Iskiaskipu kestää yleensä kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. Iskias heijastuu alaraajaan. Syy on selkäytimestä lähtevän hermojuuren ärsytys- tai puristusoire.

Tavallisin syy iskiakseen on välilevytyrä, jossa välilevyn keskuksen (nucleus pulposus) hyytelömäinen aine vuotaa tai pullistuu ulos ja saattaa painaa tai ärsyttää hermoa. Välilevyn keskustan aine on hapanta ja se voi tulehduttaa läheistä iskiashermoa. Välilevytyrä voi olla siten pääasiallisesti mekaanista puristusta aiheuttava, jolloin asennon muutoksilla voidaan vaikuttaa oireiden voimakkuuteen tai pääasiallisesti tulehdusreaktion kautta hermokudosta ärsyttävä, jolloin asennon muutoksilla ei juuri voida vaikuttaa kipuun.

Välilevytyrän yleisyys ja luonnollinen kulku

Koko väestöstä 10–40 % kokee iskiasoireita jossakin vaiheessa elämäänsä.

Välilevytyrän luonnollinen kulku on hyvänlaatuinen. Kuudessa viikossa noin 80 % ja kolmessa kuukaudessa 90 % välilevypullistuma imeytyy itsestään pois.

Luonnollista välilevytyrän paranemista kannattaa odotella riittävän kauan. Jos kipu on kovaa tai hermopuristuksen seurauksena syntyy alaraajojen lihasheikkoutta ja tunnottomuutta, on syytä mennä lääkäriin. Ei-leikkauksellinen hoito riittää useimmiten, mutta iskiaksesta paraneminen kestää yleensä kuukaudesta kahteen.

Välilevytyrä eli iskias voi olla pieni tai massiivisen suuri.

Iskiasoireet vaihtelevat suuresti

Pieni välilevypullistuma voi ärsyttää hermoa ja vaivata vain ajoittain tai vähäisin oirein. Silloin riittää itsehoito tavallisten kipulääkkeiden ja normaalin aktiivisuuden avulla.

Suuri välilevypullistuma voi aiheuttaa kovaa kipua heijastuen yleensä pakaraan ja alaraajaan. Hermon puristuksen vuoksi alaraajassa voi ilmetä lihasheikkoutta ja tunnottomuutta.

Kroonisessa iskiaksessa kipu voi olla neuropaattista- eli hermovauriokipua, jolloin kipua välittävä hermo tai osa hermojärjestelmää voi vaurioitua siten, että se itse synnyttää kipua.

Hermovauriokivun hoito on vaikeampaa kuin äkillisen kivun hoito. Hermovauriokivussa usein alkuperäinen taudin aiheuttanut syy esim. välilevytyrä on jo parantunut, mutta kipu vaan jatkuu.

Miten lääkäri tekee iskiasdiagnoosin?

Selän magneettikuvausta voiidaan käyttää iskias-tutkimuksessa

Lääkäri kysyy oireista, tutkii selän liikkuvuuden, selän ja alaraajojen lihasvoiman, jänneheijasteet ja alaraajojen tunnon.

Jos selkäkipuun liittyy alaraajaan säteilevä pitkään kestänyt iskiaskipu ja lääkäri toteaa lihasvoima-, jänneheijaste- ja tuntomuutoksia tai selkäkipu ei hoidosta huolimatta ole lievittynyt kuukauden kuluessa tarvitaan erikoislääkärin (yleensä fysiatri tai ortopedi) tutkimusta selkäkivun syyn ja hoidon määrittelemiseksi. Hänen määräämänään voidaan tarvittaessa tehdä erityistutkimuksia, kuten magneettikuvaus (MRI). Magneettikuvauksessa nähdään yksityiskohtaisesti pehmytosat ja harvinaiset taudit kuten kasvaimet ja tulehdukset.

Magneettikuvauksessa löytyy usein myös merkityksettömiä rangan rappeumamuutoksia, joista ei pidä huolestua. Erikoislääkäri harkitsee, tarvitaanko hermovaurioepäilyssä lihasten ja ääreishermoston sähkötoimintatutkimusta eli elektroneuromyografiaa (ENMG).

Iskiaksen hoito

Lääkäri antaa tutkimuksen perusteella iskiaksen hoito-ohjeet. Tärkeää on pohtia, mistä selkä- ja alaraajaoireet pahenevat ja mitä itse voi tehdä helpottaaksesi niitä. Kannattaa rohkaistua liikkumaan ja käyttämään selkää kivuista huolimatta.

Vältä vuodelepoa

Lyhyt, jo parin päivän kestoinenkin vuodelepo hidastaa toipumista selkäkivusta. Pyri liikuskelemaan ja palaamaan kevyisiin arkiaskareisiin, kun se on mahdollista. Vuodelepoa tarvitaan vain silloin, kun kipu on hyvin voimakasta. Selän lepoasentoja kannattaa kokeilla ja tekemistä tauottaa lepohetkillä.

Lääkehoito

Tavalliset reseptivapaat särkylääkkeet lievittävät usein selkäkipuja. Näistä tavallisimmin käytettyjä ovat parasetamoli ja ibuprofeeni. Parasetamolia 1000 mg 2 – 3 kertaa vrk:ssa kannattaa käyttää ensisijaislääkkeenä ja siirtyä esimerkiksi ibuprofeeniin, jos parasetamoli ei riitä. Mikäli selkäkivut ovat voimakkaat, voit tarvita lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Nämä ovat yleensä joko tulehduskipulääkkeitä, lihasjännitystä laukaisevia tai muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Opioidilääkkeitä voidaan joutua käyttämään voimakkaassa hermojuurikivussa. Opioidien aloitus pitää tarkasti harkita kivun hoidon kokemusta omaavan ja asiantuntevan lääkärin kanssa.

Hermojuurikivun (neuropaattinen kipu) lääkkeinä käytetään myös ns. kipukynnyslääkkeitä, epilepsialääkkeistä gabapentiinia ja pregabaliinia sekä uudempia kipua lievittäviä mielialalääkkeitä, mutta näyttö niiden tehosta hermojuurikivun hoidossa on niukka.

Sopiva liikunta

Kun pahin kipujakso on helpottunut, voit edistää toipumista kevyellä liikunnalla ja harjoittelulla, esimerkiksi:

Kävelemällä tai sauvakävelemällä lyhyitä matkoja useita kertoja päivässä.

Uinnilla, vesikävelyllä, -juoksulla tai -voimistelulla.

Kotivoimistelulla.

Jaksota liikuntaa ja rasitusta niin, että voit jatkaa itsellesi mielekkäitä harrastuksia.

Autoilu ja istuminen

Jos joudut ajamaan autolla pitkiä matkoja, kokeile tyynyä tai käärittyä pyyhettä alaselkäsi tukena. Pitkäkestoista yhtäjaksoista istumista on hyvä välttää, tehdä töitä seisten ja nousta jaloittelemaan. Pysähdy välillä jaloittelemaan muutamaksi minuutiksi ja taivuttele selkää taaksepäin.

Selkäkauppa suosittelee

Selkäliiton fysioterapeutit ovat mukana valitsemassa
Selkäkaupan tuotteita. Selkäkaupan omistaa
Suomen Selkäkauppa Oy, jota hallinnoi Selkäliitto ry.

Manipulaatiohoidot

Hermojuuren puristustila on este manipulaatiohoidon antamiselle.

Kivun pitkittyminen

Kivun pitkittyessä on hyvä hakeutua terveydenhuoltoon saamaan lisätukea ja ohjeita.

Leikkaushoito

Vähemmän kuin yksi kymmenestä iskiaspotilaasta joudutaan leikkaamaan. Pikainen päivystysleikkaus tehdään iskiaksen vuoksi silloin, kun välilevytyrä pullistuu selkäydinkanavaan ja aiheuttaa ns. ratsupaikkaoireyhtymän. Tilaan liittyy virtsaamisvaikeutta ja tunnon heikentymistä peräaukon ja sukupuolielinten alueella. Ratsupaikkaoireyhtymä on harvinainen; noin kaksi välilevytyräpotilasta sadasta kärsii tästä vaivasta.

Alaraajaan heijastuva kipu ei johdu aina välilevyn pullistumasta

  • Selkärangan normaalin rappeuman perusteella syntynyt selkäydinkanavan tai luisten hermojuuriaukkojen ahtauma muistuttaa iskiasta, mutta se alkaa huomattavasti hitaammin.
  • Nikamien pikkunivelten eli fasettinivelten kipu saattaa joskus säteillä pakaraan ja reiden alueelle, mutta oireisiin ei liity lihasheikkoutta.
  • Lonkkanivelen ja SI-nivelten kivut voivat heijastua alaraajaan, lonkkakipu tavallisimmin etureiteen.
  • Pakarassa sijaitseva lonkan ulkokiertäjälihas, piriformis, kulkee lähellä iskiashermoa ja joskus hermo voi mennä lihaksen läpi. Välilevypullistuma aiheuttaa usein piriformislihaksen kireyttä, mutta joskus harvoin lihas voi aiheuttaa iskiashermoon ärsytystä ja säteilyä alaraajan.

Lisätietoa selkäkivusta ja selän hoidosta

Kuuntele podcast: Mikä on iskias?

Mikä aiheuttaa iskiasoireita? Miten iskiasta hoidetaan? Kuinka kauan oireet kestävät? Milloin kuvantamistutkimuksia tarvitaan? Miten iskiasta voi yrittää ennaltaehkäistä?

Aiheesta on Vahva selkä -podcastissa keskustelemassa fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys.