Testaa tietosi selästä

Väite on totta.

Unettomuus, huono tai liian vähäinen uni lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Koettu kipu monesti heikentää unta, mutta vaikutus on vahva myös toiseen suuntaan.

Sekä uneen että kipuun voivat vaikuttaa myös esimerkiksi pitkäaikainen haitallinen stressi tai masentuneisuus. Jokaisella on joskus huonosti nukuttuja öitä, mutta jos unettomuus pitkittyy, kannattaa tutustua keinoihin helpottaa tilannetta.

Väite on tarua.

Selkäkivun syy näkyy harvoin röntgen- tai magneettikuvassa. Valtaosa selkäkivusta on epäspesifiä selkäkipua, jossa yksiselitteisen anatomisen syyn antaminen on mahdotonta. Kuvantamistutkimuksissa löydetään usein oireettomia muutoksia, kuten madaltuneita välilevyjä tai pieniä välilevypullistumia.

Joskus kuvantamistutkimuksia tarvitaan. Niitä tehdään, jos oireiden ja vastaanotolla tehtyjen tutkimusten perusteella nousee epäily vakavasta tai spesifistä selkäsairaudesta tai vaikeasta hermo-oireesta. Nämä kuitenkin ovat hyvin harvinaisia ja ne voidaan yleensä selkeästi tunnistaa vastaanotolla.

Väite on tarua.

Kehoomme tulee ikääntymisen myötä muutoksia ja niitä alkaa muodostua jo nuorella iällä. Esimerkiksi selän välilevyt madaltuvat. Muutoksia löytyy myös oireettomilta henkilöiltä, eli niillä ei monesti ole yhteyttä kipuihin.

Muutoksia ei voi täysin estää. Kuitenkin kohtuukuormitteisen liikkumisen on todettu olevan hyödyllistä. Asteittain lisättynä liikkuminen vahvistaa selän rakenteita ja liikkumattomuus on selän rakenteille huono vaihtoehto.

Kannattaa myös muistaa, että selkäoireet eivät väistämättä pahene iän myötä.

Väite on tarua.

Selkäkivun taustalla on hyvin harvoin vakava syy tai sairaus. Usein tavallinen selkäkipu helpottaa muutamassa viikossa, joskus kuitenkin kipu pitkittyy tai toistuu usein. Pitkäaikaisessa kivussa on yleensä mukana monien tekijöiden yhteisvaikutusta. Rakenteellisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi muut tuki- ja liikuntaelimistön oireet, mieliala, odotukset ja esimerkiksi työhön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa kivun kokemiseen ja pitkittymiseen. Taustalla voi olla myös perimän aiheuttamaa alttiutta. Lisäksi pitkään kestänyt kipu voi johtaa herkistymiseen, jolloin ennen vaarattomaksi koettu ärsyke voidaan kokea kipuna.

Aina kipua ei voida täysin poistaa, mutta tilanteeseen voidaan usein vaikuttaa. Jos itsehoitokeinot eivät riitä, pitkään kestäneessä kivussa on hyvä hakea yksilöllistä ohjausta esimerkiksi fysioterapeutilta tai lääkäriltä.

Väite on totta.

Pitkäaikaisten tai toistuvien selkäoireiden hoidossa on todettu olevan hyötyä liikuntaharjoittelusta. Monien erilaisten harjoittelumuotojen on havaittu olevan hyödyllisiä. Liikkumistavan voikin valita oman mielenkiinnon ja omaan arkeen sopivuuden perusteella. Jos liikkuminen on ollut pitkään vähäistä, on suositeltavaa lisätä liikkumisen määrää ja rasittavuutta asteittain.

Äkillisessä, alle kuusi viikkoa, kestäneessä selkäkivussa liikuntaharjoittelu ei ole vaikuttava hoitomuoto. Äkillisessä tavallisessa selkäkivussa ei kuitenkaan kannata jäädä sängynpohjalle. Kevyet arkiaskareet ja liikuskelu edistävät toipumista.

Hyvin harvoin tarvitaan leikkausta, mutta myös siitä kuntoutumisessa liikkumisella on tärkeä rooli.

Väite on totta.

Selän terveyttä tukevat yleiset terveyttä edistävät elintavat, kuten säännöllinen liikkuminen, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni.

Pitkittyneessä kivussa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää. Oireet voivat saada eristäytymään ja elämä voi kaventua. Olisi kuitenkin tärkeä pitää kiinni itselle merkityksellisistä ja mukavista asioista sekä sosiaalisista suhteista. Myös myötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan edistää hyvinvointia.