Iskiaskipu on usein tavallista alaselkäkipua kovempaa ja säteilee tyypillisesti pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja jalkaterään. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Erona tavalliseen selkäkipuun iskiaskipu tuntuu jalassa, kun tavallisessa selkäkivussa kipu painottuu selkään.

Tavallisin iskiaksen syy on välilevyn pullistuma, joka ärsyttää tai painaa iskiashermoa. Välilevyn sisäosa on hapan ja välilevyn vaurioituessa hapan sisältö ärsyttää herkkää hermokudosta.

Alaselän liikkuvuus voi pahimmassa iskiaskivussa olla rajoittunut ja selkä saattaa olla vinossa lihasjännityksen vuoksi. Istuminen ja kumartuminen yleensä pahentavat kipua. Kävellessä jalan vieminen eteen saattaa olla kivuliasta.

Iskias paranee hitaammin kuin tavalliset alaselkävaivat

Älä hätäänny – iskias paranee yleensä itsestään, mutta hitaammin kuin tavalliset selkävaivat. Osa ihmisistä toipuu kuukaudessa ja yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valtaosa iskiaskipupotilaista voi paremmin.

Pyydä lääkäriä arvioimaan sinulle sopiva kipulääkitys.

Vuodelepo ei edistä toipumista – liiku kivun mukaan. Liikkuminen on suotavaa, kun pahin kipu on helpottunut. Jokainen selkäkipuinen hyötyy selän omatoimisesta huolenpidosta – myös ne 1–2 % selkäkipuisista, jotka tarvitsevat selän leikkaushoitoa.

Oheisessa videossa esitetyt lepoasennot esimerkiksi vatsallaan tai kyljellään voivat lievittää iskiaskipua.

Välilevyn pullistumasta kärsivillä ihmisillä voi olla liikerajoituksia muualla selkärangassa, tukilihasten heikkouksia ja liikehallinnan häiriöitä (henkilö ei tunnista liikkeitään ja tekee ne väärin), joihin voidaan vaikuttaa. Fysioterapeutin tai muun asiantuntijan opastus auttaa sinua sopivien liikkeiden valinnassa.

Muita iskiaksen syitä voivat olla juurikanavan tai selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi), nikamasiirtymä (spondylolisteesi) ja selän vammat.

Milloin iskiaskivun vuoksi on syytä mennä lääkäriin?

Hakeudu hoitoon heti, jos sinulla ilmenee nilkan tai reiden lihasten heikkoutta, virtsaamisongelmia tai jos ulosteen pidätyskyky heikkenee. Välitön hermojuuren vapauttaminen leikkauksessa voi silloin olla tarpeen.

 Magneettikuvaus paljastaa usein iskiaksen syyn.Yleensä suositellaan kuntoutusta, mikäli iskiasvaivat jatkuvat yli 6–8 viikkoa. Tällöin arvioidaan myös leikkaushoidon mahdollisuutta, vaikka useimmiten leikkaushoito ei ole tarpeen. Magneettikuvaus paljastaa usein iskiaksen syyn. Välilevyn pullistuma löytyy magneettikuvista myös 30 % oireettomista ihmisistä. Magneettikuva ei kerro kuinka selkä toimii, onko rangassa jäykkyyttä tai onko selän liikehallinta hyvä. Nämä mekaaniset tekijät liittyvät usein selkäkipuun, myös iskiakseen.

Pitkäaikaiseen iskiaskipuun liittyy tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston säätelyhäiriö, missä aikaerovaihtelu sydämen sykeiskujen välillä (sykevariaatio) on vähentynyt. Alhainen sykevariaatio liittyy stressiin, masennukseen ja sydänsairauksiin. Kivussa elintoimintoja kiihdyttävä sympaattinen hermosto on yliaktiivinen, mikä liittyy alhaiseen sykevariaatioon.

Sykevariaatio paranee liikunnalla, hengitys- ja rentousharjoituksilla. Silloin elimistöä rauhoittava ja paranemista edistävä parasympaattinen hermosto rauhoittaa sydämen sykettä ja hengitystä, vähentää lihasjännitystä ja poistaa stressiä. Myös ajatusmalleihin vaikuttava kognitiivinen kuntoutus harjoittelun ohella vakauttaa autonomista hermostoa.

Kognitiivisessa kuntoutuksessa opetellaan mielen keinoja, havainnoidaan ajattelutapoja ja suhtautumista kipuun ja helpotetaan elämää niitä tarkistamalla. Ohjaus voidaan toteuttaa selän liikkuvuutta ja liikehallintaa korjaavan aktiivisen kuntoutuksen yhteydessä. Pitkään jatkuneet ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääketieteellisellä hoitomuodolla, silloin tarvitaan moniammatillista kuntoutusta, jossa on mukana lääkäri, fysioterapeutti ja tarvittaessa psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Lisätietoa: Iskiaksen oireet ja hoito

Lisätietoa selästä ja sen hoidosta

Kuuntele podcast: Mikä on iskias?

Mikä aiheuttaa iskiasoireita? Miten iskiasta hoidetaan? Kuinka kauan oireet kestävät? Milloin kuvantamistutkimuksia tarvitaan? Miten iskiasta voi yrittää ennaltaehkäistä?

Aiheesta on Vahva selkä -podcastissa keskustelemassa fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys.