Spondylolyysi ja spondylolisteesi, nikamakaaren höltymä ja nikamasiirtymä
Selän takarakenteiden toistuvia mikrovammoja on pidetty spondylolyysin eli nikamakaaren höltymän tavallisimpana aiheuttajana kasvuikäisillä nuorilla. Spondylolyysiä todetaan voimistelijoilla, painonnostajilla ja jääkiekkoilijoilla ja se on tavallisimpia nuorten selkäkivun aiheuttajia. Jos spondylolyysi ei parane, tila etenee ja syntyy nikamasiirtymä eli spondylolisteesi.
Spondylolisteesissä nikama siirtyy eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan tai ristiluuhun. Tavallisimpana syynä on nikamakaaren rasitusmurtuma tai äkillinen murtuma. Varhaisella aikuisiällä spondylolisteesin esiintyvyys on noin 6 %.
Valtaosa spondylolyysi- ja spondylolisteesioireista hoidetaan ei-leikkauksellisin keinoin. Tuore rasitusmurtuma voi parantua, jos rajoitetaan nikamakaarta kuormittavaa liikuntaa.
Tavallisesti spondylolyysin ja spondylolisteesin hoitona on lääkärin, fysioterapeutin ja valmentajan yhteistyössä suunnittelema harjoitusohjelma ja korvaava harjoittelu. Tukiliiviä voidaan käyttää tarvittaessa toipumisvaiheessa.
Vaikea nikamasiirtymä, johon liittyy hankalaa selän tai alaraajojen kipua, voi olla aihe selän luudutusleikkaukseen.
Selkäkipu on hyvin yleistä, jopa 80 % aikuisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyvälaatuista eli epäspesifiä kipua, joka paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista on kyseessä jokin täsmällisesti määriteltävissä oleva selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä kylmä- tai lämpöhoidolla. Olennaista on välttää varsinaista vuodelepoa ja rohkaistua liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.
Selkäkipujakson akuutissa vaiheessa riittää, kun pysyy aktiivisena arkiaskareissa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun voi aloittaa kovimman kivun helpotettua. Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä harjoitusten rasitustasoa ja kestoa vähitellen. Usein oireet alkuun hieman lisääntyvät, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Mikäli selkäkivut pahenevat voimakkaasti tai pitkittyvät, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.