Pyöräily on tehokas liikuntamuoto, joka kehittää ja ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä sekä alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräillessä valtaosan työstä tekevät kehon suurimmat lihakset eli reisi- ja pakaralihakset. Niiden kuormittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa runsaasti energiaa. Ylämäkiajossa koko keho pääsee tehokkaasti töihin, kun voimaa siirretään keskivartalosta jalkoihin.
Aloita maltilla
Juuri alkaneessa selkäkivussa rankimmat pyörälenkit kannattaa siirtää myöhemmäksi, mutta kevyttä pyöräilyä voi tehdä. Vähitellen voi alkaa lisäämään harjoitukseen kestoa, tehoa tai useutta. Pitkittyneet selkäoireet eivät myöskään ole este pyöräilylle. Aloittaa voi lyhyemmällä matkalla ja tarvittaessa hieman tasaisemmassa ympäristössä. Kun pyöräilyyn alkaa tottua, voi pyöräilymatkaa pidentää, vauhtia lisätä tai lähteä mäkisemmällekin reitille.
Pyöräilyä aloittaessa on hyvä muistaa, että uudenlainen kuormitus voi aluksi tuntua kehossa esimerkiksi jäykkyytenä tai kipuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lajissa olisi jotain vikaa, kyse on vain siitä, että keho reagoi uudenlaiseen kuormitukseen. Riittävä maltti ja asteittainen kuormituksen kasvattaminen on hyvä keino totutella uuteen liikuntamuotoon.
Millainen ajoasento on sopiva?
Selkäoireiden näkökulmasta tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja kyse onkin enemmin yksilöllisistä mieltymyksistä. Pyörän säätöjä, kuten ohjaustangon ja satulan korkeutta, voi säätää sen mukaan, mikä itselle tuntuu hyvältä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle.
Kaikenlainen pyöräily kannattaa, oli kyse sitten kauppa- tai työmatkoista tai säännöllisestä harjoittelusta, saat liikkeestä terveyshyötyjä. Jo lyhyt ja kevyt pyöräily kauppaan vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Säännöllisen harjoittelun myötä terveyshyödyt kasvavat ja monipuolistuvat.
Lue lisää pyöräilystä ja pyörän varusteista Pyöräliiton sivuilta.
