Selkäkipuihin liitetään useita myyttejä, joista yksi on se, että ne ovat muuttuneet. Niitä on suhteessa yhtä paljon kuin ennen ja niiden haitta-aste on pysynyt samana. Muutos on tapahtunut siinä, miten suhtaudumme selkäkipuihin, eli miten herkästi raportoimme ja haemme apua niihin. Meistä on tullut mukavuudenhaluisempia, emme siedä särkyjä emmekä kolotuksia.

Mielikuvaa elämän helppoudesta korostaa erilaisten kipulääkevalmisteiden aktiivinen markkinointi, jossa viestitetään, että kipuun käytettävät lääkkeet helpottavat aina ja heti ilman haittavaikutuksia. Todellisuudessa vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä. Tulee myös muistaa, että kaikilla lääkkeillä on omat haittansa.

Toinen pinttynyt uskomus on se, että suomalaiset potevat muita kansallisuuksia enemmän selkäsairauksia. Joskus uskomus yleistetään yksistään korkean elintason maihin, jolloin oletetaan, että matalan elintason maissa selkäsairauksia esiintyisi vähemmän. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan uskomus ei pidä paikkaansa, jos käytämme mittarina sitä, kuinka monta vuotta kyseistä vaivaa on sairastettu. Elintasosta riippumatta, selvänä ykkösenä on krooninen alaselkäkipu, jonka kasvu lisääntyi vuodesta 1990–2013 yli 60 prosenttia. Toisena on depressio, jonka kasvu vastaavana aikana oli yli 50 prosenttia.

Selkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus Euroopassa. Sitä potee joka neljäs eurooppalainen. Joka viides sairastaa niska-hartiakipua tai yläraajakipua. Pelkkää alaselkäkipua potee samoin joka viides, polvikipua ja alaraajakipua joka seitsemäs eurooppalainen. Maapallon väestöstä kaksi kolmesta sairastaa jossain vaiheessa elämänsä aikana selkäkipua, josta valtaosa paranee itsestään.  

Vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä.

Selkäkivun myyttejä

Selkäkipu on eniten elämää haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus, jonka yleisimmät myytit ovat:

1. Selkäkivut ovat vakavia. Ainoastaan yksi prosentti selkäkivuista voidaan luokitella vakaviksi, kuten murtuma, kasvain, hermo- tai selkäydinvaurio. Yleensä ne voidaan selvittää perusvastaanotolla.

2. Selkäkivuista tulee pysyviä ja ne pahenevat iän myötä. Merkittävä osa selkäkivuista paranee hoitamatta, eikä niistä aiheudu haittaa vanhempana. Hoidoksi riittää perustutkiminen, neuvonta ja opastaminen itsehoitoon.

3. Jatkuva selkäkipu tarkoittaa kudosvauriota. Enemmän kuin kudosvauriot tai vammat, selkäkipuihin vaikuttavat ajattelutapa ja mielenlaatu sekä kipuun liittyvä pelko-välttämiskäyttäytyminen, heikko usko toipumiseen ja heikot selviytymistaidot. Nämä kaikki altistavat kivun kroonistumiselle.

4. Selkäkivun syyn selvittämiseen tarvitaan selän kuvantaminen. Kuvantaminen ei kerro kivun syytä, eikä miten sitä tulee hoitaa, eikä se paranna terapiatulosta.

5. Jos kipua ilmenee selkää liikuttaessa tai harjoitettaessa, se kielii vahingosta, jolloin selän käyttäminen on lopetettava. Asteittainen selän liikkuvuuden ja kuormituksen lisääminen kaikkiin liikesuuntiin on turvallista ja selälle hyväksi. Selän käyttämättömyydestä on suurempi haitta kuin käyttämisestä.

6. Selkäkipujen syinä ovat huono istuma-asento, väärät nostotekniikat tai huono ryhti. Yksittäinen kipuepisodi voi alkaa nostotilanteessa, mutta se ei ole syy vaan laukaiseva tekijä. Ryhti on yksilöllinen ja riippuu tilanteesta. Joskus on lupa löhötä, mutta välillä on hyvä seisoa, liikkua ja istua ryhdikkäänä. Asennon vaihtaminen on sallittua ja suositeltavaa. Tulee vain oppia kuuntelemaan omaa kehoa.

7. Selkäkipuja aiheuttavat myös heikot vatsalihakset – korsetti – ja lihasten vahvistaminen ehkäisee selkävaivoja. Monilla, jotka uskovat tähän myyttiin, on tapana vahvistaa vatsalihaksia. Lihasvoimaa on hyvä olla, mutta sitä tärkeämpi on niiden oikeanlainen käyttäminen. Välillä lihaksia voi aktivoida ja välillä antaa niiden olla rentona.

8. Selän toistuva kuormittaminen aiheuttaa eriasteisia kudosvaurioita ja on vahingollista. Kun selkää kuormitetaan asteittain, se on turvallista ja se tekee selästä tukevan. Kuormituksen tulee tuntuakin jossakin. Kuormituskipu on luonnollista, eikä siitä ole haittaa.

9. Toistuvat kivut selässä tarkoittavat vauriota ja selän tulee saada levätä. Toistuvat kivut kertovat enemmänkin fyysisen toiminnan ja kuormituksen muutoksista ja mielentilojen vaihteluista kuin vammoista tai vaurioista.

10. Selkäkipujen tehokkaaseen hoitoon tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, puudutteita ja kirurgiaa.  Lääkkeiden todellisesta pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta on vähän näyttöä. Kirurgiasta vielä vähemmän. Selkäkipujen tehokas itsehoito on helppoa ja halpaa. Se sisältää tiedonhankintaa virallisista lähteistä. Se on omien kipuun liittyvien uskomusten uudelleen arviointia. Se on myös positiivista asennetta ja uskoa omaa tekemistä kohtaan, joka sisältää osallistuvaa elämäntapaa, säännöllistä perusliikuntaa, sosiaalisia suhteita, hyvää yöunta, terveellistä ja monipuolista ravintoa ja pysymistä työelämässä.

Kaikenlainen liikunta on oikeaa liikkumista.

Pääasia on, että liikkuu

Niin ikään selkäkivun hoitoon liittyy useita myyttejä, kuten että ainoa tehokas ja oikea hoitotapa on mennä kuntosalille tai että tulee välttää kaikkea, mikä sattuu. Jälkimmäinen on ehkä kaikkein haitallisin toipumisen näkökulmasta, koska se on itseään ruokkiva noidankehä. Välttämiskäyttäytymisestä tulee itsetarkoitus, jolloin ihminen tarkkailee ympäristöään ja siinä olevia vaaranpaikkoja. Edelliseen taas liittyy myytti oikein liikkumisesta. Kaikenlainen liikunta on oikeaa liikkumista.

Yleensä kroonisen kivun paras hoitomuoto on moniammatillinen hoito, mutta toistaiseksi meillä ei ole tiedossa mikä on kaikkein paras hoitomuoto krooniseen alaselkäkipuun. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska alaselkäkipuja on monenlaisia ja jokaisen kokemus kivusta on hänen omansa. Joka tapauksessa liikunnasta on apua, joten jooga, pilates, vesijumppa, venyttely, mindfulness ja muut vastaavat kevyet liikunta- tai harjoittelumuodot ovat yhtä vaikuttavia alaselkäkipuun kuin kuntosali- tai lihasvoimaharjoittelu, koska kroonisessa alaselkäkivussa ei ole kysymys heikosta lihasvoimasta. Se on enemmänkin seuraus käyttämättömyydestä kuin varsinainen kivun syy. Yleensäkin, kivulla ja lihasvoimalla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa.

Hyötyliikunnan hyötyjä ei voi koskaan korosta liikaa. Käytä portaita, siivoa, möyhi pihamaata, jää bussista pois edellisellä pysäkillä, suosi suomalaisten yleisintä liikuntamuotoa – kävelyä. Tärkeintä eivät ole toistomäärät, kilot eivätkä sarjat, vaan liikunnan helppo toteutettavuus, omaehtoisuus ja että sen kokee omakseen.  Pääasia on, että tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä ja sitä, mistä uskoo olevan hyötyä. Liikunnan ei tule olla suorittamista vaan elämäntapa.

Tapio Ojala
terveystieteiden tohtori

Asiantuntija-artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 1/2022.
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.