Selkärangan kompressiomurtuma eli nikaman solmuosan puristusmurtuma liittyy usein osteoporoosiin

Selkärangan kompressiomurtuma eli puristusmurtuma nikaman solmuosassa on tavallisin selkärangan murtumatyyppi.

Selkärangan nikamamurtumat ovat melko yleisiä ikääntyneillä osteoporoosiin liittyen. Osteoporoosi on sairaus, jossa luumassa on vähentynyt ja luun rakenne heikentynyt. Murtumat saattavat syntyä vaarattomankin tuntuisessa tilanteessa. Murtuma voi syntyä esimerkiksi kaatuessa, pudotessa istualleen, selän taivutuksessa tai esineitä nostaessa. Tällöin murtunut nikama yleensä painuu osittain kasaan. Yksinkertainen selkärangan kasaanpainumismurtuma, johon ei liity selkäytimen puristuksen oireita, paranee itsestään.

Osteoporoottisessa murtumassa kipulääkityksestä on usein hyötyä, ettei lepovaihe kestäisi 2-3 vuorokautta pidempään. Pidempiaikainen lepo voi pahentaa osteoporoosia.  Liikkumisen apuna voi käyttää tukiliiviä ja liikkumisen apuvälineitä, esimerkiksi rollaattoria. Lämpöhoito ja kevyt hieronta voivat lievittää selkälihasten jännitystä.

Tapaturmaiset selkärangan murtumat kuuluvat erikoissairaanhoitoon

Tapaturmien yhteydessä suoraan selkään kohdistuva voimakas isku esimerkiksi putoamisen, liikenneonnettomuuden tai kaatuvan puun aiheuttamana voi aiheuttaa nikamamurtuman. Niiden hoito kuuluu oireista riippuen yleensä erikoissairaanhoitoon ja vakavissa murtumissa saatetaan tarvita leikkaushoitoa.

Nikamakaaren rasitusmurtuma on liikunnallisten nuorten vaiva

Nikamakaaren rasitusmurtumat ovat tavallista yleisempiä nuorilla urheilijoilla. Rasitusmurtuma voi syntyä epätavallisen ja pitkäkestoisen rasituksen seurauksena.

Rasitusmurtumat ovat pääsääntöisesti seurausta liian nopeasti lisäyksestä harjoitusten määrästä, yksipuolisista harjoitusmenetelmistä tai tukirangan rakenteellisesta poikkeavuudesta. Eniten niitä esiintyy lajeissa, joissa selkään tulee kiertoa ja taivutuksia (esimerkiksi jääkiekko, voimistelu, uinti, taitoluistelu ja tennis).

Lääkäri määrittelee rasitusmurtumassa vältettävät harjoitusmuodot ja toipumisajan pituuden seurannan mukaan. Korvaavan harjoittelun suunnittelee fysioterapeutti yhdessä valmentajan kanssa. Tukivyötä saatetaan käyttää harjoittelun tukena toipumisen aikana.

Fysioterapeutti ohjaa nikamakaaren rasitusmurtumaan yksilöllisesti keskivartalon syvien lihasten harjoituksia ja lihastasapainoa ja liikehallintaa parantavia liikkeitä.

Tarvittaessa käytetään fysiatrin, ortopedin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin apua hoidon suunnittelussa.

Lisätietoa selästä ja selän hoidosta