää pitkää vuodelepoa, sillä se yleensä hidastaa toipumista. Rasitusta olisi hyvä jaksottaa eli jakaa pienempiin eriin niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat, ja aktiivisuutta kannattaa myös lisätä pikkuhiljaa. Näin voit ehkäistä selän väsymistä ja selkäkivun yltymistä. Myös selän tukiliiviä voi kokeilla alkuun helpottamaan liikkumista. Lisäksi kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen.
Joskus iskiasoireilu voi kuitenkin pitkittyä. Kipujen pitkittyessä varsinainen kudosvaurio on jo yleensä parantunut, mutta kivunsäätelyjärjestelmän häiriön vuoksi kipu jatkuu. Pitkittyneeseen kipuun liittyykin aivojen toiminnallisia muutoksia. Aivotutkimukset kokeellisilla kipuärsykkeillä ovat osoittaneet, että pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot työstävät kipua poikkeavasti.
Fysikaalisista hoidoista TNS-hoidosta eli transkutaanisesta hermostimulaatiosta saattaa olla apua pitkittyneen kivun hoidossa. Kyse on siis matalatehoisesta sähköärsytykseen perustuvasta hoidosta. Se on helposti toteutettava ja vaaraton hoitomuoto, josta hyötyy noin puolet neuropaattisista kipupotilaista. TNS-laitteen käyttö edellyttää kuitenkin asiaan perehtyneen henkilön (esim. lääkäri, fysioterapeutti) antamaa opastusta ja sitä, että laite saadaan lainaan kotiin tai vastaavasti sellainen ostetaan itse. Kaikenlainen alaselän nikamakäsittely eli manipulaatiohoito on kielletty hermojuuripuristuksen aiheuttaman iskiaskivun hoidossa.
Mikä olisi paras tapa saada ns. emännänkyhmy pienenemään. Omaan yliliikkuvat nivelet (hypermobiliteettisyndrooma todettu) ja viime aikoina kyhmy on vain kasvanut ja leuka työntyy väkisinkin eteenpäin. Millä saisin niskan ja hartiat hallintaan?
Yliliikkuvien nivelten ja niiden liikeratojen hallinnan parantamiseksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta (sivut 10-11). Harjoitteiden tavoitteena on oppia löytämään niskan ja hartiaseudun lihasten paras mahdollinen ja oikea-aikainen toiminta – toisin sanoen hermottaa lihaksia oikeassa järjestyksessä. Tämä parantaa niskalihasten asentotuntoa ja siten myös pään asennon hallintaa. Näin voidaan siis parantaa ylävartalon ryhtiä, jotta lihasvoimaharjoittelu kohdistuu oikeille lihaksille. Tämän jälkeen voit edetä oppaasta löytyviin vaativampiin niskan ja hartialihasten lihasvoimaharjoitteisiin. Hyvä niskan, kaulan ja hartialihasten lihasvoima ja lihasten tasapainoinen toiminta auttavat pään ja ylävartalon hyvän ryhdin säilyttämistä. Harjoittelu olisi hyvä aloittaa kuntoutusalan ammattilaisen, kuten fysioterapeutin ohjauksessa, jotta liikkeet tulisi tehtyä oikein.
Iän myötä ryhti kadonnut ja etukumarassa/selkä kaarella ja selkä väsyy. Mikä keinoksi?
Ylävartalon ryhtiä voit parantaa niska-hartiaseudun ja yläselän asennon hallinta- ja lihasvoimaharjoitteilla. Tällaisia harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta. Harjoittelu aloitetaan niskan ja pään asennon hallintaharjoitteista ja niistä siirrytään niska-hartialihasten lihaskuntoa ja -voimaa lisääviin harjoitteisiin. Ikääntymiseen liittyy usein myös normaaleja selkärangan nikamien ja välilevyjen kulumamuutoksia, jotka voivat osaltaan muuttaa yläselän asentoa kumaraksi. Selän rakenteiden kulumamuutoksiin ei voida vaikuttaa, mutta selän rakenteita ympäröiviä lihaksia voidaan kuitenkin vahvistaa ja ylläpitää niiden liikkuvuutta. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia niskan ja yläselän ryhtiä ylläpitävien lihasten hyvästä lihaskunnosta ja liikkuvuudesta hyvän asennon säilyttämiseksi. Selän väsymisen tunne voi olla seurausta juuri huonosta asennosta ja heikosta lihaskunnosta.
