Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.
Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.
Kysymykset ja vastaukset 2/2020
Tyttärelläni, 34v, on ajoittain kovia alaselkäkipuja. Ehdotin hierontaa mutta hän ei uskalla, koska pelkää sen pahentavan tilannetta, jos kyseessä on esim. pullistuma. Lieneekö ”huono” ranka periytyvä, koska oma selkäni leikattu sekä lanne- että kaularangasta. Äidilläni ja äidinäidilläni oli myös kovia kipuja selässään, heitä ei tosin koskaan leikattu.
Perintötekijöillä on vahva yhteys selkäkipujen ilmaantumiseen. Yksittäisten geenien osuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä yhtä selkäkipua aiheuttavaa tai sille altistavaa geeniä ole olemassa. Kyseessä on monien geenien yhteisvaikutus. Myös ns. epigenetiikalla eli geenien aktiivisuuden säätelyllä on merkitystä kipujen ilmaantumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka omia geenejään ei voi valita, geenien toimintaan voi vaikuttaa. Omalla käyttäytymisellään ja suotuisilla elintapavalinoilla jokainen voikin ns. neutraloida huonojen geenien vaikutusta. Selkäkivun ehkäisyssä ja sen hoidossa keskeistä olisi perusterveet elintavat, kuten monipuolinen terveellinen ravinto, ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta sekä riittävä uni. Myös henkinen hyvinvointi on tärkeä osa kiputilojen ehkäisemistä ja niistä toipumista.
Selkäkivut ovat myös hyvin yleisiä, jopa 80 % kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Siitä huolimatta jopa 90 % selkäkivusta on ns. hyväennusteista kipua, jolle ei löydy sen tarkempaa syytä ja se paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Myös ns. iskiaskipu paranee tavallisesti 1-3 kuukaudessa ilman varsinaista hoitoa. Lääkäriin tulisi kuitenkin hakeutua, jos kivut ovat sietämättömiä ja/tai aiheuttavat lihasheikkoutta, puutumisoireita tai tunnottomuutta alaraajoihin.
Jos tyttäresi selkäkipuun liittyy säteilyoireita alaraajaan on kyseessä todennäköisesti iskiasperäinen kipu, johon hieronnasta ei ole apua. Sen sijaan lihasperäisessä kivussa hieronnasta taas voi olla apua lihasten rentouttamiseksi. Jos selkäkipu ja sen mahdollinen syy vaivaa tyttäresi mieltä, suosittelen häntä käymään fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkäriltä hän voi saada tarkemmat itsehoito-ohjeet ja lääkärin tutkiminen voi rauhoittaa hänen mieltään. Lisäksi fysioterapeutilta hän voi saada yksilöllisiä harjoitusohjeita selän hoitoon.
Hei, miksi iskias iskee juuri kun olen mennyt sänkyyn nukkumaan?
Iskias on tyypillisesti seurausta lanneselän välilevyn pullistuman aiheuttamasta hermojuuren puristus- tai ärsytystilasta. Iskias aiheuttaa tavallisesti säteilyoireita toiseen alaraajaan, kuten pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai jalkaterään asti. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina myös puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Kipua voi tuntua myös selässä, mutta pääasiallisesti iskiaskipu oireilee jalassa. Kevyt liikkuminen, kuten kävely ja muu aktiivisuus helpottaa yleensä oireita. Sen sijaan istuminen ja muu paikallaan olo voi pahentaa oireilua. Tavallisesti iskias paranee itsestään noin kolmessa kuukaudessa, mutta joskus kipu voi kroonistua, vaikka itse hermojuurta puristanut välilevytyrä olisikin jo parantunut.
Jos oireesi johtuu iskiashermon pinnetilasta, voit kokeilla onnistuisiko nukkuminen paremmin tällaisessa tyynyillä tuetussa kylkiasennossa. Myös ns. psoas-asennosta voi olla apua selän rentouttamiseksi.
Minulla on selkä ollut pitkään todella huonossa kunnossa (10 vuotta). Olen tänä vuonna 56 vuotta täyttävä. Selkä on useita kertoja magneettikuvattu ja nyt 13.2.2020 viimeksi. Diagnoosi on pitkä. Paljon kaikkea… Tässä lyhyesti: Fasettinivelartroosia paljon, disgusdegeneraatiota kaikissa väleissä, diskusprolapseja jne. Viimeisin paha ja todella kovaa kipua tuottava ”L4/5 välissä vahva-asteinen fasettiartroosi ja siirtymään liittyvää protruusiota aiheuttavat sentraalisen spinaalistenoosin. Duurapussi hermojuurten ympärille kasaan painuneena.” Tämä tuottaa nyt jatkuvaa hermosärkyä oikeaan jalkaan, erityisesti yöaikaan. Lisäksi molemmissa lonkissa kohtalaisen vahvat nivelrikot. Kävely kovin hankalaa. Istua pitää vähän väliä. Selkä on heikko ja väsyy helposti. Mitään ei tunnu oikein olevan tehtävissä toimintakykyni parantamiseksi? Leikkaus voisi olla mahdollinen mutta olisiko siitä hyötyä? Olen osatyökyvyyömyyseläkkeellä, nyt pitkällä sairauslomalla ja en tiedä kykenenkö enää töihin lainkaan. Nyt tuntuu, että en. Kivut ovat sellaiset ja voimavarat ei oikein riitä. Onko mitää tehtävissä?
Magneettikuvissa ilmenneet selkärankasi muutokset kuuluvat kaikki ns. normaaleihin selkärangan ikääntymis- eli kulumamuutoksiin, joita ilmenee myös oireettomilla henkilöillä. Fasettinivelartroosi tarkoittaa selkärangan pienten nivelten eli fasettinivelten nivelrikkoa. Se aiheuttaa fasettinivelten jäykistymistä ja vähentää siten myös selkärangan liikkuvuutta. Diskusdegeneraatio tarkoittaa selän nikamien kulumamuutoksia, johon myös diskusprolapsit eli ns. välilevynpullistumat kuuluvat. Kaikki nämä muutokset yhdessä ahtauttavat selkäydinkanavaa ja voivat aiheuttaa ns. spinaalistenoosia.
Spinaalistenoosille on tyypillistä juuri kävellessä paheneva alaselkä- ja alaraajakipu, alaraajojen väsyminen, puutuminen tai pistely, joka säteilee pakaroihin, reisien takapinnoille ja joskus varpaisiin saakka. Myös makuuasento saattaa lisätä selkäydinkanavan ahtauman pahenemista ja lisätä oireita alaraajoihin. Selän taakse taivutus useimmiten pahentaa oireita selvästi, sillä silloin selkäydinkanava ahtautuu. Oireet helpottuvat tavallisesti etukumara-asennossa joko istuen tai nojaten, koska tällöin selkäydinkanava väljenee. Kävelyn sijasta kuntopyöräily tai pyöräily onnistuukin yleensä paremmin, sillä pyöräillessä ylävartalon asento on etukumara, joka saattaa helpottaa oireita. Myös selkärangan liikkuvuutta parantava ja lihaksia vahvistava harjoittelu ja erityisesti lonkan alueen lihasten venyttely voi auttaa oireisiin. Lisäksi rasituksen jaksottaminen pienempiin eriin voi vähentää oireilua ja voit kokeilla helpottaisiko selän tukiliivi oireilua etenkin rasituksessa. Voit myös kokeilla helpottaisivatko nämä selkää rentouttavat lepoasennot sinun oireitasi. Etenkin tuettu kylkimakuuasento saattaa helpottaa nukkumista.
Ahtauman avartaminen leikkauksella on harvoin tarpeen ja voi tulla kyseeseen vain, jos kipu käy sietämättömäksi tai uhkaa päivittäistä selviytymistä esimerkiksi estäen 200–300 metriä pidemmän kävelyn. Tällöin leikkauksesta on usein apua, mutta pidemmällä aikavälillä (kahdeksan vuoden pitkäaikaisseurannassa) leikkaushoidosta ei ole on todettu olevan enemmän hyötyä kuin tavanomaisesta hoidosta (lääkärin seuranta, kipulääkkeet ja fysioterapia). Leikkaustarpeen arvioi aina erikoislääkäri, kuten ortopedi tai neurokirurgi tapauskohtaisesti.
