Selän takarakenteiden toistuvia mikrovammoja on pidetty spondylolyysin eli nikamakaaren höltymän tavallisimpana aiheuttajana kasvuikäisillä nuorilla. Spondylolyysiä todetaan voimistelijoilla, painonnostajilla ja jääkiekkoilijoilla ja se on tavallisimpia nuorten selkäkivun aiheuttajia. Jos spondylolyysi ei parane, tila etenee ja syntyy nikamasiirtymä eli spondylolisteesi.

Spondylolisteesissä nikama siirtyy eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan tai ristiluuhun. Tavallisimpana syynä on nikamakaaren rasitusmurtuma tai äkillinen murtuma. Varhaisella aikuisiällä spondylolisteesin esiintyvyys on noin 6 %.
Valtaosa spondylolyysi- ja spondylolisteesioireista hoidetaan ei-leikkauksellisin keinoin. Tuore rasitusmurtuma voi parantua, jos rajoitetaan nikamakaarta kuormittavaa liikuntaa.

Tavallisesti spondylolyysin ja spondylolisteesin hoitona on lääkärin, fysioterapeutin ja valmentajan yhteistyössä suunnittelema harjoitusohjelma ja korvaava harjoittelu. Tukiliiviä voidaan käyttää tarvittaessa toipumisvaiheessa.

Vaikea nikamasiirtymä, johon liittyy hankalaa selän tai alaraajojen kipua, voi olla aihe selän luudutusleikkaukseen.

Lisätietoa selkäkivusta ja selän hoidosta