Iskiaskipu vai tavallinen selkäkipu

Alaselkäkivun tunnistaminen auttaa sinua aktiivisten hoitokeinojen valinnassa. 

Selkäkivussa on todella harvoin kyse sairaudesta ja se paranee useimmiten itsestään. Kuitenkin se on yksi yleisimmistä lääkärin vastaanotolle hakeutumisen syistä ja aiheuttaa eniten sairauspoissaoloja Suomessa.

Liikkeessä tuntuva selkäkipu

Selän huonosta toiminnasta aiheutuvan selkäkivun syitä: 

  • Selän paikallinen jäykkyys, joka estää sillä hetkellä tarvittavan liikkeen tai selän asennon
  • Selän hallinnan pettäminen tietyssä asennossa 

Voimakas selkäkipu ei aina liity vammaan

Pienikin venähdys selässä saattaa tuottaa kovan kivun ja lihasjännityksen eikä se tarkoita, että kyseessä olisi sairaus tai vamma. Suurimmalla osalla kipu paranee itsestään ilman hoitoa. Silti noin 30 %:lla alaselkäkipu uusiutuu puolen vuoden sisällä ja 40 %:lla vuoden sisällä. Uusiutumista voidaan ehkäistä.

Pitkittynyt tai uusiutuva alaselkäkipu

Useat eri tekijät voivat lisätä riskiä selkäkivun pitkittymiselle ja toistumiselle. Voit pyrkiä myös itsehoitokeinoin vaikuttamaan selkäoireisiisi,

Selänhuoltosuunnitelma

Pyri tekemään pieniä myönteisiä muutoksia ja pitämään kiinni itselle merkityksellisistä asioista. Hae tarvittaessa apua terveydenhuollosta.

Tunnista kiputyyppisi

Paikallinen kipu

​Paikallinen kipu on tavallisin kiputyyppi, jossa vaiva tuntuu selässä. Kipu voi heijastua pakaroihin ja lonkkien alueelle ja joskus säteillä alemmas jalkaan. Selkäkipu on silti hallitsevin.

Useimmat saavat paikalliseen selkäkipuun apua liikkeistä kuten selän taivuttelusta pitkän istumisen tai kumarassaolon jälkeen. Lihaskrampit tai vihlaisut saattavat joskus yllättää, mutta tyypillisesti nämä kivut tulevat ja menevät.

Paikallinen selkäkipu on ”hyvää kipua”, koska siinä eivät hermot tai selkäydin ole puristuksessa.

Jalkaan säteilevä kipu

Jalkaan säteilevän kivun syynä on hermojuuren puristus tai ärsytys.

1. Iskias

  • Hermojuurioireen tavallisin aiheuttaja on iskias, jossa välilevypullistuma painaa selän hermojuurta. Hermojuurikivussa jalkakipu on hallitsevin. Iskiaskipu on jatkuvaa ja tuntuu pakarassa, reidessä ja sääressä aina jalkaterään asti.
  • Iskiaskipu tuntuu helpottuvan levossa tietyssä asennossa. Pitkä vuodelevossa oleminen ei kuitenkaan ole hyväksi. Yhtään tutkimusta ei ole tähän mennessä julkaistu vuodelevon hyödyllisyydestä selkäkipuun, mutta jo kahden päivän vuodelevosta on tutkitusti haittaa.
  • Iskiaskipukin helpottuu tavallisesti itsestään, mutta saatat tarvita neuvoja ja lääkitystäHoitovaihtoehdoista on hyvä keskustella fysioterapeutin tai lääkärin kanssa. Jos välilevypullistumaan harkitaan leikkausta, myös kuvantamistutkimukset ovat tarpeen. Liikkuminen on tärkeää, vaikka leikkauskin olisi edessä.

2. Selkäydinkanavan ahtauma

  • Toinen jalkaan säteilevä kipu liittyy selkäydinkanavan ahtaumaan eli spinaalistenoosiin, joka on yleensä yli 60-vuotiaiden vaiva.
  • Selkäydinkanavan ahtaumaan liittyvät hermojuurioireet tuntuvat tavallisimmin kävellessä. 
  • Oireet helpottuvat istuessa tai selkää pyöristettäessä.

Milloin lääkäriin?

Erityisesti lyhytkestoinen alaselkäkipu on lähes aina hyvänlaatuista.

On kuitenkin hyvä tunnistaa oireet, joiden vuoksi pitää hakeutua lääkäriin:

1. Äkillinen muutos virtsan- tai ulosteen pidätyskyvyssä ja/tai tunnottomuus peräaukon ja sukuelinten ympärillä. Ne ovat merkkejä siitä, että jokin painaa selkärangan hermoja.