Tällä hetkellä olisi tärkeää, että pyrit keskittämään voimavarasi toipumiseesi, etkä murehdi muita asioita, joihin et voi juuri nyt vaikuttaa vaan keskityt asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Kipu ei välttämättä häviä täysin koskaan, mutta se voi helpottaa ajan kanssa. Lisätietoa ja käytännön vinkkejä kivun kanssa selviämiseen löydät Selkäkanavalta.
Minulla on costa 1 subluksaatio, josta johtuen c7 ja th1 toimintahäiriö ja fasetti virheasentoja sekä stellatum ganglion hermon rajut kipuoireet. Olisiko vinkkejä omatoimiseen hoitoon?
Oirekuvasi perusteella kuulostaisi, että kyseessä on ns. yläaukeaman toimintahäiriö eli thoracic outlet syndrooma. Itsehoidoksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi –oppaasta (kannattaa aloittaa harjoitteista sivuilta 10-11). Harjoitteiden tavoitteena on parantaa niskalihasten asento- ja liikehallintaa sekä niska-hartialihasten kestävyyttä.
Vasemmalla puolella 2 välilevyn pullistumaa. Ensimmäinen tammikuussa toinen maaliskuussa. Ortopedi ei tutkinut paremmin minua, vaikka vastaanotolla kävin. Nyt kipu säteilee jalkaterän saakka. Mikä on jatko hoito, kun kipu ei loppunutkaan. Olen Buranaa joutunut käyttämään koko ajan ja niistä haluan eroon. Teen pitkiä kävelylenkkejä ja venyttelyitä kipeään jalkaan. Liikuntaa en ole lopettanut, vaikka kipu on välillä kova. Välilevy ei enää oireile, kuten alussa kipu on enemmän siirtynyt pakaraan!
Lanneselän välilevyn pullistumat voivat aiheuttaa kuvailemasi kaltaisia iskiasoireita alaraajaan. Iskiashermon puristus- tai ärsytystilan seurauksena oireet voivat heijastua pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai aina jalkaterään saakka. Iskias paranee yleensä itsestään noin kolmessa kuukaudessa vähitellen. Uuden välilevyn pullistuman toteamisesta on vasta noin kuukausi aikaa, joten oireilua saattaa vielä ilmetä parin kuukauden ajan. Oireilu pakaran alueella on siis todennäköisesti myös seurausta iskiashermon puristustilasta. On erittäin hienoa, että olet aktiivinen ja liikut, sillä se edistää toipumistasi. Vaikka kipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö ei ole kiva asia, yritä malttaa kuitenkin vielä pari kuukautta ja käyttää myös kipulääkkeitä tarvittaessa. Jos sinulla ilmenee lääkkeistä johtuvia vatsa- tai muita sivuoireita, ole yhteydessä lääkäriin.
