Niskan ja hartiaseudun vaivat ovat yleisiä ja ne voivat alkaa vähitellen. Tavallisimmin niskavaivat ovat lihasperäisiä ja suurin osa niska-hartiaoireista paranee itsestään muutamassa päivässä ilman varsinaisia hoitoja. Tästä osiosta löydät ohjeita niskakivun itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä täsmäharjoitteita niskan liikehallinnan kehittämiseen ja niska-hartialihasten vahvistamiseen.
Niskakivun ensihoito
Aktiiviset ja omatoimiset keinot toimivat parhaiten, jos niska on jumissa ja kipeä. Parasta niskakipujen hoitoa ja ennaltaehkäisyä on vaivojen aiheuttajiin puuttuminen ja omien asentotottumusten muuttaminen. Akuutti niskakipu paraneekin usein ilman erityisiä hoitoja.
Krooniseen niskakipuun liittyy lihasten rakenteen muutoksia. Ne eivät korjaudu lääkityksellä, vaan erityisillä niskalihaksia vahvistavilla harjoituksilla. Voima- ja kestävyysharjoittelulla voidaan vaikuttaa lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen. Samalla kipu lievittyy ja toimintakyky paranee. Suuri osa toipuu harjoittelun avulla täysin oireettomiksi.
Niskan ja hartiaseudun vaivat ovat yleisiä ja ne voivat alkaa vähitellen. Tavallisimmin niskavaivat ovat lihasperäisiä ja suurin osa niska-hartiaoireista paranee itsestään muutamassa päivässä ilman varsinaisia hoitoja. Opas auttaa tunnistamaan niskakivun riskitekijöitä ja ennaltaehkäisemään niskakipuja. Opas sisältää myös monipuoliset kuvalliset harjoitusohjeet niska-hartiaseudun lihaksiston vahvistamiseksi.
Niskakivuista aiheutuvat päänsäryt ja migreeni ovat yleisimpiä lääkärissä käynnin syitä varsinkin naisilla. Päänsäryn hoitoon käytetään runsaasti erilaisia lääkkeitä. Viime aikoina on tullut näyttöä myös kestävyystyyppisen liikuntaharjoittelun hyödyistä. Näyttäisikin siltä, että jopa hyvin vähäisellä, säännöllisesti tehdyllä ja eriytyneellä täsmäharjoittelulla saadaan lievitettyä päänsärkyä.
Selkäkipu on hyvin yleistä, jopa 80 % aikuisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyvälaatuista eli epäspesifiä kipua, joka paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista on kyseessä jokin täsmällisesti määriteltävissä oleva selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä kylmä- tai lämpöhoidolla. Olennaista on välttää varsinaista vuodelepoa ja rohkaistua liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.
Selkäkipujakson akuutissa vaiheessa riittää, kun pysyy aktiivisena arkiaskareissa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun voi aloittaa kovimman kivun helpotettua. Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä harjoitusten rasitustasoa ja kestoa vähitellen. Usein oireet alkuun hieman lisääntyvät, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Mikäli selkäkivut pahenevat voimakkaasti tai pitkittyvät, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.