Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.
Kysymykset ja vastaukset 3/2018
Oikean jalkani nilkka, ja jalan ulkosyrjä muuttui tunnottomaksi yhtäkkiä. Tai siis ikään kuin ihon päällä olisi kelmu. Huomasin tämän rasvatessani ihoa. Jalka tuntuu inhottavalta esimerkiksi sänkyä vasten. Muistan joskus aiemmin kärsittyäni kovasta iskias-särystä, myös tämän saman jalan alueen puutuneen. Oli yli kuukauden päivät. Nyt sama vaiva, mutta ilman kipua. Mistä tämä mahtaa johtua? Jalka liikkuu normaalisti, on vain ”outo”.
Oirekuva ei oikein sovi aiempaan iskiasoireen aiheuttamaan hermojuuriärsytykseen, koska siitä on ilmeisesti jo pidempi aika ja väliajan selkä ja jalka ovat olleet oireettomia. Suosittelisinkin sinua hakeutumaan lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten.
Minulla on todettu vahva fasettiartroosi L4-L5 tasolla, lisäksi protruusio ja lievä 1-2mm siirtymä. Mikä aiheuttaa tuota fasettiartroosia, ja voiko se aiheuttaa alaselkäkipua ja jos, niin miten tällaista kipua voi ehkäistä? Fysioterapeutin mukaan alimmissa nikamissa ei ole riittävästi liikkuvuutta, ja ylempänä taas hieman liikaa. Tuntuu että kävellessä ja juostessa on vaikea pitää suora ryhti ja kuljen jotenkin etukenossa. Alaselän venyttäminen ja liikuttaminen (esim. itämainen tanssi) kuitenkin kipeyttää selän seuraavaksi päiväksi, joten uskaltaako sitä tehdä? Voisiko jostain manipulaatiohoidosta olla apua alaselän nikamien liikkuvuuden lisäämiseksi?
Fasettiartroosi tarkoittaa selän pikkunivelten eli fasettinivelten nivelrikkoa, joka liittyy tavallisesti selkärangan ikääntymismuutoksiin. Fasettinivelet ovat pintoja, joiden välityksellä alemmat nikaman sivulla sijaitsevat nikamahaarakkeet kiinnittyvät ylempiin nikamahaarakkeisiin muodostamalla nivelliitoksen. Fasettiartroosi aiheuttaa fasettinivelten jäykistymistä ja vähentää siten myös selkärangan liikkuvuutta. Fasettinivelperäinen kipu on lisäksi usein voimakkaampaa rangan taaksetaivutuksissa kuin eteentaivutuksissa ja kipu saattaa pahentua kävellessä tai pidempään seisoessa. Tämä voi selittää myös sitä, miksi pyrit kävelemään hieman etukumarassa. Myös alaselän protruusio eli laajakantainen välilevyn pullistuma ja lievä siirtymä voivat aiheuttaa alaselän kipeytymistä. Alaselkäkipujen ehkäisemiseksi olisi tärkeää pitää huolta niveliä ympäröivien lihasten kunnosta. Etenkin lanneselkää tukevien lantionpohjan sekä syvien vatsa- ja selkälihasten harjoittaminen sekä lantion asento- ja liikehallintaharjoittelu olisi tärkeää. Harjoittelu olisi hyvä aloittaa kuntoutusalan ammattilaisen, kuten fysioterapeutin ohjauksessa. Välilevyn pullistuman vuoksi alaselkää ei saa manipuloida.
Selkäleikkauksen (prolapseja 3 operoitiin L4-5 ja L5-L1 väleistä sekä hermojuuriahtauma, nämä päivystysleikkauksena 7v sitten) jälkeen jäi hermovauriot oikeaan jalkaan, päivittäin polvesta alaspäin kirvelee kuin nokkosilla vuorattu sukka olisi jalassa, välillä niin ärtynyt ettei ilman hyviä työkenkiä pysty kotonakaan kävellä. Puutumisoireet ajoittain myös pakarassa. Onko mitään kotikonsteja mikä voisi vähentää oireita. Istuminen ja nostot pahentaa oireita.
Hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu voi johtua vauriosta joko ääreishermostossa tai keskushermostossa. Yleinen neuropaattisen kivun muoto on selkärangan sairauteen liittyvä hermojuurivaurio. Neuropaattiselle kivulle on tyypillistä kivun pitkäkestoisuus, vaikka alkuperäinen vamma olisi jo parantunut. Neuropaattisessa kivussa oireilu johtuukin hermojärjestelmän poikkeavasta toiminnasta.
Täysin oireettomaksi hermovauriokipua ei yleensä saa, mutta olisi tärkeää tunnistaa ne tekijät, jotka pahentavat oireita ja välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. Keskeistä olisi löytää sellaisia aktiviteetteja ja toimintatapoja, jotka eivät pahenna oireita. Fyysinen aktiivisuus ja liikunta olisivat tärkeää kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämisen ja myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Säännöllinen liikunta vahvistaa myös kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä. Lisäksi, rentoutumis- ja mindfulnessharjoittelun on todettu lievittävän kiputuntemuksia.
Myös TNS-hoidosta eli transkutaanisesta hermostimulaatiosta saattaa olla apua neuropaattisen kivun hoidossa. Kyse on siis matalatehoisesta sähköärsytykseen perustuvasta hoidosta. Se on helposti toteutettava ja vaaraton hoitomuoto, josta hyötyy noin puolet neuropaattisista kipupotilaista. TNS-laitteen käyttö edellyttää kuitenkin asiaan perehtyneen henkilön (esim. lääkäri, fysioterapeutti) antamaa opastusta ja sitä, että laite saadaan lainaan kotiin tai vastaavasti sellainen ostetaan itse.
Lisäksi suosittelen tutustumaan esimerkiksi kipututkija ja lääkäri Helena Mirandan Ota kipu haltuun -kirjaan. Se sisältää paljon tietoa kroonisesta kivusta ja sen itsehoitokeinoista sekä siitä, miten oppia elämään kivun kanssa.
Moikka. Mulla mene vasen puoli selästä jumiin, mikä auttaa?? Olen käynyt kerran kuussa hierojalla.
Selkälihasten toispuolinen jumiutuminen voi johtua esimerkiksi selän yksipuolisesta kuormittamisesta. Esimerkiksi toispuolisesti kiertynyt työasento tai jatkuvasti yksipuolisesti toistuvat työliikkeet voivat aiheuttaa tällaista. Tärkeää olisi huolehtia selän ja ylävartalon lihaskunnosta vahvistamalla koko selän, keskivartalon ja niska-hartiaseudun lihaksia sekä ylläpitämällä selkärangan liikkuvuutta liikkuvuusharjoitteilla. Lisäksi, jos jumiutuminen on työperäisestä yksipuolisesta rasituksesta johtuvaa, kannattaa työasentoon, työvälineiden säätöihin, työvaiheiden mahdolliseen kierrättämiseen sekä työn säännölliseen tauottamiseen kiinnittää huomiota.
Mikä olisi paras/hyvä patja sängyssä selkävikaiselle? Toisinaan puutuu kädetkin tunnottomiksi ja keskiselkä kipeytyy. Yöt menee tosi levottomasti ja aamut alkavat väsyneenä…
Ikävä kyllä ei olemassa mitään yhtä kaikille selkäkipuisille tai -vaivaisille sopivaa patjaa tai sänkyä. Muun muassa yksilölliset mittasuhteet, kuten kehon pituus ja paino, vaikuttavat oleellisesti sopivan patjan valintaan. Lisäksi selkäkivun luonne ja yksilölliset mieltymykset vaikuttavat paljon patjan valintaan. Sänkyä ostaessa olisikin hyvä testata patjaa rauhassa.
Hyvän patjan tunnistaa siitä, että se tukee vartalon muotoja sekä selin- että kylkimakuulla. Patja antaa siis periksi lantion ja olkapään alueelta, mutta tukee kuitenkin vyötärön alueelta kyljellään nukkuessa. Lannerangan luonnollisen notkon tulisi säilyä, jolloin lantio painautuu patjan sisään. Lisäksi tiheästi tai yksilöllisesti jousitetussa patjassa selkäoireinen voi saada paremman tuen selkärangalleen ja nukkumismukavuus paranee. Puolipehmeä patja saattaa myös lievittää selkäkipuja paremmin kuin kova patja.
Voiko hartiajumi aiheuttaa pistelyä päänahassa (takaraivossa/ edessä päälaella)? Sekä ”kuumaa” ja nopeaa paineen tunnetta toisella puolella otsaa? Ällöä! Entä selittääkö hartiajumi vielä huulien tai suupielen puuttumisen? Tätä tapahtuu joskus öisin. Ja jos kallonpohja ja hartiat jumissa, selittääkö jumi huimaamisen? Menikö ohi aiheen ja tuliko liikaa kysymyksiä :)?
Takaraivohermon pinnetila voi aiheuttaa kuvailemiasi oireita ja hermo voi joutua pinteeseen kireiden niskalihasten vuoksi. Itsehoidoksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi –oppaasta. Harjoitteiden avulla voit parantaa niskan asento- ja liikehallintaa sekä niska-hartialihasten kestävyyttä ja näin vähentää oireilua ja vaivan uusiutumista. Myös niskalihasten rentouttamisesta hieronnan tai esim. OMT-fysioterapeutin käsittelyn avulla voi olla apua. Oireiden syyn varmistamiseksi suosittelen kuitenkin vielä lääkärissä käyntiä.
Hei! Kysyisin niskasta. Minulla on jo vuosia sitten magneettikuvattu koko ranka kipeän alaselän vuoksi. Löydöksiä löytyi sieltä, mutta kuvien perusteella lääkäri kertoi rappeumaa olevan selkeästi myös kaularangassa. Mitään niskaoireita minulla ei silloin ollut. Nyt muutaman viikon ajan ongelmana on ollut lähinnä kipu ja ”turtunut” tunne takaraivolla. Hieroessa ja tunnustellessa on kipeitä kohtia aivan rangan yläosassa, lähellä kallon pohjaa. Hierojalla olen käynyt, kireyksiä löytyi hierottaessa. Voikohan olla nyt, että rappeumat ovat alkaneet oireilemaan myös kaularangassa? Onko siihen jotain hoitoa?
Oireesi kuulostavat lihaskireyksistä johtuvista oireista, johon tavallisesti auttaa niska-hartiaseudun lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteet. Myös hieronta voi laukaista lihasjännityksiä ja lievittää niistä aiheutuvia kipuja. Selkärangan rappeumamuutokset on luonnollinen osa ikääntymistä, samoin kuin esimerkiksi hiusten harmaantuminen ja suurin osa rappeumamuutoksista ei aiheutakaan minkäänlaisia oireita. Tärkeää olisi pitää niska-hartiaseudun, kuten muunkin selän lihaksisto hyvässä kunnossa, jotta vahvat lihakset tukisivat rankaa myös ikääntymisen myötä. Näin myös selkärangan rappeumamuutokset aiheuttavat todennäköisemmin vähemmän oireita, kun rankaa tukevat lihaksisto on kunnossa. Hoida itse niskaasi-oppaasta löydät paljon tietoa niskakivusta, sen itsehoidosta sekä kuvallisia täsmäohjeita niskan ja hartiaseudun lihasten vahvistamiseksi.
Minulla välilevynpullistuma L4-5 välissä .. oireena oikean jalan kipu! Vaivasi melkein vuoden ja olin jo oireeton 7 viikkoa, kunnes aloin juoksemaan nyt taas jalka kipeä ja särkee lonkkaa ja aivan etureiden yläosaa, lonkankoukistajaa! Onko uusi pullistuma vai muuta?