Olen 45v perusterve nainen. MRI: L4/5 välilevy rappeutunut ja lähes hävinnyt. Spinaalikanava ja juuret vapaat. Nikamien päätelevyissä runsaat modic 2 muutokset. L5/S1 ohut hyvin säilynyt discus. alin lumbaalinikama välimuotoinen liittyen poikkihaarakkeilla sacrumiin. Selkäni on oireillut nyt lähes vuoden. Selkä ei kestä etumaraa, sukkia vaikea pukea, aamujäykkyyttä. Toimintakyky vaihtelee päivänkin aikana, esim. kävely saattaa olla ensin lähes normaalia muuttuen sitten jäykäksi laahustukseksi. Jaloissa, jalkapohjissa ja pakaroissa tunnottomuutta ja pistelyä. Selkään tulee ajoittain sähköiskuja. Mistä moiset oireet tulevat koska hermojuuret ovat vapaat? Selkä naksuu ja paukkuu vähän joka kohdasta. Selkäkipua on koko ajan. Istuminen on huonoa samoin pitkään seisominenkin. Selkäkipua on niin ristiselässä kuin lapaluiden välissä. Joskus tuntuu kuin selästä joku pyyhkäisisi kädellä. Miten saan selkäni kuntoon? Nyt olen sairaslomalla koska työni on fyysisesti raskasta. Selkäjumppaa teen päivittäin. Jumppaohje työfyssarilta. Ohjelma on kyllä mielestäni kevyt. Kävelylenkkejä 3 x vko. Mikä on oikeanlainen jumppa? Tuleeko selkä jumppaamalla enää työkuntoon? Miten pitkään kestää, että tuloksia tulee? Lähtötilanteessa tukilihakset surkeassa kunnossa ja mihinkään ihmesuorituksiin en kyllä nyt edes kykene. Kipulääkkeinä Arcoxia 90mg, Trampalgin 37,5/325mg, Sirdalud 4mg, Panadol 1g. Eli Mistä tuntomuutokset alaraajoissa ja pakaroissa? Mistä apua kipuhin? Tuleeko jumppaamalla koskaan kuntoon? Pitääkö jo miettiä uutta ammattia? Mikä on tälläisen selän tulevaisuus, voiko olla valoa tunnelin päässä? Tällä hetkellä mieli on kovin synkkä. Hoitopalautteessa oli että konservatiivinen hoito on kuitenkin ainut vaihtoehto. Hoitopalutteen antanutta ortopedia en itse tavannut, ainoastaan työpaikkalääkärin. Mikä olisi hyvä hoitava taho?
Välimuotoinen nikama lanneselän ja ristiluun välissä aiheuttaa usein yliliikkuvuutta kyseisellä alueella. Tämä puolestaan voi aiheuttaa kuvailemiasi hermojuuriärsytykseen viittavia oireita, kuten sähköiskumaisia tuntemuksia selässä sekä säteilyoireita jalkoihin (pakaroista jalkaterään tai -pohjaan asti). Myös kävelyssä syntyvä voimattomuuden tunne saattaa johtua samasta syystä. Eli vaikka kuvannettaessa hermojuurien ahtaumaa tai puristusta ei näkynyt, voi sitä aiheutua välimuotoisen yliliikkuvan nikaman seurauksena erilaisissa liikkeissä tai asennoissa, kuten etukumaran asennon seurauksena. Myös pitkään paikallaan olo saattaa aiheuttaa oireita. Muut kuvantamislöydökset sopivat ns. normaaleihin selän kulumamuutoksiin, joille on tyypillistä esimerkiksi aamujäykkyys yön jäljiltä. Lisäksi liikkeisiin liittyvä kivuton selän naksuminen tai rutina ei haittaa mitään. Se saattaa johtua selän pienten nivelten kulumamuutoksista, mutta kulumat tai muut vähäiset muutokset ovat kuitenkin tavallisia eikä niihin eikä niihin kannata kiinnittää liiaksi huomiota.
On hienoa, että teet sinulle ohjattuja harjoitteita päivittäin ja jatka ihmeessä niiden tekemistä. Vaikka et kokisi harjoittelun vähentävän kipua, se kuitenkin ylläpitää selkää tukevien lihasten, kuten vartalo- ja jalkalihasten kuntoa ja siten myös toimintakykyä. Lisäksi kävelylenkit ovat tärkeitä, joten jatka myös niiden tekemistä. Jos koet, että harjoitusohjelma on liian kevyt, voit ilmaista sen fysioterapeutillesi.
Keskeistä olisi ymmärtää ja hyväksyä, että oireet eivät välttämättä häviä tai poistu kokonaan, mutta ne todennäköisesti helpottavat ajan kanssa. Tärkeää olisikin, että antaisit nyt itsellesi aikaa toipua rauhassa ja vahvistua päivä päivältä. Lisäksi kivunhallinnassa ja sen hoidossa keskeistä on itselle tyydytystä antavien elämän sisältöjen vaaliminen, sillä ne voimaannuttavat vaikeina aikoina ja edistävät myös toipumista. Lisätietoa ja käytännön vinkkejä kivun kanssa selviämiseen löydät Selkäkanavalta.
