Vaikka selkäkipu on yleistä, on selkä rakenteena vahva ja kestävä eikä se mene helposti “rikki”. Selkä pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen, kun sitä totutetaan vähitellen. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.

Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja sitä ilmenee usein monenlaisten elämään liittyvien fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien tai muutosten yhteydessä. Raskas fyysinen kuormitus, mutta toisaalta myös liikunnan vähäisyys lisäävät alaselkäkipujen todennäköisyyttä. Myös lihavuus, tupakointi ja uniongelmat lisäävät selkäkipujen ilmaantumisen riskiä. Useimmiten selkäkipujen syytä ei voida täsmällisesti osoittaa, eikä kipujen alku ole aina yhdistettävissä johonkin tiettyyn tapahtumaan.

Selkä kaipaa liikettä

Vaikka alaselkäkivun ennuste on keskimäärin hyvä ja useimmat selkäkipujaksot helpottuvat nopeasti, noin neljänneksellä selkäkipuisista on jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä kolmen kuukauden kohdalla. Joka viidennen selkä oireilee vuoden kuluttua oireiden alusta ja alaraajaan säteilevässä selkäkivussa vielä useammalla. Laaja-alainen ja monipaikkainen kipu ennustaa pidempiaikaista oireilua. On tärkeää ymmärtää, että selkäkipujen oirekuva voi olla hyvinkin vaihteleva, eikä ole harvinaista, että oireet jatkuvat joskus pidempään. Tämä ei useimmiten tarkoita, että kyseessä on vakava syy oireille.

Selkäkipu helpottuu pääsääntöisesti itsestään, eikä vuodelepoa suositella. Keväällä päivitetyn suosituksen yksi ydinviesteistä onkin se, että oli kyse sitten akuutista tai pitkittyneestä oireilusta, olisi tärkeää pysyä liikkeessä ja kiinni itselle tärkeissä toimissa, kohtuullisesta kivusta huolimatta. Kohtuullinen kipu liikkumisen aikana tai sen jälkeen ei tarkoita sitä, että selkä vaurioituisi. Jos selkäkipujakso ei lähde helpottamaan omin konstein muutamassa viikossa, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, vastaanotolle, jotta voidaan selvittää kivun pitkittymiseen vaikuttavat tekijät sekä etsiä keinoja pääsemiseksi takaisin itselle tärkeisiin aktiviteetteihin ja työhön. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa oma aktiivisuus on keskeisestä.

Olisi tärkeää pysyä liikkeessä ja kiinni itselle tärkeissä toimissa, kohtuullisesta kivusta huolimatta.

Ammattilainen kartoittaa oireet kokonaisvaltaisesti

Kun selkäkipuinen tulee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, on ammattilaisella ensin mielessä selkäkivun vakavien tai spesifien syiden tunnistaminen. Kiireellinen hoito on tarpeen, jos selkäkipu on sietämätöntä tai jos selkäkipuun liittyy kuumetta, vatsakipua, rakon ja suolen toiminnan häiriöitä, alaraajojen lihasvoiman heikkenemistä tai yleistilan heikkenemistä.

Suurimmalla osalla näitä oireita ei ole, ja silloin huomio on merkityksellisten, kivuliaiden ja huolestuttavien toimien sekä oireen pitkittymisen riskitekijöiden tunnistamisessa. Apuna tässä voidaan hyödyntää erilaisia kyselylomakkeita sekä perusteellista alkukeskustelua ja tutkimista. Kyselylomakkeet auttavat selvittämään tilannetta kokonaisvaltaisesti ja arvioimaan riittävän tuen määrää. Vaikka selkäkivulle ei useimmiten voida löytää yksittäistä syytä, useimmiten löydetään kuitenkin ymmärrettävä selitys tilanteelle sekä toimivat omahoitokeinot, kun huomioidaan kokonaistilanne.

Päivitetty hoitosuositus korostaa henkilökeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen merkitystä. On tärkeää, että ammattilainen kuuntelee keskeyttämättä ja osoittaa kuulevansa, ymmärtävänsä ja ottavansa asiakkaan kokemukset todesta. Ammattilaisia kannustetaan myös selittämään tutkimislöydökset ymmärrettävästi.

Päivitetty hoitosuositus korostaa henkilökeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa suositellaan ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle ohjaamista niiden selkäkipuisten osalta, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita. Fysioterapeutin suoravastaanotto on todettu yhtä turvalliseksi ja tehokkaaksi verrattuna lääkärin vastaanottoon selkäkivun hoidossa. Suoravastaanoton etuna on se, että suoravastaanotolla on aikaa kuunnella asiakkaan näkökulmaa, huolia; tutkia huolellisesti ja antaa alkuvaiheen omahoito-ohjeita.

