Niskakivun hoidossa on tärkeää oma aktiivisuus ja toiminta. Vaikka niska on kipeä, tulisi elää normaalisti ja liikkua, sillä liikkuminen usein helpottaa kipua. Liikkumisen muodolla ei ole väliä, aloittaa voi vaikka kävelylenkeistä. Liikkuessa verenkierto vilkastuu, jolloin lihakset saavat paremmin happea ja ravintoaineita, joita ne tarvitsevat toimiakseen.
Omiin työskentelytottumuksiin koulussa ja harrastuksissa on hyvä kiinnittää huomiota, oletko esimerkiksi pitkään samassa asennossa, tuleeko yhtäjaksoista istumista paljon tai huomaatko olevasi pitkään puhelimella tai tietokoneella etukumarassa asennossa. Mitä teetkin aina välillä olisi hyvä vaihtaa asentoa, nousta ylös ja jaloitella, jotta keho ei jumitu yhteen asentoon. Paikallaanolo ja staattiset asennot voivat lisätä kipua. Tekemistä kuten istumista on myös hyvä tauottaa: Kävele huoneen ympäri, pyörittele hartioita, pyöristä selkää, avaa rintakehää ja kierrä rintarankaa. Liikkuminen tekee hyvää jumittuneille niska-hartiaseudun lihaksille.
Nuorten niskakipu voi olla yhteydessä mielenhyvinvointiin, kuten stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Psyykkinen kuormitus voi lisätä kipua ja kipu puolestaan heikentää mielialaa. Siksi olisikin hyvä pitää huolta myös mielen hyvinvoinnista. Esimerkiksi tekemällä mielekkäitä asioita, viettämällä aikaa ystävien ja läheisten kanssa, puhumalla mieltä vaivaavista asioista sekä rentoutumalla ja vaikka tekemällä jännitysrentoutusharjoituksia.
Kun niskakivulle ei ole selkeää syytä, puhutaan epäspesifistä niskakivusta. Tällöin neuvonta ja tieto kivun syntymekanismista ja sen merkityksestä voivat auttaa ymmärtämään kipua.