Oireilusi voisi johtua mahdollisesta epäsymmetrisestä askelluksesta juostessa. Eli tällöin oireilu olisi peräisin lantion ja pakaran alueen lihasepätasapainosta. Esimerkiksi kipujakso voi muuttaa kehon käyttöä niin, että kivuliaita kehon osia tulee varottua. Joskus nämä ns. virheelliset liikemallit saattavat jäädä päälle kipujakson jälkeenkin ja kuormittaa kehoa epätasaisesti. Lihasepätasapainoon ja siitä johtuvaan epäsymmetriseen kehon käyttöön voidaan vaikuttaa kuntoutusalan ammattilaisen ohjaamien harjoitteiden avulla. Suosittelen kuitenkin ensisijaisesti fysiatrin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla käyntiä vaivan tarkan syyn selvittämiseksi.
Jännitysniska askarruttaa. Oireiden kesto, yllättävähkö ilmaantuminen, yhteys stressiin ja oireiden kytkennät ahdistukseen ja paniikkiin, sopivat hoitomuodot?
Jännitysniska on hyvin yleinen vaiva, joka aiheutuu tavallisesti niskan ja hartioiden pitkään jatkuneesta staattisesta jännityksestä. Pidempiaikainen oireilu liittyy yleensä istumatyöhön tai muuten yksipuoliseen ja jatkuvaan kuormitukseen, jota esiintyy esim. näyttöpäätetyöläisillä, kampaajilla, hammaslääkäreillä ja siivoojilla. Huonossa asennossa nukkuminen, niskan virheliikkeet tai yksipuolinen rasitus voivat aiheuttaa myös äkillisesti alkavaa ja tavallisesti lyhytaikaista oireilua. Lisäksi psyykkinen rasitus, stressi sekä muu jännittyneisyys ovat yhteydessä jännitysniskan syntyy ja pitkittävät oireilua.
Jännitysniskan tyypillisiä oireita ovat niska-hartiaseudun jomotus, jäykkyys ja heikkouden tunne niska-hartiaseudun alueella. Niskan yläosissa, hartioissa ja lapojen seudussa voi esiintyä särkyä ja sormet saattavat puutua. Usein oireisiin liittyy myös päänsärkyä ja huimausta. Oireet ovat lähtöisin pääosin pehmytkudoksista, lähinnä lihaksista, joten niihin on mahdollista vaikuttaa mm. fysioterapeuttisella harjoittelulla, työnergonomian muutoksilla ja rentoutumisharjoitelulla. Suosittelen sinua varaaman ajan esimerkiksi OMT-fysioterapeutille tarkemman syyn selvittämiseksi ja yksilöllisen kuntoutumissuunnitelman (harjoitusohjelma) laatimiseksi. Lisäksi, Hoida itse niskaasi-oppaasta löydät lisätietoa niska-hartiakivuista ja niiden riskitekijöistä sekä kuvallisia täsmäohjeita niskan ja hartiaseudun lihasten vahvistamiseksi.
Miksi arpikudosta kasvaa, niin paljon joillekkin, esim itselle. Nyt marraskuussa oli skanavan avarrus ja luudutusleikkaus. Edellinen leikkaus 2011 jolloin kydta tukki skanavan koks sitten leikattiin.
Arpikudoksen muodostuminen on kehon oma korjausmekanismi, jossa vaurioitunut kudos korvautuu pääosin sidekudoksella. Arpikudosta muodostuu esimerkiksi leikkauksen jälkeen kaikkiin rikottuihin kudoksiin, ei vain ihon pintaan.
Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä. Muita arven muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla haavan koko, muoto ja paikka. Samoin henkilön ikä ja ravitsemustila sekä mahdollinen tulehdus saattavat vaikuttaa arpikudoksen muotoutumiseen.
