Naprapaatti on manuaaliseen lääketieteeseen erikoistunut asiantuntija, jonka hoitomenetelmät pohjautuvat kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Työssä korostuu taito tutkia, hoitaa ja ennaltaehkäistä kaikkia toiminnallisia tuki- ja liikuntaelinongelmia.  

Naprapaatti on koulutettu hoitamaan laaja-alaisesti kiputiloja selkärangan ja raajojen alueella. Lisäksi naprapaatti hoitaa urheilijoille tyypillisiä vammoja ja virheelliseen kuormitukseen liittyviä rasitusvammoja. Myös päänsärky ja huimausoireet kuuluvat naprapaatin tutkimukseen ja hoitoon.

Naprapaatin antama hoito on kustannustehokasta sekä tieteellisesti toimivaksi ja turvalliseksi todistettua. Jo ensimmäisillä hoitokerroilla asiakasta pystytään auttamaan ja löytämään hänelle sopiva paranemispolku.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Potilas makaa kyljellään hoitopöydällä ja naprapaatti tutkii käsin selkää. Hoito on suoravastaanottoa eli kaikenikäiset asiakkaat voivat tulla oireineen suoraan naprapaatin vastaanotolle.

Naprapatiassa hoito aloitetaan aina huolellisesti kuuntelemalla asiakasta ja hänen kertomusta ongelmastaan ja miksi hän on hakeutunut hoitoon. Magneetti- tai röntgenkuvat eivät ole vastaanotolle tultaessa välttämättömät, mutta ne kannattaa ottaa mukaan, jos sellaisia on.

Asiakasta haastatellessa naprapaatti tekee syventäviä kysymyksiä, jotta kivun tai vaivan kokonaisuus selviää mahdollisimman hyvin. Tämän perusteella hän valitsee kulloinkin tutkimustilanteeseen soveltuvia testejä. Tällöin tutkitaan asiakkaan oirekuvaan liittyvän häiriön rakentumista ja kiputuntemuksia. Asiakkaalle tehdään muun muassa aktiivisia ja passiivisia lihas- ja niveltestejä, neurologisia testejä sekä toiminnallisia testejä. Näillä selvitetään, miten hyvin potilas pystyy oireiltaan liikkumaan ja käyttämään kehoaan.

Hoitomenetelmät ovat monipuolisia: nivelten manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikoita, tekniikoita faskioiden, hermoston ja muiden pehmytkudosten käsittelyyn. Lisäksi naprapaatti ohjeistaa, miten asiakas suoriutuu tavallisista arjen tehtävistä ja omaan ammattiin liittyvistä toiminnoista. Naprapaatti antaa ohjeita ja harjoitteita hoidon tueksi ensimmäisestä hoitokerrasta lähtien.

Manipulaatiotekniikoilla saadaan useimmiten nopein apu, jotta hoidollisiin tavoitteisiin päästään.

Pitkittyneestä kivusta kärsiviä selkäpotilaita autetaan lisäämällä heidän ymmärrystään selkäkivun biopsykologisesta luonteesta. Tutkimusten mukaan unettomuus, stressi ja negatiiviset asenteet voivat ylläpitää selkäkipua.

Kuvassa naprapaatti tutkii alaselän liikkuvuutta vastaanotolla. Kuva: Svante Gullichsen 

Kivuttoman liikkumisen puolesta

Naprapaatti auttaa oikeanlaisten kuntouttavien liikkeiden löytämisessä ja ongelman kokonaisvaltaisessa kuntouttamisessa hoito- ja paranemisprosessin eri vaiheissa. Ne ovat tärkeä osa paranemista ja kuntoutuksen etenemistä.

Suurin osa selkäkivusta on vaaratonta ja paranemisennuste on hyvä. Kivuista huolimatta selkäkipuisen olisi hyvä pitää yllä liikkumista ja elää mahdollisimman normaalia arkea, toki kivun sallimissa rajoissa. Liikunta on tärkeää ja se ennaltaehkäisee selkäkivun uusiutumista. Kipu sinänsä sitoo paljon energiaa, kuluttaa voimavaroja ja vaikuttaa elämisen laatuun.

Kivun vuorovaikutus

Naprapaatin vastaanotolle hakeudutaan monista syistä. Oheisessa kaavakuvassa esitellään näistä yleisimpiä. Tilanteet voivat olla akuutteja tai hyvinkin pitkään jatkuneita. Syyt voivat johtua liikkumattomuudesta, liikarasituksesta, työergonomiasta, esimerkiksi näin korona-aikaan etätyön lisääntymisestä, urheilusuorituksessa saadusta vammasta tai henkilön ikääntymisestä. Kipu tai toiminnallinen häiriö voi vaikuttaa kehossa useaan eri alueeseen. Kivun aistimus tietyssä kohtaa, ei vielä kerro, mistä kipu on peräisin tai mistä oirekuva rakentuu.

Kaaviokuva, jossa neljässä eri sektorissa lueteltu pään ja niskan, ylävartalon, alavartalon ja selkärangan kipuja, vaurioita ja toimintahäiriöitä, joita naparapaatti hoitaa.

Kehon eri osa-alueilla kipu, kudosvaurio tai biomekaaninen toimintahäiriö naprapaatin hoidon keskiössä

Mistä kipu johtuu?

Yleisimpiä kivunaiheuttajia ovat lihakset, selän pikkunivelet eli fasettinivelet, välilevyt sekä nivelsiteet. Kaikki kudokset, joissa on hermopäätteitä, voivat aiheuttaa kipua. Aina ei pystytä tarkkaan sanomaan, mistä kudoksesta kipu on peräisin, jolloin kyse on ns. epäspesifistä selkäkivusta.

Laaja välilevytyrä, murtumat, vammat ja kasvaimet ovat puolestaan spesifejä selkäkivun aiheuttajia. Tällöin on aina tarvetta jatkotutkimuksille. Naprapaatilla on koulutuksensa puolesta valmius erotusdiagnostiikkaan, jolloin asiakas saa aina asianmukaista hoitoa ja tutkimusta selkäkipuunsa. Naprapaatti ohjaa potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin erikoislääkärille ja kuvantamiseen.

Naprapaatti osana hyvää terveydenhuoltoa

Moniammatillisuus on tärkeässä roolissa tämän päivän terveydenhuoltoa. Suuri osa naprapaateista toimiikin yhteistyössä terveydenhuollon hoitolaitosten ja lääkäriasemien kanssa. Useiden tutkimusten mukaan naprapaattien käyttämät hoitomenetelmät yhdistettynä asianmukaiseen harjoitteluun ovat tehokkaimmat hoitomenetelmät toiminnallisten selkäkipujen hoidossa. Naprapaatti on asiantuntija tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja liikehäiriöissä manuaalisen lääketieteen alueella sekä lääkinnällisessä harjoittelussa.

Monet työnantajat ovat jo pitkään ymmärtäneet hyödyt naprapaattien hoidoista osana työterveyden hoitoketjua. Sairaspoissaolot ovat vähentyvät, ja nopea työhön palaaminen on myös työnantajan etu. Myös osa vakuutusyhtiöistä korvaa naprapaatin vastaanottokäynnit.

****************

Naprapaatti on Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö

  • Naprapaatti on manuaaliseen lääketieteeseen erikoistunut nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.
  • Koulutus kestää täyspäiväisenä opiskeluna 4 vuotta. Erikoistumis- ja jatko-opinnot lisäävät opintojen kestoa 6 vuoteen.
  • Koulutus pätevöittää tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen ja hoitoon kliinisen työn asiantuntijaksi.
  • Korkeakoulutason opinnot on voinut suorittaa Suomessa jo vuodesta 2001 lähtien.  Opiskella voi myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
  • Suomessa toimii aktiivisesti noin 250 naprapaattia. Suomen naprapaatit ovat opiskelleet joko Ruotsissa tai Suomessa.
  • Kliinisessä työssä pätevöityminen erotusdiagnostiikkaan mahdollistaa potilaille turvallisen suoravastaanoton ilman lähetettä. Lääkärin lähete tarvitaan sairaskassojen tai vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöä varten.
  • Valtaosa naprapaateista työskentelee perusterveydenhuollon yksiköissä yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
  • Useat yritykset tarjoavat osana työterveydenhuollon digitaalisia maksupalveluja työntekijöilleen naprapaatin vastaanottokäynnit.

Merja Avola, naprapaatti D.N., naprapaattiyhdistys.fi

Asiantuntija-artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 2/2021
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.