Yläselän eli rintarangan alueen kipu tuntuu niskan ja alaselän välisellä rintakehän alueella. Aikuisilla yläselän alueen kiputilat ovat hieman harvinaisempia kuin niskan ja alaselän kivut. Lapsilla ja nuorilla puolestaan yläselän kipuja esiintyy suunnilleen saman verran kuin niskan ja alaselän kipuja. Naisilla oireet ovat yleisempiä kuin miehillä.
Yläselän kivun taustalla ei tyypillisesti ole mitään vakavaa syytä. Äkillinen tavallinen yläselkäkipu voi liittyä esimerkiksi lihaksen, lihaskalvon, nivelen tai nivelsiteen kiputilaan tai ärsytykseen. Kipu tuntuu usein selässä rajatulla alueella esimerkiksi lapaluiden välissä tai lapaluun alla. Kipua voi heijastua hieman myös kylkeen ja se voi voimistua sisään hengitettäessä tai selkää liikuttaessa. Kipu voi alkaa venähdyksestä tai omia aikojaan. Kiputuntemus voi syntyä myös ilman varsinaista kudoksen vauriota. Monesti kipu helpottaa itsestään muutamien päivien tai viikkojen aikana.
Aina ei pystytä osoittamaan tarkkaa anatomista rakennetta, joka olisi kivun taustalla. Jos sairauteen tai muihin vakaviin syihin viittaavia oireita ei ole, se ei myöskään ole välttämätöntä. Tällöin puhutaan epäspesifistä kivusta. Kivun kokemiseen ja kestoon voivat vaikuttaa anatomisten rakenteiden ohella psykologiset, sosiaaliset ja elämäntapoihin liittyvät tekijät. Myös muilla samanaikaisilla sairauksilla ja perimällä on vaikutusta.
Joskus, hyvin harvoin, yläselkäkivun ja -oireiden taustalla on sairaus tai vakava syy, kuten heijastekipu sisäelimestä.
Hakeudu päivystykseen, jos kipuun liittyy:
- rintakehän laaja-alaista kipua tai puristavaa tunnetta, säteilyä hartiaan tai pahoinvointia.
- hengenahdistusta, hengityksen vaikeutta tai rytmihäiriöitä.
Hakeudu lääkärin vastaanotolle tarkempiin tutkimuksiin myös, jos kipuun liittyy:
- hyvin voimakasta kipua asennosta riippumatta.
- yleisvoinnin heikkenemistä tai kuumetta.
- taustalla on tapaturma.
- sinulla on tai on ollut aiemmin syöpä.
Jos näitä oireita tai taustatekijöitä ei esiinny, mutta kipu ei ala helpottaa muutamassa viikossa, voit hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti tutkii sinut ja antaa ohjeita kuntoutukseen. Tarvittaessa oire voidaan tutkia myös lääkärin vastaanotolla.
Mitä voit tehdä itse?
Tavallisessa yläselkäkivussa on hyvä välttää täydellistä liikkumattomuutta tai vuodelepoa. Oireiden alkuvaiheessa kannattaa pyrkiä jatkamaan kevyiden askareiden tekemistä, liikuskelua ja liikkumista. Se nopeuttaa toipumista. Tekemistä voi jaksottaa pitämällä välillä taukoja ja vaihtamalla asentoja. Liikkeelle pääsemisen helpottamiseksi voi tarvittaessa käyttää kuuriluontoisesti itselle sopivaa kipulääkettä.
Alkuvaiheen jälkeen, lisää liikkumista asteittain. Pitkäaikainen yläselän käytön varominen ja vähäinen liikkuminen voivat johtaa lihasten heikkenemiseen ja nivelten jäykistymiseen. Rasituksen sieto laskee ja kipuja voi tulla pienestä arjen kuormituksesta. Vähäinen liikkuminen on yhdistetty rintarangan alentuneeseen liikkuvuuteen. Monipuolinen liikkuminen puolestaan parantaa lihaskuntoa ja liikkuvuutta, jotka edistävät yläselän hyvinvointia. Liikkumisen pelko puolestaan voi pitkittää kipua.
Liikkumisen ja liikunnan lisäksi on hyvä huomioida myös muut terveyttä edistävät elintavat ja keinot. Pyri nukkumaan riittävästi, syö terveellisesti, vaali ihmissuhteita ja pidä kiinni itselle merkityksellisistä asioista, tarvittaessa pyri vähentämään stressiä.
Mitä jos kipu pitkittyy?
Tyypillisesti kipu helpottaa muutamien viikkojen aikana. Joskus kipu kuitenkin pitkittyy tai kipujaksot toistuvat, mutta välissä on oireettomia tai vähemmän oireisia kausia.
Pitkäaikaisessa kivussa on usein mukana monien tekijöiden yhteisvaikutusta. Esimerkiksi masentuneisuus, univaikeudet, stressi ja työhön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa kivun kokemiseen ja pitkittymiseen. Lisäksi kipuun liittyvillä tunteilla, ajatuksilla ja odotuksilla on vaikutusta. On todettu, että samanaikaiset muut tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja muut sairaudet voivat myös olla riskitekijä. Taustalla voi olla myös perimän aiheuttamaa alttiutta. Lisäksi pitkään kestänyt kipu voi johtaa kivulle herkistymiseen, jolloin ennen vaarattomaksi koettu ärsyke koetaan kipuna.
Mikäli itsehoitokeinot eivät riitä ja yläselän kipu pitkittyy tai toistuu, voit hakeutua terveydenhuollon piiriin hakemaan apua ja ohjeita. Esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolla voidaan selvittää tilannetta ja tehdä sinulle yksilöllinen suunnitelma.
Yläselän rakenne, toiminta ja kipuoireet
Yläselän alueella selkärankaa kutsutaan rintarangaksi. Se alkaa kaulan alaosasta ja loppuu alimpien kylkiluiden tasolle. Rintaranka ja siihen kiinnittyvät kylkiluut muodostavat rintakehän, joka suojaa tärkeitä elimiä, kuten sydäntä ja keuhkoja. Keuhkojen toiminnan takia rintakehän tulee kyetä laajenemaan, ja liikkumisen mahdollistamiseksi myös kiertymään ja taipumaan. Selkärangan nikamat ja kylkiluut kiinnittyvät tämän vuoksi toisiinsa useilla nivelillä. Joskus näihin pikkuniveliin voi muodostua ärsytys- tai kiputila, joka voi tuntua myös rintakehän laajetessa sisäänhengityksessä.
Yläselän ja rintakehän alue on yhteydessä myös yläraajan toimintaan. Kylkiluiden päällä yläselässä sijaitsevat lapaluut, joihin yläraajat niveltyvät. Lapaluilla ja niihin kiinnittyvillä lihaksilla on tärkeä rooli yläraajan liikkeissä ja tuessa yläraajan toiminnalle. Lapaluut kiinnittyvät lihas- ja lihaskalvorakentein rintakehään sekä solisluun välityksellä rintalastaan rintakehän etupuolelle. Yläselän alueella tuntuva kiputila voi liittyä lapaluihin kiinnittyviin lihaksiin ja niiden ärsytystilaan. Rintaranka osallistuu myös kaulan liikkeisiin, joten rintarangan toimintahäiriöt voivat haitata myös kaulan toimintaan. Lisäksi kaulan alueelta voi heijastua kiputuntemusta yläselän alueelle esimerkiksi kaulan pikkunivelten ärsytystilassa.
Aina ei pystytä osoittamaan, että kivun taustalla olisi jokin tarkka anatominen rakenne. Jos ei esiinny sairauteen tai muihin vakaviin syihin viittaavia oireita, se ei ole välttämätöntä. Kipuoiretta voidaan kuitenkin hoitaa. Keskeisiä keinoja ovat liikkuminen, riittävästä unesta ja palautumisesta huolehtiminen sekä yleiset terveyttä edistävät elintavat. Kipuun liittyvillä ajatuksilla ja odotuksilla on myös vaikutusta.
Nuoruuden kasvuvaiheessa pienellä osalla ilmenee skolioosia, joka näkyy selkärangan kiertymisenä sekä Scheuermannin taudiksi kutsuttua selkänikamien kasvuhäiriötä, joka voi aiheuttaa yläselän kumaruuden korostumista.
