Selän rakenne ja toiminta

Selän rakenteen tunteminen auttaa ymmärtämään, että järkevästi liikkumalla voi ylläpitää selän hyvinvointia ja pitää selkäkivun loitolla. Selän kaaret, vartalon ja raajojen lihakset, luiset nikamat ja niiden välillä oleva tyynymäiset välilevyt pitävät vartalon tasapainossa, sallivat sen liikkua ja taipua.

Mistä selkäkipu johtuu?

Kahdeksan kymmenestä aikuisesta kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Kaikista selkäkiputapauksista 90 % luokitellaan epäspesifiksi eli hyvälaatuiseksi selkäkivuksi, jolloin kipuun ei liity varsinaista selkäsairautta. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista johtuu varsinaisesta selkäsairaudesta tai hermojuuriongelmasta. Tälläisiä spesifejä alaselkäkivun syitä ovat esimerkiksi iskiaksen aiheuttama hermojuuripuristus, tulehdus, osteoporoosi, selkärankareuma ja murtumat.

Epäspesifi eli hyvälaatuinen selkäkipu
Spesifi selkäkipu – Selkäsairauksia ja selkäkivun syitä

Alaselkäkivun pitkittymisen syyt – selkäkivut eroavat toisistaan

Tyypillisesti hyvälaatuinen (epäspesifi) selkäkipu on lyhytkestoista ja useimmissa tapauksissa se paranee itsekseen. Joskus myös hyvälaatuinen selkäkipu jää päälle ja kipu pitkittyy tai oireilu toistuu. Tutkimusten mukaan kivun pitkittymiseen ovat voimakkaasti yhteydessä erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, ahdistus ja kipuun liittyvät pelot. Kivun ja vammautumisen pelko johtaa usein rajoittuneeseen liikkumiseen ja kehon käyttöön, mikä taas hidastaa toipumista ja ylläpitää kipua.

Selkäkivun riskitekijät

Perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Yksittäisten geenien vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Myös monet elintapatekijät, kuten tupakointi ja ylipaino lisäävät selkäkivun riskiä. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta sen sijaan vähentää selkäkivun riskiä. Unihäiriöt sekä psykososiaaliset (masennus, ahdistus, asioiden katastrofointi) tekijät lisäävät etenkin selkäkivun pitkittymisen riskiä. Selkäkipu onkin usein monien eri tekijöiden summa.

Selkä ja raskaus

Raskauden edetessä elimistössä tapahtuu muutoksia. Paino nousee, vatsan- ja lantionalueen paine kasvaa, pallea nousee ylöspäin, veren määrä suurenee ja hormonaaliset muutokset löystyttävät lantionalueen sidekudosta. Painonnousu ja kasvava kohtu muuttavat kehon painopistettä enemmän alas- ja eteenpäin. Kehon ryhti ja keskivartalon lihasten toiminta muuttuvat lisäten lanneselän kuormitusta. Mikäli raskaus etenee normaalisti eikä esteitä liikuntaharjoittelulle ole, auttaa säännöllinen harjoittelu ehkäisemään selkävaivoja, lantionpohjan ongelmia ja ylläpitämään yleistä lihaskuntoa.

Niskakipu

Niskakipu on hyvin yleistä. Yli 30-vuotiaista miehistä 27 % ja naisista 41 % on kokenut niskakipua viimeisen kuukauden aikana. Tavallisesti niskakivulle ei löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä kudosvauriodiagnoosia. Tällainen hyväennusteinen eli epäspesifi niskakipu onkin yleisin niska-hartiakivun syy. Varsinaiset niskasairaudet ovat harvinaisia ja oikein hoidettuna nekin paranevat yleensä hyvin.

Selän ja selkäsairauksien termejä

Selän ja selkäsairauksien termit pohjautuvat muun lääketieteen tapaisesti latinan kieleen. Sanastossa on tyypillisimpien latinan kielisten termien lisäksi selitetty lyhyesti muita tärkeimpiä selän hoitoon ja tutkimuksiin liittyviä termejä.

Usein kysyttyä selkäkivusta

Kuinka kauan selkäkipu kestää? Miten selkäkipua voi hoitaa? Milloin kipulääkkeitä kannattaa syödä? Milloin pitää mennä lääkäriin? Tutustu yleisimpiin kysymyksiin ja vastauksiin selkäkivusta.