Selkävaivoista – kokonaisvaltaisesti

Selkävaivat ovat yleisiä. Niiden oireet voivat vaihdella suuresti, ja monista syitä. Tavallisesti selkäkipujen taustalla olevat sairaudet eivät ole vakavia, vaikka oireet voivat olla aika ajoin voimakkaita. Kivut voivat lisäksi helposti pitkittyä, jos emme tee niille mitään. Tunnistamalla erilaisia selkäoireita pahentavia tai helpottavia tekijöitä, kipuihin voi vaikuttaa ja niitä voi jopa ennaltaehkäistä. Selkäkipujen pahenemisen taustalla voi olla myös asioita, joita emme tule aina ajatelleeksi.

Selkävaivoja on kaikenikäisillä, lapsesta vaariin. Evoluution kannalta olemme olleet pystyasennossa vasta melko vähän aikaa – eikä selkä ole ”ehtinyt tottua” uuteen liikkumistapaan. Kahdella jalalla liikkuminen on selälle selvästi rankempaa kuin neljään raajaan tukeutuminen. Nykyinen, passiivinen elämäntapa ei myöskään helpota selän kuormitusta. Muutamassa vuosikymmenessä olemme alkaneet viettää suuren osan päivästä istuma-asennossa, mikä on selälle haastavaa.

Liiallinen rasituskaan ei ole selälle hyväksi. Rankka kuormitus työssä tai vapaa-ajalla voi olla selkäkivun taustalla. Raskasta fyysistä työtä tekevät ja hankalissa asennoissa työskentelevät tunnistavat melko hyvin, mitkä tekijät selkäkipua pahentavat ja mitä on hyvä välttää – tai mitä asioita kannattaa tehdä toisin. Tiedämme jo ergonomian tärkeyden tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisyssä, esimerkiksi toimistotyössä, mutta kotona etätyötä tehdessä olosuhteet voivat olla selvästi toimistotiloja huonommat. Ei liene kenellekään yllätys, että sohvalla tietokone sylissä työskentely voi pahentaa ala- tai yläselkä- ja hartiavaivoja – mutta niin silti aika ajoin töitä teemme.

Toisaalta voimme työskennellä pitkiä aikoja melko hyvissäkin, mutta huomaamatta liian staattisissa asennoissa. Keho kaipaa liikettä, jotta selän lihasten, nikamien välilevyjen ja muiden selän rakenteiden verenkierto ja kunto pysyy riittävän hyvänä. Pienikin liike ja asentojen vaihto työn lomassa tasaisin väliajoin on hyödyksi. Nykyisten liikkumissuositusten mukaan pitkiä, yhtäjaksoisia paikallaanolon jaksoja kannattaa välttää. Siitä hyötyy koko elimistö, ei vain selkä.

Fyysisen aktiivisuuden vähyys heikentää lihaksia entisestään, mikä pahentaa selkäoireita.

Fyysinen aktiivisuus

Hyvä lihastuki ja kehon hallinta on kaikkien tuki- ja liikuntaelinten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn peruspilari. Moderni, helppo elämä ei kuitenkaan lihaksia rakenna, vaan ne saattavat päästä rapistumaan. Tämä voi altistaa selän kuormitusperäisille kivuille. Toisaalta myös esimerkiksi reisilihasten kireydet vaikuttavat haitallisesti lantion ja alaselän asentoihin, mikä voi lisätä selän kuormitusta ja välilevyperäisiä oireita.

Selkäkipu, varsinkin pitkittyessään, voi aiheuttaa liikkumisen pelkoa. Kun vaivat ovat hankalat, pienikin vääränlainen liike voi niitä pahentaa. Alamme uskoa, että liikunta on pahasta, ja vältämme sitä entistä hanakammin. Fyysisen aktiivisuuden vähyys heikentää lihaksia entisestään, mikä pahentaa selkäoireita.

Ennen selkäpotilaita saatettiin makuuttaa pitkiäkin aikoja kivun rauhoittamiseksi, mutta nykytiedon mukaan nopeasti aloitettu, sopivan tasoinen fyysinen aktiivisuus helpottaa selkäoireita, edistää selkäleikkauksesta toipumista ja estää kivun kroonistumista. Liikkeen on oltava kuitenkin määrältään sopivaa ja oikealla tavalla tehtyä, jotta se ei ärsytä. Fysioterapeutin osaavalla tuella voi asteittain päästä tilanteeseen, jossa vaivat saa paremmin haltuun – ja liikunnasta voi taas nauttia.

Kipua pitää hoitaa aktiivisesti.

