Pidä huolta itsestäsi ja selästäsi
Olen 64-vuotias mieshenkilö, herrasmieskiloja on kertynyt polvien ja kainaloiden väliin ”muutama”, mutta näillä mennään eteenpäin. Sain tekonivelen oikeaan polveeni helmikuussa 2022 ja selkäni leikattiin marraskuussa 2023. Miten olen tähän pisteeseen päätynyt?
Olen harrastanut urheilua lähes koko ikäni lapsuudesta alkaen, olen liikkunut paljon. Jäin 9-vuotiaana auton alle ja jouduin olemaan sairaalassa kahdeksan viikkoa sängyssä makuuasennossa. Molemmat jalkani olivat katkenneet auton osuessa minuun. Vasen jalkani oli katkennut yhdestä kohtaa ja kipsattu, mutta oikea jalkani oli katkennut kahdesta kohtaa polven yläpuolelta. Olin siis kahdeksan viikkoa selälläni siten, että oikea jalkani oli laitettu telineeseen ja siihen oli kiinnitetty ”naulalla painot”, joiden tarkoituksen oli pitää jalka suorana ja oikeassa asennossa. Ennuste jalan kuntoon saamiseksi oli epävarma, koska näytti siltä, että oikea jalkani jäisi huomattavasti lyhyemmäksi kuin vasen.
Muistan viimeisen tarkistuskäynnin muutama vuosi onnettomuuden jälkeen, kun lääkäri totesi, että todennäköisesti saisin selkävaivoja tulevaisuudessa. Olin jo silloin aloittanut tulevan harrastukseni, jääkiekon, ja silloin päätin, että harjoittelen niin kovaa, että selkäni on kunnossa loppuelämäni. Sitten kun 1980-luvulla pelasin jääkiekkoa SM-tasolla, harjoitteleminen oli pääsääntöisesti lihasmassan hakemista isoilla painoilla ja paljon toistoja. Kyllä sitä voimaa kertyikin, mutta venyttely, lihashuolto ja lepo jäivät vähemmälle.
Sitten perustettiin perhe, aloitin työelämän siihen kuuluvine kiireineen ja jatkoin jääkiekon harrastamista ikämiessarjoissa sekä aloitin golfin. Itsestä huolehtiminen jäi kylläkin alkumetreille. Sitä luuli, kun käy iltaisin muutaman kerran viikossa pelaamassa jäällä lätkää tai golfia kentällä, kyllä sitä on ukko kunnossa. Näin jatkettiin vuodesta toiseen, kilot ja kunto heittelivät laidasta laitaan ja sitten alkoivat selkä- ja polvikivut. Aluksi polvessa oli isompi kipu ja selkää/pakaraa vaivasi iskias, tai niin ainakin luulin.
Polven kipeytyessä edelleen menin näyttämään sitä ja sen seurauksena oikea polveni sai tekonivelen helmikuussa 2022. Sen kuntoutus jatkuu edelleen, mutta se on aika hyvässä kunnossa. Noin vuosi leikkauksen jälkeen vasen polvi alkoi taas oireilla ja samalla selkäkivut yltyivät kovemmiksi kuin aikoihin. Jouduin olemaan reilun kuukauden sairauslomalla. Kävin hakemassa apua erilaisista kuntoutuksista, liikeratojen venyttelystä sähköhoitojen kautta akupunktioon. Särkylääkkeitä popsittiin niin, että tuntui. Kaapista löytyi normi särkylääkkeet sekä panacodit ja lyricat, ja sitä rallia kesti tovin.
Lopulta kävin näyttämässä vasenta polveani samalla lääkärillä, joka leikkasi oikean polveni. Hän totesi, että polvessa on vielä kilometrejä jäljellä, olisiko mahdollinen kivun aiheuttaja selässä. Siitä sitten seuraaville lääkärikäynneille ja magneettikuvausten yms. jälkeen leikkauspöydälle marraskuussa 2023. Leikkaus kesti 4,5 tuntia ja lopputulemana oli keskikanavan ja hermojuurikanavien laajennus lannerangan alueella. Leikkaus onnistui hyvin, isot kivut hävisivät ja kuntoutus alkoi heti.
Leikkauksesta on nyt kulunut noin 1,5 vuotta ja olo on hyvä. Hermot olivat niin monta vuotta ”jumissa”, että vieläkin varpaissa ”sirisee” ajoittain tai tulee lihaskramppeja, kun paikat alkavat jumittua. Olen oppinut tuntemaan itseni ja tiedän mitä liikeitä tekemällä ”sirinä” varpaissa hellittää ja olo alkaa normalisoitua. Vielä tänä päivänäkin minulle on vaikeaa istua autossa yli tunnin verran tai seistä paikoillaan esimerkiksi jonossa tai maata selällään.
Mitä olen oppinut näiden vuosien aikoina? Sen, että koeta pitää huolta itsestäsi oikeasti, etsi se aika kalenterista ja käytä se hyvin hyödyksesi, se kannattaa.
Veli-Pekan Minä ja selkä -tarina on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 3/2025.
