Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.
Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.
Kysymykset ja vastaukset 4/2018
Minulla on kaularangassa röntgenkuvista kevyesti havaittava madaltuma, kuvat muuten ns. hyvät. Taustalla vanha vamma jossa voimakas tärähdys kyynärpään varaan kaaduttaessa (kyljelleen) kipeytti saman puolen ojentajan takaosan, olkapään edestä ja takaa sekä kaulansivun aina kallonpohjaan saakka. Tästä tapahtumasta on aikaa vuosia ja uudelleen ja uudelleen kipu palaa takaisin. Se on osittain vaikuttanut käsittääkseni myös purentaongelmien muodostumiseen bruksismin muodossa. Mitä asialle voisi tehdä jotta vaiva lopullisesti väistyisi, nyt käyn työterveyshuollon kautta ortomanuaali terapiassa, mutta näitäkin hoitoja on vain rajallinen määrä.
Kaatuminen on saattanut aiheuttaa niskaan ns. retkahdusvamman. Retkahdusvammasta kärsivillä on todettu häiriöitä niskan asennon ja liikkeen aistimisessa. Tärkeää olisi tehdä harjoitteita, jotka kehittävät niskan ja kaulan alueen liikehallintaa. Liikehallintaharjoittelun tavoitteena on oppia löytämään niskan ja hartiaseudun lihasten paras mahdollinen ja oikea-aikainen toiminta eli hermottaa lihaksia toimimaan oikeassa järjestyksessä. Tämän jälkeen voidaan aloittaa varsinainen niska-hartialihasten voimaharjoittelu. Niskan ja pään asennonhallinta sekä ylävartalon ryhti on keskeistä myös purentaongelmien hoidossa. Hyviä harjoitusohjeita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta sekä lisätietoa purentaongelmista ja niiden itsehoitokeinoista täältä. OMT-terapeutiltasi saat myös varmasti yksilöllisiä harjoitusohjeita, jotka sopivat parhaiten juuri sinun tilanteeseesi.
12 vuotta sitten oikeaan polveeni laitettiin keinonivel. Aikoinaan Aslak kursseilla minulla todettiin lievä skolioosi. Leikkauksen jälkeen olen kärsinyt 2-3 kertaa selkäkivuista vuodessa, joten uskon näillä olevan yhteyttä toisiinsa? Olenko aivan väärässä?
Selkäkivut ovat hyvin yleisiä, jopa kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja elämänsä aikana. Monella kipujaksot voivat myös uusiutua. Yli 90 prosenttia selkäkivusta on kuitenkin hyväennusteista (epäspesifiä), eli selkäkipuun ei liity varsinaista sairautta tai vammaa. Epäspesifi selkäkipu paraneekin tavallisesti itsestään ajan kanssa.
Selkäkipusi voivat johtua monestakin eri syystä, kuten lievän skolioosin aiheuttamasta epäsymmetrisestä selän rakenteiden kuormittumisesta. Tekonivelleikkauksen seurauksena myös leikatun raajan pituus saattaa hieman lisääntyä, jolloin pituusero voi aiheuttaa selän rakenteiden epätasaista kuormittumista. Leikattuun raajaan on voinut jäädä myös pientä toiminnan vajautta suhteessa terveeseen raajaan, jonka seurauksena esim. kävelemisesi on voinut muuttua epäsymmetrisemmäksi. Säännöllisellä lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla voit ylläpitää niin selän, kuin muunkin kehon toimintakykyä ja ehkäistä selkäkipujen uusiutumista.
Epäilen, että minulla on lukko rintarangassa/rintakehässä, lihakset jumissa ja henkeä ahdistaa. Kuinka saisin omatoimisesti lukon aukaistua ja hengen kulkemaan normaalisti?
Rintarangan alueen fasettikivut voivat tuntua hengityksen aikana ja säteillä rintakehään, varsinkin jos kylkiluiden ja rintarangan väliset liitokset lukkiutuvat. Fasettiniveloireita hoidetaan kipulääkkeillä ja selkärangan liikkuvuutta parantavilla harjoituksilla. Suosittelisin sinua kokeilemaan edellisestä harjoitusohjeesta, etenkin liikeharjoitteita numero 3, 5 ja 6. Myös putkirullan päällä rullailemalla voi saada fasettilukon aukeamaan. Muista lämmitellä kevyesti ennen liikkuvuusharjoitteiden tekemistä. Myös mobilisaatiosta tai manipulaatiosta eli nikamakäsittelystä voi olla apua, jos kipu ei lievity aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla. Selkälihasten vahvistaminen ja hyvän ryhdin ylläpitäminen on tärkeää, jotta nivelet eivät rasitu turhaan ja lukkiudu uudestaan. Kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen.
Hei, helmikuusta alkaen puukoniskuja, hengityksen salpaavia kipuja selkäni rintarangassa, kävin mangeettikuvassa, löytönä th7-8 anteriorisissa osissa ödeemia ja nikamissa hieman kiilamaisuutta. Ryhtitukiliivi 2 kk käytössä, käynti röntgenissä ja selkäortopedin luona. Eivät osaa sanoa onko murtuma vai kuluma..onko eroa paranemisen suhteen? Ei mitään muutosta kuvissa? Lääkäri totesi: käytä tukiliiviä pari vko, jos tämä ei auta niin sitten pitää yrittää tulla kivun kanssa toimeen?? Siis mitä? Onko todellakin näin? Olen koko ikäni käynyt jumpalla/kuntosalilla/pitkiä kävely reissuja tehnyt siis liikkunut paljon. Painan 60 kg. Tämmöinenkö on loppuelämäni? Voi itkujen itku!
Lieväasteisissa nikamamurtumissa sekä nikamien kulumamuutoksissa voidaan nähdä turvotusta (ödeema) nikaman kantavassa osassa, eli nikamasolmussa (hohkaluussa). Myös nikamarakenteen muutoksia, kuten nikamamadaltumia esiintyy molemmissa tapauksissa. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi lieväasteisen murtuman ja kulumamuutosten erottaminen voi olla joskus vaikeaa.
Nikamamurtumat ovat tavallisesti seurausta osteoporoosista. Osteoporoottinen murtuma voi syntyä nikamaan poikkeuksellisen pienen rasituksen seurauksena, esim. pientä taakkaa (ostoskassi) nostaessa tai vaikka vain tuoliin istuessa. Suurimmalla osalla osteoporoottisen nikamamurtuman oireet ovat vähäisiä, mutta toisilla kipu voi olla haittaavaa usean viikon, kuukauden tai jopa vuosien ajan. Osteoporoottista nikamamurtumaa hoidetaan lääkkein, joilla pyritään ehkäisemään uusien murtumien ilmaantuminen. Liikkumisen apuna voidaan käyttää tukiliiviä tai muita apuvälineitä, sillä pidempiaikainen lepo voi pahentaa osteoporoosia. Lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelu ovat tärkeitä osteoporoosia sairastavalle kaatumisriskin pienentämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi osteoporoosin hoitoon kuuluu hyvä ruokavalio, jossa on riittävästi kalsiumia sekä D-vitamiinia.
Nikama voi murtua myös tapaturman seurauksena, jolloin selkärankaan on kohdistunut suurienerginen vamma. Tällaiset murtumat erottuvat selvästi röntgenkuvissa ja niiden hoito kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin.
Selkärangan kulumamuutokset kuuluvat normaaliin ikääntymiseen. Suurin osa kulumamuutoksista on täysin oireettomia ja oireilevatkin paranevat useimmiten itsestään noin kolmessa kuukaudessa. Joskus oireilu voi kuitenkin kestää pidempään. Myös kulumamuutosten oireiden hoidossa liikunta on tärkeässä roolissa. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu ylläpitävät selän toimintakykyä ja itselle mielihyvää tuottavan liikunnan harrastaminen vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä ja vähentää kipuja. Myös tietoisen läsnäoloharjoittelun ja rentoutumisharjoitusten on todettu auttavan kivunhallinnassa.
Onko kahvakuulailu selälle turvallista liikuntaa?
Kahvakuulaharjoittelu ei sovi akuutin selkäkivun hoitoon, kuten ei sovi muukaan voimaharjoittelu. Akuuteimman kipuvaiheen helpotettua ja selän sietäessä jo hyvin lisääntynyttä rasitusta, kahvakuulaharjoittelun voi aloittaa ohjatusti helpoilla perusliikkeillä. Kahvakuulaharjoittelussa erityistä huomiota tulisi kiinnittää oikeisiin liikeratoihin, keskivartalon tukeen ja selän asentoon. Tämän vuoksi harjoittelu kannattaa aloittaa ammattilaisen ohjauksessa. Kahvakuulaharjoittelu vahvistaa oikein tehtynä monipuolisesti koko kehoa. Etenkin yläselän ja keskivartalon lihakset sekä lonkan ojentajat (pakaralihakset) vahvistuvat. Lonkan ojentajien tehdessä liikkeissä suurimman työn niiden ojentaessa lantiota, saavat istumatyössä usein kiristyvät lonkan koukistajat rentoutua.
Minulla on spondylolyysi, lievää välilevyn rappeumaa ja ulostyöntymää. Ainoa hoito tähän on fysioterapia ja kipulääkkeet. Ylipainoa ei ole. Olen tunnollisesti jumpannut fysioterapeutin ohjeilla ja minulla on vahva keskivartalo. Kuitenkaan kivut eivät ole hellittäneet. Olen käynyt monella eri lääkärillä, fysiatrilla ja ortopedillä. Kaikenlaisissa hoidoissa. Akupunktiossa, osteopaatilla, kalevalaisella jäsenkorjaajalla, hieronnoissa. Tens-laitteen ostin kotiin, ei auttanut. Kipulääkkeenä käytän panacodia. Se on ainoa vahvempi kipulääke, joka sopii muiden lääkkeideni kanssa yhteen. Kipupolilla tähän tulokseen tultiin. Paracetamoli eikä ibuprofeeni ei auta. Panacod lievittää sen verran kipuja, että juuri ja juuri pärjään niiden kanssa. Kivuttomaksi se ei kuitenkaan tee. Mitä tehdä seuraavaksi? Kaksi vuotta olen kivuista jo kärsinyt. Olen tosi epätoivoinen.
Kuvailemasi selkärangan kulumamuutosten aiheuttamat oireet helpottavat tavallisesti ajan kanssa. Joskus käy kuitenkin niin, että kipuoireilu pitkittyy, vaikka kudosvaurio olisi jo parantunut tai kudosärsytys helpottanut (sinun tapauksessasi nikamakaaren höltymän ja välilevyn rappeumamuutosten aiheuttama hermojuuripuristus). Pitkäkestoinen kipu kestääkin pitempään kuin kudosvaurion paraneminen, eikä sillä ole enää kehoa suojelevaa merkitystä. Tällöin kyse on kivunsäätelyjärjestelmän häiriöstä eli hermoston herkistymisestä kivulle. Jo pienikin ärsyke laukaisee kivulle herkistyneessä keskushermostossa voimakkaan kipukokemuksen. Pitkäkestoiseen eli krooniseen kipuun liittyykin aivojen toiminnallisia muutoksia, jonka vuoksi pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot saattavat työstää kipua poikkeavasti.
Keskeinen osa kivunhoitoa ja paranemista on hyväksyä se, että olo ei välttämättä koskaan muutu täysin kivuttomaksi, mutta aivojen kivunsäätelyjärjestelmässä tapahtuneisiin muutoksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tehokkaan kivunhallinnan avulla. Kivunhallinnassa ja sen hoidossa keskeistä on itselle tyydytystä antavien elämän sisältöjen ja mielenvirkeyden vaaliminen. Myös itselle mieluisa ja säännöllinen liikunta ja tietoinen läsnäoloharjoittelu vahvistavat kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, parantavat toimintakykyä ja vähentävät kipuja. Ota kipu haltuun -kirjasta voit myös saada hyviä vinkkejä kivunhallintaan.
Minulla on L5 nikamassa kummallakin puolella nikamakaaret poikki, nikamasiirtymä ja hermokanavan ahtauma. Hermokipu toisessa jalassa oli yli 2 kuukautta aina kun seisoin pitempään tai kävelin yli 100 metriä. Olen jumpannut ja vahvistanut keskivartalon lihaksia, eikä hermosärkyä ole nyt ollut viikkoon. Olen voinut seisoa ja kävellä. Onko selkä joka tapauksessa leikattava, vai voiko nikamasiirtymä pysähtyä ja oireet pysyä poissa?
Nikamasiirtymän eli spondylolisteesin luonnollinen kulku on suurimmalla osalla potilaista hyvänlaatuinen. Nikamasiirtymä voi stabiloitua eli vakautua itsestään ajan mittaan, mutta joillakin spondylolisteesipotilailla esiintyy kuitenkin invalidisoivia oireita, jotka vaativat leikkaushoitoa. Toisaalta leikkaushoito voi olla myös aiheellinen vähäoireisella tai oireettomalla potilaalla siirtymän suuruuden takia. Hoitava lääkäri (kirurgi) arvioi aina leikkaustarpeen nikamasiirtymän suuruuden ja potilaan oirekuvan perusteella. Ennen mahdollista leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun toimenpiteen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit. Näistä asioista sinun olisi siis syytä keskustella hoitavan lääkärisi kanssa.
Tuleeko tutkimus vuoden kuluttua kaularangan leikkauksesta?
Kaularangan luudutusleikkauksessa (syynä välilevyn pullistuma tai kaularangan ahtauma) ensimmäinen leikkauksen jälkeinen lääkärin kontrolli on tavallisesti 1-2 kuukauden kuluttua leikkauksesta.