Kipu ja mieliala

Kivun pitkittyminen on selkävaivaisilla melko tavallista. Mitä pidempää kipu jatkuu, sitä kovemmalta se saattaa alkaa tuntua ja sitä hankalampaa siitä on päästä eroon. Siksi kipua pitää hoitaa aktiivisesti – mutta lääkkeiden lisäksi kannattaa tunnistaa kaikki muutkin kipua helpottavat asiat.

Kivun tunne sinänsä on hyvin henkilökohtainen, ja kivun syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa moni muukin asia. Kun olemme ylikuormittuneita tai levon puutteen vuoksi huonosti palautuneita, pienetkin harmit tuntuvat tavallista suuremmilta. Se, mikä herkistää, on myös hyvin henkilökohtaista. Toista kuormittaa työstressi, toista taloudelliset ongelmat tai elämän muut haasteet.

Elämän ruuhkavuosien aikaan tekemistä on usein enemmän kuin vuorokauden tunnit sallivat. Heikko fyysinen kunto heikentää jaksamista. Väsyneinä olemme herkistyneet kaikelle negatiiviselle. Kiputuntemuskin on tällöin pahempi – oli syy mikä tahansa. Siksi on hyvä tunnistaa ja korjata myös muita tekijöitä, jotka voivat lisätä selkävaivoja. Toisaalta kovat kivut voivat häiritä lepoa ja yöunta, mistä voi seurata kivun hankala noidankehä, josta ulospääsy on vaikeaa.

Mieliala ja asenne vaikuttavat kaikenlaiseen sairauden tunteeseen – myös kipuun – joko oireita pahentaen tai vähentäen. Yksin neljän seinän sisällä ollessa ajatus kääntyy helposti sisäänpäin ja alamme seurata mahdollisia pieniäkin kolotuksia ja sairauden merkkejä, selkävaivojakin.

Lyhytkin mukava hetki ystävien kanssa, kulttuurinautinto tai jokin muu mukava tekeminen, voi kadottaa kivut – tai ainakin saada ne unohtumaan toviksi. Kun mieli on mukavien asioiden myötä positiivisempi, kipu ei tunnu niin rasittavalta – vaikka se olisi samanlaista kuin aiemmin. Hyvä mieli on lääkkeistä parhain. Siksi kannattaa tavoitella ja tehdä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.

Hyvä mieli on lääkkeistä parhain. Siksi kannattaa tavoitella ja tehdä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.

Hyvä ravitsemus ja positiiviset asiat

Ylipaino rasittaa selkää, joten hyvä ravitsemus ja painonhallinta ovat tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ensisijaisia. Alkoholissa on paljon ylimääräistä, turhaa energiaa, mutta se myös heikentää kehon hallintaa, ja erilaisten kaatumisten sekä vammojen riskikin kasvaa. Iän lisääntyessä olemme alttiimpia alkoholin haitallisille vaikutuksille, joten sen käytössä kannattaa olla maltillinen. Tupakointi heikentää puolestaan ääreisverenkiertoa, mikä huonontaa esimerkiksi nikamien välilevyjen terveyttä.

Ihan kuten muissakin asioissa, kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla on merkitystä. Elämän ei tarvitse olla täydellistä – mutta kannattaa pitää huolta niistä asioista, jotka ovat itselle tärkeitä. Lastenlapsista huolehtiminen voi olla isovanhemmille raskastakin, mutta heidän kanssaan touhuaminen antaa juuri sitä positiivista virtaa, jota tarvitsemme – ja jotta me ja selkämme voimme paremmin. Kun hyvää ja itselle tärkeää on riittävästi, myös elämän vene pysyy vakaampana.

Negatiivisten asioiden voima on suuri, ja niitäkin elämän varrella tulee väistämättä vastaan. Tutkimuksen mukaan yhden negatiivisen asian kumoamiseksi tarvitaan ainakin kolme positiivista. Meidän on siis pidettävä huolta siitä, että – sairauksista ja vaivoista huolimatta – opimme huomaamaan ja keräämään pieniä, hyviä asioita joka päivä. Ne auttavat meitä voimaan paremmin. Me voimme myös tehdä hyvää muille: tuomalla pieni positiivinen vaihtelu ja valonpilkahdus selkäkipuisen ystävän tai läheisen päivään saamme hänet unohtamaan vaivat – edes pieneksi hetkeksi. Ja tutkimuksen mukaan toiselle hyvää tehdessämme olemme myös itse onnellisempia.

Harri Helajärvi
liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Paavo Nurmi -keskus

Artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 2/2023.
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, saat lehden jäsenetuna.