2. Tulehdusoireet. Jatkuva kuumeilu ja heikentynyt vastustuskyky selkäkipuun liittyen.

3. Kaatuminen tai onnettomuus. Silloin, kun selkäkipuun liittyy jokin vamma, lääkäri sulkee pois mahdollisen murtumanOsteoporoosi on ikääntyneillä tavallisin selän murtuman aiheuttaja.

4. Viikkoja jatkunut selkäkipu ja aiemmin sairastettu syöpäsairaus.

5. Tulehdukselliseen selkäsairauteen kuten selkärankareumaan liittyvä kipu tuntuu öisin ja selkä on aamulla pitkään jäykkä. Liikkuminen helpottaa kipua. Selkärankareuma alkaa tavallisesti nuorena, 15 – 35 ikävuoden välillä.

Silloin, kun lääkäri epäilee selkäsairautta tai harkitsee leikkaushoitoa, hän määrää usein röntgen- tai magneettitutkimuksen tai tietokonetomografiakuvauksen. Kuvauksista on hyötyä sairauden poissulkemiseksi tai toteamiseksi. Todellisuudessa vain alle viidellä henkilöllä sadasta selkäkipuisesta todetaan varsinainen selkäsairaus.

Kuinka tarpeellisia röntgen- ja magneettikuvaukset ovat?

Jos alle viidellä henkilöllä sadasta löydetään kuvantamistutkimuksissa syy selkäkipuun, auttavatko kuvaukset loppuja 95 %:a selkäkipuisista? Vastaus on eivät.

Mitä haittaa kuvantamistutkimuksista olisi? 

– Eräässä tutkimuksessa magneettikuvattiin 98 terveen henkilön selät. Välilevymuutoksia, rappeumaa ja pullistumia löytyi kahdella kolmesta. Kuvauksissa näkyneet selän oireettomat muutokset alkoivat vaikuttaa henkilöiden odotuksiin ja asenteisiin. He alkoivat varoa selkäänsä ja heidän toimintakykynsä heikkeni.

Selätä kivun pitkittymistä ennustavat riskitekijät

1. Uskomukset, että selkäkipu on vahingollista tai voi aiheuttaa vammautumisen.

2. Liikkumisen ja aktiivisuuden pelko tai välttely selkäkivun takia.

3. Taipumus alakuloon ja eristäytymiseen.

4. Usko siihen, että passiiviset hoitomuodot auttavat aktiivista hoitoa paremmin. Suosit terapeutin antamaa hoitoa sen sijaan, että itsekin tekisit jotain.

  • Jos tunnistat riskitekijöitä, hae fysioterapeutilta harjoittelua sisältävää ohjausta. Myös pykologin apu on hyödyllinen purkamaan vääriä uskomuksia ja kielteisiä ajatusmalleja selän käyttämisestä ja selkäkivusta. 

Mikä toimii?

  • Joskus selkäkipu kuten vaikea iskias voi vaatia lepoa, mutta täydellinen liikkumattomuus voi pahentaa tilannetta.
  • Kipulääkkeet voivat auttaa pääsemään liikkeelle.
  • Kokeile lääkkeettömiä kivunlievittäjiä, manuaalista terapiaa, hierontaa tai akupunktiota harjoittelun lisänä. Jos 8-10 hoitokertaa eivät auta, ovat lisähoidot todennäköisesti turhia.
  • Joogan ja pilateksen tyyppiset lajit helpottavat tutkimusten mukaan tehokkaasti selkäkipua. Ne parantavat vartalon lihasvoimaa, liikkuvuutta ja kehon hallintaa.

Selkäkipu ei eroa muusta elämästä: ajattelutapasi, päivittäinen toimintasi ja itsetuntemuksesi vaikuttavat tilanteeseen.

Kuntoutus auttaa pitkäaikaiseen selkäkipuun

Kognitiivisessa kuntoutuksessa opetellaan mielen keinoja, havainnoidaan ajattelutapoja ja suhtautumista kipuun ja helpotetaan elämää niitä tarkistamalla. Kognitiivinen ohjaus voidaan toteuttaa aktiivisen harjoittelun yhteydessä fysioterapeutin ohjauksessa. Tarvittaessa voit käyttää psykologin asiantuntemusta.

Myös moniammatillinen hoitotiimi voi auttaa sinua. Siihen kuuluu lääkärin lisäksi fysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Monimutkaiset ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääketieteellisellä hoitomuodolla.