Hyväksytty Selkäliiton syyskokouksessa 15.11.2020
Sääntömuutos Patentti- ja rekisterihallitus 14.01.2021

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Selkäliitto ry, ruotsiksi Finlands Ryggförbund rf, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena Suomi.

2 § TOIMINNAN TARKOITUS

Liitto on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka toimii väestötasolla selkäsairauksen ja selästä aiheutuvien oireiden ennaltaehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi. Se välittää selkää koskevaa tutkimustietoa, kehittää selän terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntatoimintaa sekä ajaa selkäongelmaisten ihmisten etuja.

Liitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö.

3 § TOIMINTAMUODOT JA TALOUS

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • luo toimintaedellytyksiä jäsenyhdistysten toiminnalle
  • ohjaa, neuvoo, kouluttaa, tiedottaa ja tukee selkäterveyteen liittyvissä asioissa
  • kehittää selkäterveyttä edistävää toimintaa ja toimintaympäristöä
  • kokoaa tutkittua tietoa ja hyviä käytäntöjä väestön selkäterveyden edistämiseksi ja viestii niistä monikanavaisesti
  • tuottaa materiaaleja selän terveyden edistämisen monikanavaiseen viestintään sekä kustantaa ja julkaisee jäsenlehteä
  • vaikuttaa kansanterveys- ja potilasjärjestönä päätöksentekoon selkäterveyteen liittyvissä asioissa
  • harjoittaa fyysistä ja psykososiaalista hyvinvointia edistävää virkistystoimintaa
  • toimii yhteistyössä liikunta-, potilas-/vammais- ja muiden järjestöverkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Liitto hankkii varoja toimintaansa varten jäsenmaksuilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi hankkia, hallita ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita. Liitto harjoittaa toimialaansa liittyvien tuotteiden myyntiä ja sellaista elinkeino- ja ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi sen tarkoitusten toteuttamiseen sekä toimeenpanee arpajaisia, varainkeräyksiä, konsertteja ja juhlia. Tarvittaessa liitto hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan.

4 § JÄSENET

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä sellaiset rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton säännöt ja toimintaperiaatteet ja jotka liiton hallitus hyväksyy varsinaisiksi jäseniksi. Jäseninä olevista yhdistyksistä käytetään nimitystä jäsenyhdistys.

Liiton hallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseniksi muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Kannattajajäsenet hyväksyy liiton hallitus. Kannattajajäsenillä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.

Liitto voi kutsua kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä. Kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on liiton kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liitto perii jäsenyhdistyksiltään niiden jäseniltään perimistä jäsenmaksuista jäsenmaksuosuuden. Jäsenmaksuosuuden suuruus sekä kannattajajäsenten jäsenmaksu päätetään liiton syyskokouksessa. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä jäsenmaksua.

Liitto voi jäsenyhdistystensä valtuuttamana huolehtia niiden jäsenmaksujen keräämisestä yhdistysten jäseniltä.

Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen eroamispäätöksen on perustuttava yhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on toimitettava liitolle pöytäkirjanote.

5 § LIITON KOKOUKSET

Liiton päätösvaltaa käyttävät kokoukset ovat kevätkokous, joka pidetään huhtikuun loppuun mennessä, ja syyskokous, joka pidetään marraskuun loppuun mennessä. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.

Liiton kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä liiton jäsenyhdistyksille kirjeitse varsinaiseen liiton kokoukseen vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen liiton kokoukseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on lisäksi julkaistava mahdollisuuksien mukaan liiton jäsenlehdessä. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköpostilla. Jäsenyhdistysten on ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta ja viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.
Hallituksen on toimitettava kokouksen esityslista siihen liittyvine esityksineen ja lausuntoineen jäsenyhdistysten nimeämille edustajille viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Jäsenyhdistyksellä on liiton kokouksessa yksi ääni jokaista alkavaa sataa (100) jäsentään kohden, kuitenkin enintään 10 ääntä. Yhdistyksen ääniä voi kokouksessa käyttää yksi tai useampi yhdistyksen nimeämä edustaja. Kokousedustajia voi olla korkeintaan yhtä monta kuin yhdistyksellä on ääniä. Yhdistyksen äänimäärä määräytyy kokousta edeltävän vuoden joulukuun viimeiseen päivään mennessä jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrän mukaan.

Liiton kokouksissa liiton hallituksen jäsenillä ja liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liiton kokoukseen on mahdollista osallistua liiton hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden välityksellä. Etäosallistumismahdollisuudesta on mainittava kokouskutsussa.

Asiasta, jonka liiton jäsenyhdistys haluaa saada käsiteltäväksi kevätkokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys liiton hallitukselle ennen kokousvuoden helmikuun 1. päivää.

Asiasta, jonka liiton jäsenyhdistys haluaa saada käsiteltäväksi syyskokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys liiton hallitukselle ennen kokousvuoden lokakuun 1. päivää.

Liiton kevätkokouksen tehtävänä on:

  1. vahvistaa hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta
  2. esittää tilintarkastajien lausunto
  3. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille ja
  4. päättää kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä muista asioista.

Liiton syyskokouksen tehtävänä on:

  1. hyväksyä toimintasuunnitelma
  2. päättää jäsenmaksuosuuden ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta
  3. päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
  4. päättää talousarviosta
  5. valita liiton puheenjohtaja joka toinen vuosi
  6. valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. valita yksi tai kaksi toiminnan- tai tilintarkastajaa sekä heille varatoiminnantarkastajat tai varatilintarkastajat
  8. päättää kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä muista asioista.

Ylimääräinen liiton kokous on pidettävä, kun liiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Ylimääräisessä liiton kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Kuitenkaan kiinteistön ostamista, myymistä tai kiinnittämistä, hallituksen varsinaisen jäsenen ja tilintarkastajan valitsemista tai erottamista, sääntöjen muuttamista tai liiton purkautumista koskevaa asiaa ei voida ottaa käsiteltäväksi, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

6 § HALLITUS

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä kymmenen (10) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee keskuudestaan tai kutsuu hallituksen ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajan.

Liiton puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Erovuorossa olevat hallituksen jäsenet voidaan valita uudelleen, kuitenkin korkeitaan kaksi kertaa peräkkäin.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Hallituksen kokoukset voidaan pitää tarvittaessa myös sähköisesti.

Hallitus voi asettaa tarpeellisiksi katsomiaan toimielimiä.

7 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti liiton asioita ja johtaa sen toimintaa liiton kokousten päätösten, sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

  1. edustaa liittoa ja toimeenpanna liiton kokousten päätökset
  2. ottaa ja erottaa liiton työsuhteessa olevat toimihenkilöt sekä vahvistaa toimenkuvat ja työsuhteen ehdot
  3. seurata, että liiton sääntöjä sekä kokousten päätöksiä noudatetaan
  4. määrätä ketkä liiton toimihenkilöt kirjoittavat liiton nimen sääntöjen määräämissä rajoissa
  5. päättää sellaiset liittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain ja näiden sääntöjen mukaan liiton kokousten ratkaistaviin
  6. kutsua koolle liiton kokoukset ja tehdä niille esityksiä sekä
  7. pitää yllä jäsenluetteloa.

8 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä hallituksen määräämä henkilö tai määräämät henkilöt, aina kaksi yhdessä.

9 § LIITON TILIKAUSI JA TOIMINNAN-/TILINTARKASTAJAT

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat on luovutettava seuraavan vuoden maaliskuun 15. päivään mennessä toiminnan-/ tilintarkastajille, joiden on annettava tilintarkastuskertomus maaliskuun 31. päivään mennessä.

10 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään liiton kokouksessa. Muutosehdotuksen puolesta on annettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

11 § LIITON PURKAUTUMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN

Päätös liiton purkautumisesta tehdään liiton kokouksessa. Sen purkautumisen puolesta on annettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat ja omaisuus luovutetaan purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti liiton päämääriä lähellä oleviin tarkoituksiin.