Tee selänhuoltosuunnitelma alaselkäkipuun ja iskiakseenSelkäkipu on yleistä, lähes kaikki kokevat sitä jossain vaiheessa elämää. Tuskallisestakin selkäkivusta huolimatta on tärkeää, että liikut mahdollisimman normaalisti ja hoidat arjen askareita.

Paikallinen selkäkipu paranee hyvin

  • ​Paikallinen kipu on tavallisin kiputyyppi. Kipu voi heijastua pakaroihin ja lonkkien alueelle ja joskus säteillä alemmas jalkaan. Selkäkipu on silti hallitsevin.
  • Selkä paranee yleensä päivittäisistä rasituksista luonnostaan, kun nukumme hyvin, meillä ei ole liikaa stressiä ja meillä on hyvä tukiverkosto.
  • Paikallinen selkäkipu liittyy usein liikkeisiin ja on ”hyvää kipua”, koska siinä eivät hermot tai selkäydin ole puristuksessa.

Osa selkäkivuista paranee ilman mitään hoitamista, lääkitystä tai ohjausta liikuntaan.

Useimmat saavat selkäkipuun apua liikkeistä. Voit harjoittaa selän liikkuvuutta ja parantaa selän liikehallintaa omatoimisesti.

Laadi selänhuoltosuunnitelma

Vältä alaselkäkivun pitkittyminen huolehtimalla terveydestäsi

Uusiutuvassa tai pitkittyvässä alaselkäkivussa ei ole kyse selkäsairaudesta. Kyse on hermoston herkistymisestä kivulle.  Silloin esimerkiksi yksinkertainenkin liike, kuten selän venyttely, voi aiheuttaa kovaa kipua, joka ei aiheudu selän kudoksista.

Pitkittyvä selkäkipu paranee parhaiten vaikuttamalla fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen elämääsi. Huolehdi liikunnasta, pidä mieli positiivisena ja ylläpidä sosiaalisia suhteitasi.

Hakeudu fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle saadaksesi yksilöllistä ohjausta, joka perustuu arviointiin juuri sinun selkäkipuusi liittyvistä fyysisistä riskitekijöistä, elämäntilanteestasi ja käyttäytymisestäsi. Yksilöllisten ohjeiden avulla vaikutat hermostoosi, jolloin sen yliherkkyys kipuun ja liikkeisiin vähenee.

Selkäkipuisena liikkumisesi voi muuttua kivun pelon vuoksi. Liian varovainen ja hidas liikkuminen on keholle työläämpää kuin tavallinen kehon käyttö ja hidastaa toipumista. Fysioterapeutti ohjaa liikkumista niin, että hermoston reagoiminen kipuun vähenee.

Asiantuntija auttaa sinua selättämään kivun pitkittymistä ennustavat riskit:

1. Selän huonosta toiminnasta aiheutuva selkäkipu, joka ei lievity omatoimisella selänhuollolla. 

  •     Selän paikallinen jäykkyys, joka estää sillä hetkellä tarvittavan liikkeen tai selän asennon.
  •     Selän hallinnan pettäminen tietyssä asennossa.

2. Väärät uskomukset ja kielteiset ajatusmallit.

  • Uskomukset, että selkäkipu on vahingollista tai voi aiheuttaa vammautumisen.
  • Liikkumisen ja aktiivisuuden pelko tai välttely selkäkivun takia.
  • Usko siihen, että vain terapeuttien tai lääkäreiden käsittelyt ja hoidot auttavat omaa selänhuoltoa paremmin.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että kun muutamme selkäkipuun liittyviä uskomuksia ja tarkastelemme selkäkipua kokonaisvaltaisesti, se auttaa hallitsemaan kipua, parantaa liikkumista ja ehkäisee selkäkivun pitkittymistä ja uusiutumista.

Milloin lääkäriin?

Erityisesti lyhytkestoinen eli alle 6 viikkoa kestänyt alaselkäkipu on lähes aina hyvänlaatuista.

Hakeudu lääkäriin, jos sinulla on jalkaan säteilevää kipua. Sen paraneminen voi kestää vähän pidempään ja toipumista auttaa, kun saat vaivaasi sopivat ohjeet ja kivunhoidon.

Jalkaan säteilevän kivun syynä on yleensä hermojuuren puristus tai ärsytys.

1. Iskias

  • Hermojuurioireen tavallisin aiheuttaja on välilevypullistuma, joka painaa selän hermojuurta. Hermojuurikivussa eli iskiaskivussa jalkaan säteilevä kipu on hallitsevin. Iskiaskipu tuntuu pakarassa, reidessä, sääressä ja jopa jalkaterässä.
  • Iskiaskipukin helpottuu tavallisesti itsestään, mutta saatat tarvita neuvoja ja lääkitystä. Jos välilevypullistumaan harkitaan leikkausta, myös kuvantamistutkimukset ovat tarpeen. Liikkuminen on tärkeää, vaikka leikkauskin olisi edessä.

2. Selkäydinkanavan ahtauma 

  • Jalkaan säteilevä kipu voi myös liittyä selkäydinkanavan ahtaumaan eli spinaalistenoosiin, joka on yleensä yli 60-vuotiaiden vaiva.

Tunnista myös oireet, joiden vuoksi pitää hakeutua lääkäriin viivyttelemättä saadaksesi ajoissa oikeaa hoitoa:

1. Äkillinen muutos virtsan- tai ulosteen pidätyskyvyssä ja/tai tunnottomuus peräaukon ja sukuelinten ympärillä.

2. Nilkan tai polven lihasvoiman etenevä heikentyminen.

3. Viikkoja jatkunut selkäkipu ja aiemmin sairastettu syöpäsairaus.  

Todellisuudessa vain alle viidellä henkilöllä sadasta selkäkipuisesta todetaan varsinainen selkäsairaus.

Jokainen hyötyy terveellisistä elämäntavoista. Tarkista omasi minuutin mittaisen Tohtori Vahvaselän animaation avulla.

Lähteet:

Hill J.,Whitehurst D.,Lewis M., Bryan S., Dunn K., Foster N.,Konstantinou K., Main C., Mason., Somerville S., Sowden G.,Vohora K. & Haya E. 2011. Comparison of stratified primary care management for low back pain with current best practice (STarT Back): a randomised controlled trial. Lancet. 378 (9802): 1560–1571.
April CB. & Hons BA (Cantab). 2014. Revolutionising back pain treatments: an interview with Dr Kieran O’Sullivan. THOUGHT LEADERS SERIES – insight from the world’s leading experts. News Medical. Life Sciences & Medicine. 2014/12.
Häkkinen A., Korniloff K., Aartolahti E., Tarnanen S., Nikander R., & Heinonen A. 2014.  Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kelan Työpapereita 68/2014.
Malmivaara A. & Pohjolainen T. 2015. Selkäkipuisen käsikirja. Selkäliitto 2015.Duodecim. 2015. Käypä hoito -suositus. Alaselkäkipu.