Kivun pelko saattaa olla haitallisempaa kuin itse kipu
Selkäkivun pitkittyessä saattaa koko kipuongelmakin kroonistua. Tällöin yleensä alkuperäinen selkäkipua aiheuttanut vaurio on jo korjaantunut, mutta kipukokemus on jäänyt niin sanotusti ”päälle”.
Pitkäaikainen kipu puolestaan saattaa johtaa pelkoalttiuteen. Voidaan puhua myös pelko-välttämis -uskomuksista. Tällöin kivulias henkilö voi pelätä uudelleen vammautumista, kivun lisääntymistä tai liikkumisen aiheuttamaa haittaa. Tämä taas voi johtaa liikkumisen välttelyyn, ylivalppauteen ja/tai lihasjännityksen lisääntymiseen.
Kierre jatkuu pahimmillaan niin, että ihminen passivoituu, masennus pahenee ja toimintakyky laskee aiheuttaen toimintakyvyttömyyttä.
Kivun pelko voi voimakkaimmillaan haitata toimintoja enemmän kuin itse kipu
Ohessa on joukko tyypillisiä kivun pelkoa/välttelyä ja virhetulkintaa kuvaavia väittämiä. Mikäli useat väittämistä tuntuvat tutuilta, sinulla saattaa olla toimintakykyä ja kuntoutumista haittaavaa ylimääräistä kivun pelkoa.
Huolestun tuntiessani kipua.
Tuntiessani kipua pelkään, että jotain kauheaa tulee tapahtumaan.
Tuntiessani kipua ajattelen olevani vakavasti sairas.
Tunnen, että kehossani on jotain vakavasti vialla.
Kipu on aina merkki siitä, että olen loukannut itseni.
Kivun lisääntyminen merkitsee, että se mitä olen tekemässä, on vaarallista.
Paras keino estää kipua pahenemasta on olla varovainen ja välttää tarpeettomia liikkeitä.
En olisi näin kivulias, ellei kehossani olisi jotain vakavasti vialla.
Pelkään loukkaavani itseni, jos harrastan liikuntaa.
Harjoittelu on vaarallista jos on kipuja.
Kivun pahentuessa saatan halvaantua tai vajaakuntoisuuteni lisääntyy.
Kroonistuneen selkäkivun hallinnassa voivat auttaa kipuryhmät, kipupsykologit tai moniammatilliset, usean eri ammattiryhmän muodostamat asiantuntijaryhmät. Pelkoa aiheuttavien uskomusten ja asenteiden työstäminen on tärkeää. Rohkaistu suuntaamaan ajatukset pois kivusta ja löytämään tekemistä mielekkäiden asioiden parista.
Selkäkipu on hyvin yleistä, jopa 80 % aikuisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyvälaatuista eli epäspesifiä kipua, joka paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista on kyseessä jokin täsmällisesti määriteltävissä oleva selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä kylmä- tai lämpöhoidolla. Olennaista on välttää varsinaista vuodelepoa ja rohkaistua liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.
Selkäkipujakson akuutissa vaiheessa riittää, kun pysyy aktiivisena arkiaskareissa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun voi aloittaa kovimman kivun helpotettua. Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä harjoitusten rasitustasoa ja kestoa vähitellen. Usein oireet alkuun hieman lisääntyvät, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Mikäli selkäkivut pahenevat voimakkaasti tai pitkittyvät, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.