Minulla on kookas välilevyn pullistuma lannerangassa 4-5 välissä, joka painaa hermoa. Käyn fysioterapiassa parhaillaan. Kävely helpottaa oireita parhaiten. Nukkuminen tuottaa vaikeuksia, kyljellä ei voi nukkua, koska se sattuu pakaraan. Yön jälkeen aamusta tiukkaa pakaraa, polven taustaa ja pohjetta ennen kuin pääsen liikkeelle. Selälläkään nukkuminen ei onnistu, muuta kuin tyyny polvien alla, mutta senkin jälkeen on koko kroppa aivan jäykkä. Kysyisinkin, että voisiko yön nukkua puoli-istuvassa asennossa, koska istuminen sohvalla ei tunnu pahalta?
Toki voit kokeilla nukkumista myös puoli-istuvassa asennossa, jos se tuntuu paremmalta kuin selinmakuu- ja kylkiasento. Jäykkyys ja kipuoireilu liittyvät usein siihen, että yöllä ollaan pitkä jakso paikallaan tai lähes paikallaan, mikä lisää hermon puristusta ja siten ärtymistä. Voit kokeilla myös vaihdella makuuasennon ja puoli-istuvan asennon välillä, jos puoli-istuva asentokin alkaa aiheuttaa oireita pidempikestoisesti. Kertomasi oire on hyvin tyypillinen iskiasoire. Lisätietoa iskiaksesta ja sen hoidosta löydät Selkäkanavalta.
Hei! Minulla todettiin n. puoli vuotta sitten synoviaalikysta lannerangan alueella. Oireina on ollut lähinnä hermosärkyä ja vasemman jalan puutumista ja pistelyä. Syön särkyyn Neurontinia tällä hetkellä 2 kapselia päivässä ja teen syviä lihaksia vahvistavia liikkeitä fysioterapeutin ohjeen mukaan. Minua kiinnostaisi tietää, onko tällaisesta vaivasta mahdollista päästä eroon kokonaan? Tykkään esim. kahvakuulaliikunnasta, mutta se on nyt pitänyt jättää pois ja haluaisin kovasti taas joskus heilutella kuulaa. Entä mistä mahtaa johtua kivun määrän suuri vaihtelu? Välillä olen lähes oireeton, sitten taas särkee niin kovasti, ettei voi istua tai seistä kunnolla.
Rangan pikkunivelten eli fasettinivelten synoviaalikystat ovat seurausta fasettinivelten kulumamuutoksista. Synoviaalikysta on nesteen täyttämä rakkula, joka työntyy selkäytimeen päin ahtauttaen selkäydinkanavaa. Kysta ei ole sisällöltään vaarallinen, mutta se voi aiheuttaa hermojuuripuristusta ja siten samankaltaisia säteilyoireita alaraajan, kuten välilevytyräperäinen iskias tai selkäydinkanavan ahtauma. Kystat ovat kuitenkin edellä mainittuja huomattavasti harvinaisempia hermojuuripuristuksen aiheuttajia. Kystia voi esiintyä myös yhdessä muiden selkärangan kulumamuutosten yhteydessä.
Synoviaalikystan oireisiin voi liittyvä alaselän sekä jalan tai molempien jalkojen kipua. Kipu voi oireilla tuntopuutoksina, pistelynä, kihelmöintiä tai kivuliaina kramppituntemuksina jalassa tai molemmissa jaloissa. Lisäksi kipu voi säteillä jalkaa pitkin aina varpaisiin saakka. Päivittäiset vaihtelut oireissa voivat johtua monestakin eri seikasta, mutta todennäköisesti niihin vaikuttaa vaihtelut päivittäisessä rasituksessa. Pystyasento jo sinällään lisää alaselkään kohdistuvaa painetta ja tällaisessa tilanteessa hermojuuripuristusta. Istuminen seisomisen sijaan voi helpottaa oireita. Lisäksi ylävartalon etukumara-asento yleensä helpottaa oireita, sillä etukumara-asento avartaa selkäydinkanavaa. Tämän vuoksi esimerkiksi pyöräily tai kuntopyöräily sopivat yleensä kävelyä paremmin kuntoilumuotona.
Selkäydinkanavan ahtaumamuutosten yhteydessä on keskeistä vahvistaa keskivartalon tukilihaksia ja ylläpitää selkärangan liikkuvuutta, kuten jo kerroit tekeväsikin.
Myös fasettinivelen sisäisellä kortikosteroidiruiskeella voidaan pyrkiä lievittämään kipuja, mutta tutkittua näyttöä tästä hoitomuodosta ei juuri ole. Lisäksi kysta voidaan tarvittaessa poistaa leikkauksella, mutta leikkaustarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tapauskohtaisesti. Leikkauskaan ei välttämättä poista kaikkia oireita.
Mitä suosittelisitte rintarangan keskivaiheilla oikealla puolella olevaan kipuun/jomotukseen lapaluun kohdalla?
Kyseessä voi olla rintarangan alueen pienten nivelten eli fasettinivelten lukkotila. Rintarangan alueen fasettikivut voivat tuntua hengityksen aikana ja säteillä rintakehään, varsinkin jos kylkiluiden ja rintarangan väliset liitokset lukkiutuvat. Fasettiniveloireita hoidetaan kipulääkkeillä ja selkärangan liikkuvuutta parantavilla harjoituksilla. Mobilisaatiosta tai manipulaatiosta eli nikamakäsittelystä voi olla hyötyä, jos kipu ei lievity aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla. Selkälihasten vahvistaminen ja hyvän ryhdin ylläpitäminen on tärkeää, jotta nivelet eivät rasitu turhaan ja lukkiudu uudestaan. Kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen. Suosittelisin sinua kuitenkin ensisijaisesti käymään lääkärissä oireen tarkemman syyn varmistamiseksi.
Minulla on ollut alaselän kipua vaihtelevasti jo vuosia, magneettikuvissa ei mitään hälyttävää, vain normaaleja ikämuutoksia. Olen kuitenkin huomannut, että kipua ja kiristystä tuntuu selkäkipuepisodien yhteydessä myös lantion etupuolella, lonkankoukistajissa (?) ja joskus jopa alavatsassa. Voiko lihaskireys lantion alueella aiheuttaa myös alaselän kipua? Venyttelen lenkin jälkeen lonkankoukistajia, mikä auttaa välillä hieman mutta ei poista kaikkea kipua. Harrastan juoksua (n. 30 km viikossa), käyn kuntosalilla kerran pari viikossa, työ on istumatyötä.
Risti-suoliluu- eli SI-nivelen toimintahäiriö voi aiheuttaa kuvailemasi kaltaisia oireita. SI-nivelen toimintahäiriöstä johtuva ärsytystila voi tuntua alaselässä ja pakaran yläosassa viiltävänä kipuna. Kipu voi myös heijastua syvälle pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. SI-nivelestä johtuva kipu voi tuntua vain toisella puolella tai olla molemminpuolista. Lisäksi SI-nivelen toimintahäiriö saattaa aiheuttaa oireita myös laajemmalle alueelle kehoon, kuten lapojen väliin lanneselän lihaskalvojärjestelmän kautta. SI-nivelen toimintahäiriö on kohtuullisen yleinen ja vaaraton vaiva, mutta oireet voivat olla kiusallisia ja muistuttaa jopa iskiasperäisiä oireita.
Jos kliinisesti todetaan SI-nivelen toimintahäiriö, se hoidetaan yleensä ensin manipuloimalla tai mobilisoimalla SI-niveltä. Manipulaation ja mobilisaation tavoitteena on palauttaa SI-nivelen normaali liike ja lantion neutraaliasento. Tämä lievittää oireita yleensä jo muutamassa päivässä, kun lihaskalvojärjestelmä palaa ns. normaalitilaan. Sen jälkeen aloitetaan lihasvoimaharjoittelu, jonka tavoitteena on parantaa lantion hallintaa ja vahvistaa pakaroiden, alaselän, vatsan ja lantionpohjan lihaksia. Lisäksi lantion ja pakaran seudun liikkuvuutta ylläpidetään venyttelemällä mm. pakara- ja lonkankoukistajalihaksia sekä rentouttamalla niitä hieronnan tai lihaskalvojen rullailun avulla. Säännöllisellä harjoittelulla pyritään ehkäisemään vaivan uusiutuminen.
Suosittelen sinua käymään esimerkiksi fysiatrin tai OMT-fysioterapeutin vastaanotolla. He voivat tutkia johtuuko oireesi mahdollisesti SI-nivelen toimintahäiriöstä tai esimerkiksi jostakin muusta lihasepätasapainosta lantionseudulla.
Minulla on todettu lumbago alaselässä, miten sitä tulisi hoitaa?
Lumbago eli kansankielellä ”noidannuoli” tarkoittaa selän pehmytkudosten venähdystä. Sen voi aiheuttaa äkillinen hallitsematon selän liike tai selän nytkähtäminen. Noidannuoli ärsyttää välilevyn uloimmissa säikeissä, nivelsiteissä tai lihaksissa sijaitsevia kipuhermopäätteitä. Venähdyksen tavallinen oire on alaselän äkillinen kipu. Noidannuoli luokitellaan ns. epäspesifiseksi eli hyvälaatuiseksi selkäkivuksi, jonka pääasiallisena hoitomuotona on akuuteimman kivun helpotettua terapeuttinen liikeharjoittelu. Akuutti kipu helpottaa usein muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää kipulääkkeillä tai kylmä-/lämpöhoidolla. Akuutissakin kivussa varsinaista vuodelepoa kannattaa välttää ja pyrkiä liikuskelemaan kivun sallimissa rajoissa. Harjoittelussa tulisi keskittyä alaselän ja lantion asennon- ja liikehallinnan harjoitteluun. Keskivartalon tuki ja hyvän ryhdin säilyttäminen on keskeistä sekä eri asennoissa että liikuttaessa. Myös selän lepoasennoista ja rentoutumisharjoittelusta voi olla apua.
Minulla on kaularangassa 4 ja 5 välissä ahtauma ja myös alemmassa nikamassa madaltumaa. Olen vahvistanut yläselkää nostelemalla kolmen kilon painoja sarjoissa. Olen pistänyt merkille että kaularanka vähän närkästyy ja alkaa oireilla. Kysymys on, onko oikein painojen nostelu ylös ja mikä olisi paras vaihtoehto yläselän vahvistamiseksi.
Harjoittelussa olisi tärkeä keskittyä pään ja niskan asennon hallintaan. Tällaisia harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta (sivut 10-11). Harjoittelu siis aloitetaan niskan ja pään asennon hallintaharjoitteista ja niistä siirrytään niska-hartialihasten lihaskuntoa lisääviin harjoitteisiin (sivut 12-13). Ahtauma oire saattaa ärsyyntyä, etenkin silloin, kun painoja nostetaan pystyasennossa hartiatasoa ylemmäksi. Tällaiset liikkeet kannattaa tehdä aina yksi käsi kerrallaan. Se vähentää lihasjännitystä niska-hartiaseudulla ja siten kaularankaan kohdistuvaa puristavaa kuormitusta. Lisäksi kaikessa harjoittelussa tulisi kiinnittää huomiota, että pää pysyy paikallaan ns. keskiasennossa eli ettei leuka työnny liikkeissä eteen eikä pää tee eteen-taakse suuntaista liikettä harjoitteiden aikana. Kun pään ja niskan asento pysyy harjoitellessa hyvässä ryhdissä, vähenee myös kaularangan hermojuuriin kohdistuva puristava kuormitus.
Mitä tarkoittaa modic-muutokset? Lääkäri sanoi vastaanotolla, että minulla olisi sellaisia alaselän nikamissa?
Modic-muutokset ovat selkärangan luisten nikamien ylä- tai alaosissa (päätelevyissä) sijaitsevia luuytimen muutoksia, jotka näkyvät magneettikuvissa. Modic-muutoksia esiintyy etenkin välilevyjen rappeutumis- ja pullistumismuutoksien yhteydessä. Muutokset voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin, joista tyypin 1 muutokset kuvaavat tulehduksellista muutosta. Tyypin 1 muutosten on todettu olevan yhteydessä hieman voimakkaammin kipuun, kun taas tyypin 2 muutokset ovat tutkimuksissa yhdistetty voimakkaammin alaselkäkivusta johtuvaan toimintakyvyn laskuun. Vaikka Modic-muutosten on todettu olevan yhteydessä alaselkäkipuun ja huonompaan toimintakykyyn, muutokset selittävät kuitenkin vain osan alaselkäkipuoireista ja niitä esiintyy myös täysin oireettomilla henkilöillä. Modic-muutosten suurempi koko ja lukumäärä lisäävät oireiden voimakkuutta.
Modic-muutosten hoitomuotoina on käytetty mm. tulehduskipulääkkeitä, antibioottihoitoa, nikamavälin luudutusleikkausta (artrodeesi) ja kortikosteroidi-injektioita. Hoitomuodosta päättää aina hoitava lääkäri oirekuvan ja löydösten perusteella. Liikunta on yleensä selkäkipujen hoidossa suositeltavaa, sillä pitkittynyt lepo tai liikkumattomuus yleensä pahentaa kipuoireita. Modic-muutosten kohdalla tulisi tutkimusten mukaan kuitenkin välttää kovempaa rasitusta, mutta esimerkiksi selkärankaa tukevien syvien lihasten harjoitteista saattaa olla apua. Harjoittamalla lantionpohjan sekä vatsan ja selän syviä lihaksia voidaan parantaa keskivartalon hallintaa ja näin vakauttaa lannerangan asentoa niin paikallaan ollessa kuin liikkeessäkin. Hyvä lantion- ja keskivartalon hallinta vähentää myös lannenikamiin kohdistuvaa kuormitusta. Kuntoutusalan ammattilaisen opastuksella on helpompi päästä alkuun harjoitteissa. Näin varmistutaan myös oikeista liiketekniikoista.
