Jo nuoresta iästä lähtien selkäni on oireillut aika ajoin. Suurimmat kivut ovat olleet yläselässä sekä iskias-tyylisen kivun aiheuttamia.
Olen tehnyt lähes koko elämäni fyysistä työtä. Noin 30 vuoden ajan toimin talonmiehenä, jonka jälkeen työskentelin 10 vuotta meijerillä. Viimeiset 6 työvuottani olin kehitysvammaisten ohjaaja.
Ohjaajana minun ei onneksi tarvinnut nostella potilaita, sillä selkäni oli niin heikossa kunnossa, että sain siitä vapautuksen. Yläselkäni oli painunut jonkin verran kasaan ja alaselkä vääntynyt skolioosimaisesti vasemmalle ja taakse. Minulla oli todettu myös nivelrikko ja määritelty 50 % invaliditeetti.
Olen koko elämäni ollut suhteellisen liikunnallinen myös muuten kuin työn puolesta. Nykyäänkin käyn joka aamu noin tunnin mittaisella reippaalla kävelylenkillä. Sen jälkeen kahvit ja pulla vasta maistuvatkin. Olen myös aina ollut innokas hiihtäjä. Uutena harrastuksena olen selkäni vuoksi aloittanut vesijumpan. Tavallisessa jumpassa selkäni ja niveleni kipeytyvät, mutta vesijumpassa ne päinvastoin rentoutuvat.
Luontoni vaatii sen, että urheilen säännöllisesti. Jos olen joskus jättänyt liikunnan joksikin aikaa, tunnen, kuinka niveleni ja selkäni ovat jäykempiä kuin tavallisesti. Tärkeää on kuitenkin muistaa kohtuus liikunnan kanssa. Jos urheilee liikaa, kivut saattavat lisääntyä.
