Scheuermannin taudin potilaan korostunutta yläselkää kutsutaan rintarangan kyfoosiksi. Taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Kasvuiässä hormonaaliset ja mekaaniset tekijät voivat vaikuttaa kasvuhäiriön syntyyn. Sen taustalla voi olla myös perinnöllinen alttius. Tutkimusten mukaan Scheuermann-potilaat selviytyvät elämässään hyvin. Selkäkipua voi kuitenkin esiintyä enemmän kuin väestöllä yleensä.
Scheuermannin kyfoosissa (Scheuermann disease, Scheuermann kyphosis) esiintyvien kiilamaisten nikamien epäilläänjohtuvan kasvuiässä tapahtuvan nikamien kasvun kehityshäiriöistä. Nopea pituuskasvu sekä hormonaaliset, mekaaniset ja osittain myös perinnölliset tekijät edesauttavat kiilamaisten nikamien syntyä. Kasvuhäiriöiden seurauksena selkänikaman etuosan kasvu hidastuu, kun nikaman takaosa taas jatkaa kasvamistaan. Nikaman etuosa jää näin ollen takaosaa matalammaksi. Röntgenkuvassa (kuva) nikamasolmut ovat pidentyneet ja kiilamaiset, päätelevyt epätasaiset ja nikamavälit madaltuneet aiheuttaen rintarangan kyfoosin.
Scheuermannin kyfoosin diagnoosi tehdään yleensä 12–17-vuotiailla nuorilla.
Scheuermannin kyfoosi diagnostisoidaan, kun rintarangassa on peräkkäin vähintään kolme ≥ 5° kiilamaista nikamaa. Suurentunut kyfoosi luokitellaan myös silloin, kun rintarangassa on yksi vähintään 10° kiilamainen nikama ja kyfoosin aste on suurempi kuin 45°. Kyfoosin korkein kohta – huippu – on yleensä rintarangan keski- tai alaosassa, kohta on joustamaton ja jäykkä. Kun rintarangan kyfoosi korostuu, lanneselän notko suurenee, jotta selkärangan tasapaino säilyisi. Potilailla voi suurentuneen kyfoosin lisäksi esiintyä skolioosia rintarangan alueella. Scheuermannin kyfoosin diagnoosi tehdään yleensä 12–17-vuotiailla nuorilla. He tulevat lääkärin vastaanotolle havaitun selän virheasennon ja/tai selkäkipujen vuoksi.
Nikamamuutoksia voi olla myös lannerangassa, mutta silloin puhutaan ns. epätyypillisestä Scheuermannin taudista (atypical lumbar Scheuermann disease). Lannerangassa olevia kiilamaisia nikamamuutoksia tavataan usein rasittavien urheilulajien (esim. motocross, paini) harrastajilla.
Kuva: Tieteellinen tutkimus Orton
Taudin yleisyys
Taudin esiintyvyys on raportoitu olevan 1–8 prosentilla väestöstä. Tutkimusten mukaan sitä esiintyy kaksi kertaa enemmän miehillä kuin naisilla, mutta myös vastakkaisia tutkimustuloksia on julkaistu. Potilaat ovat keskimääräistä pidempiä, mikä voi osittain altistaa rangan muutoksiin.
Tutkimuksissa Scheuermann-potilailla on tavattu selkäkipua ja toiminnallisia rajoituksia useammin kuin väestöllä yleensä, mutta se ei välttämättä vaikeuta potilaan toimintakykyyn arjessa. Yhteyttä kyfoosin etenemisen ja toimintakyvyn välillä ei ole havaittu eikä suuri rintarangan kyfoosi näytä ennustavan selkäkipuja myöhäisemmällä iällä. Tutkimusten mukaan potilaat kokevat kuitenkin elämänlaatunsa ja yleisen terveydentilansa hieman heikommaksi kuin samanikäiset ja samaa sukupuolta olevat väestöverrokit.
Kyfoosin hoito
Useimmiten rintarangan muutokset ovat lieviä, eivätkä aiheuta potilaalle oireita. Luuston kasvuvaiheessa konservatiivinen hoito on todettu tehokkaaksi. Hoito perustuu kyfoosin suuruuteen ja oirekuvaan. Pienemmissä kyfoosin asteissa harjoitteet ja kipulääke voivat olla riittäviä, käyryyden lisääntyessä korsetti ja operatiivinen hoito ovat mahdollisia.
Rintarangan leikkaushoitoa tarvitaan harvoin ja se arvioidaan yksilöllisesti.
Yksilölliset, fysioterapeutin ohjeistamat harjoitteet ovat tehokkaita itsehoidon tukena, mikäli rintaranka ei ole liian jäykkä eikä kyfoosin aste ole suuri. Rintarangan alueelle räätälöityä korsettia käytetään, kun kyfoosin aste lisääntyy ja on noin 60 astetta. Korsettia pidetään yleensä yhdestä kahteen vuoteen ja 18–23 tuntia vuorokaudessa rintarangan jäykkyydestä ja kyfoosin suuruudesta riippuen. Äskettäin julkaistussa seurantatutkimuksessa korsettihoidolla saavutettiin myönteisiä tuloksia rintarangan käyryyteen. Korsettihoidon käytettävyydestä ei ole kuitenkaan konsensusta.
Rintarangan leikkaushoitoa tarvitaan harvoin ja se arvioidaan yksilöllisesti. Leikkaushoitoa harkitaan, jos rintarangan kyfoosi on yli 75 astetta ja virheasento aiheuttaa selkäkipua, neurologisia oireita tai sydän- ja keuhkotoiminnan häiriöitä. Korostunut kyfoosi voi vaikuttaa myös potilaan minäkuvaan ja aiheuttaa tyytymättömyyttä ulkonäköön. Operaatiossa selkärankaa oikaistaan ja jäykistetään kasvuhäiriön alueelta.
Yhteyttä kyfoosin etenemisen ja toimintakyvyn välillä ei ole havaittu eikä suuri rintarangan kyfoosi näytä ennustavan selkäkipuja myöhäisemmällä iällä.
Yhteenveto
Scheuermann-potilailla rintarangan kyfoosi voi lisääntyä ajan kuluessa. Vaikka Scheuermann-potilailla on enemmän selkäoireita kuin väestöllä yleensä, niin suurentunut kyfoosi ei ennusta toimintakyvyn muutosta tai selkään liittyviä oireita, eikä kyfoosin aste ole yhteydessä myöhemmin koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja selkäkipuihin.
Leena Ristolainen
dosentti, fysioterapeutti, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton, Orton Oy
Asiantuntija-artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 4/2025.
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.