Jaettuun päätöksentekoon pohjautuva lääkkeetön kivunhoito ja ohjaus ovat suosituksen keskiössä tavallisen äkillisen selkäkivun ensilinjan hoitomuotoina. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tulehduskipulääkettä, parasetamolia, tai näiden yhdistelmää, kuitenkin muut sairaudet ja niihin käytössä oleva lääkitys huomioon ottaen. Akuutissa alaselkäkivussa tulee välttää kuvantamista, jos vakavaan tai spesifiin syyhyn viittaavia merkkejä ei ole.

Suosituksessa kannustetaan työssä jatkamiseen tai nopeaan työhön palaamiseen. Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kanssa on olennaista, jotta työn muokkaus tarvittaessa on mahdollista. Vastoin joitain aiempia käsityksiä, ei tarvitse olla täysin kivuton ollakseen töissä – työ on useimmiten ennemminkin kuntouttavaa. Useimpia harrastuksiakaan ei tarvitse jättää kokonaan pois selkäkipujen takia, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi.

Suositus sisältää lisämateriaaleja ammattilaisille ja selkäkipuisille

Internetistä saatavan selkäkipuun liittyvän tiedon laatu on heikkoa ja väärä tieto lisää usein huolta. Tämän vuoksi hoitosuositus sisältää paljon lisämateriaaleja sekä ammattilaisille että selkäkipuisille. Mukana on muun muassa akuutin alaselkäkivun verkkokurssi ja ajantasaista tietoa sisältäviä oppaita, vinkkejä selän lepoasennoista jne. Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa. Myös lämpöpakkaus voi auttaa. Kun selkää rentouttaa, kannattaa varmistaa, että hengitys kulkee rauhallisesti ja selkä pääsee rennoksi alustaa vasten.

Akuutin alaselkäkivun hoidossa harjoittelu ei näyttäisi tuottavan lisähyötyä kivun ja toimintakyvyn parantamisessa. Rangan manipulaatio ja akupunktio eivät ilmeisesti ole tehokkaampia kuin muut hoitomuodot (harjoittelu tai selkäkoulu) tai lumehoito alaselkäkivussa. Lannerangan traktio- eli vetohoito ei ole vaikuttavaa alaselkä- tai iskiaskivussa. Näitä voidaan kuitenkin tarvittaessa käyttää aktiivisten hoitomuotojen rinnalla, mutta on huomioitava, että ne saavat aikaan vain lyhytaikaisia lumehoitoon verrattavissa olevaa hyötyä kipuun ja toimintakykyyn.

Yksilöllistä omahoitoa

Selkäkivut uusiutuvat herkästi, eikä se tarkoita, että kyse on vakavasta selkäkivun syystä. Alaselkäkipujen uusiutumisen ennalta ehkäisemiseksi kannattaa harrastaa itselleen mieluisaa kuntoliikuntaa sekä välttää tupakointia ja ylipainoa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa siis huolehtia kokonaisvaltaisesti, myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta.

Tutkimuksissa pitkittyneen selkäkivun (kesto yli 12 viikkoa) kuntoutus- ja hoitomenetelmiä on usein tutkittu yksittäin, mutta käytännössä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi tarvitaan erilaisten menetelmien yhdistämistä huomioiden kipukokemukseen vaikuttavat yksilölliset tekijät. 

Vaikka selkäkivulle ei useimmiten voida löytää yksittäistä syytä, useimmiten löydetään kuitenkin ymmärrettävä selitys tilanteelle, sekä toimivat omahoitokeinot, kun huomioidaan kokonaistilanne.

Omahoidon toteutumista tulisi seurata ja suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan. Harjoittelusta on pitkittyneessä selkäkivussa hyötyä etenkin, kun siihen yhdistetään kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, kuten tavoitteenasettelua, ohjausta, asteittaista altistamista tai kuormituksen lisäystä. Koska mikään harjoittelumuoto ei ole osoittautunut muita paremmaksi, harjoittelu tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden selkäkipuisen mieltymykset, käsitykset ja toimintakyky. Ryhmämuotoinen kuntoutus ja digitaalisesti toteutettu hoito (etäfysioterapia, digitaaliset hoitopolut tai sovellukset) ovat yhtä vaikuttavia kuin tavanomainen yksilökuntoutus alaselkäkivussa.

Riikka Holopainen
fysioterapeutti TtT, kuntoutuksen erityisasiantuntija, Etelä-Savon hyvinvointialue

Jaro Karppinen
LT, fysiatrian erikoislääkäri, fysiatrian emeritusprofessori Oulun yliopisto, kuntoutusjohtaja ja fysiatrian ylilääkäri, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Karppinen oli keväällä 2025 julkaistun Alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen päivityksestä vastanneen työryhmän puheenjohtaja ja Holopainen kokoava kirjoittaja.

Artikkeli on julkaistu alun perin Hyvä Selkä -lehdessä 3/2025.
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna. 

Lue myös: