Ehkäise niskakipu – tunnista riskitekijät

Niskakivun riskiä suurentavat monet fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli, ylipaino ja aiemmin koettu niskakipu. Liikunta taas näyttää pienentävän niskakivun riskiä ja parantavan niskakivun ennustetta.

Aikuisen niskakipu ja niskasairaudet

Tavallisesti niskakivulle ei löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä kudosvauriodiagnoosia. Tällainen hyväennusteinen eli epäspesifi niskakipu kattaakin useimmat syyt, miksi niska on jumissa. Vakavat niskakivun syyt ja varsinaiset niskasairaudet ovat harvinaisia ja oikein hoidettuna nekin paranevat yleensä hyvin.

Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja?

Älylaitteiden lisääntynyt käyttö ja niiden käyttöön liittyvät asentotottumukset ovat herättäneet huolta pitkäaikaisen käytön mahdollisista vaikutuksista etenkin kasvuikäisten lasten ja nuorten niska- ja selkäterveyteen. Tutkimusnäytön mukaan älylaitteiden käyttöön liittyvät mahdolliset niska-hartiaseudun ja yläraajojen kivut näyttävät olevan lyhytkestoisia ja ohimeneviä, eikä niillä ole osoitettu olevan yhteyttä pidempiaikaisiin niska-, hartia- tai yläraajojen kiputiloihin.

Lasten ja nuorten krooninen niskakipu vaatii kokonaisvaltaista hoitoa

Lapsilla ja nuorilla pitkittyneet niskakivut ajatellaan useimmiten johtuvan liiallista niska-hartialihasten jännittyneisyyttä aiheuttavista fyysisistä kuormitustekijöistä, kuten huonosta ryhdistä tai istuma-asennosta, liiallisesta kännyköiden tai tietokoneen käytöstä, painavan koululaukun kantamisesta sekä yleisesti liian vähäisestä liikunnan määrästä. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue näitä olettamuksia. Sen sijaan näyttö erilaisten psykososiaalisten stressitekijöiden, mielialaoireiden, riittämättömän tai huonolaatuisen unen sekä erilaisten muiden pitkittyneiden kiputilojen yhteydestä lasten ja nuoren niskakipuun on varsin vahva.

Näin ehkäiset purentaongelmista johtuvaa niskakipua

Purentaelimistön toimintahäiriöistä kärsivillä on todettu jopa kolme kertaa enemmän niskakipuja kuin muilla. Purentaan liittyvät vaivat ovat yleisimpiä naisilla ja ne esiintyvät useimmiten 35–50 vuoden iässä. Purentaelimistön ongelmat oireilevat usein leukanivelen napsumisena tai rahinana, leukanivelen tai puremalihasten kipuna ja alaleuan liikehäiriönä. Purennan toimintahäiriöt voivat oireilla myös päänsärkynä, niska-hartiakipuna tai kasvo- ja korvakipuna.