Tietoa selkäkivun hoidosta

Et ole yksin selkäkipujesi kanssa. Kahdeksalla kymmenestä aikuisesta on selkäkipuja elämänsä aikana, ja on myös hyvin tavallista, että selkäkipujaksot uusiutuvat. Tästä huolimatta useimmat voivat jatkaa tavanomaisia harrastuksiaan ja työtään. 

Tämä opas kertoo selkäkivusta ja sen hoidosta. Saat tietoa, miten voit lyhentää kipujaksoa ja vaikuttaa kipujaksojen uusiutumiseen. Suurin osa kivuista paranee itsestään ja niillä on hyvä ennuste. Joskus selkäoireet uusiutuvat tai pitkittyvät, tällöin voit oppaassa olevia ohjeita noudattamalla tulla paremmin toimeen selkäkipusi kanssa.

Alla opas löytyy tekstimuodossa. Sisällysluettelosta pääset hyppäämään haluamaasi kohtaan. Opas on myös ladattavissa.

Kuva: iStock

Selän rakenne

Selkäranka on kehon tukirakenne, joka suojaa sen sisällä kulkevaa selkäydintä. Selkäranka rakentuu nikamista, joiden välissä ovat välilevyt. Välilevyn ulkokehä muodostuu tiheäsäikeisestä rustokudoksesta ja sen sisäosa on hyytelömäistä massaa. Välilevyt ovat kuin tyynyjä, jotka toimivat iskunvaimentimena ja mahdollistavat rangan liikkeet. Selkärangan nikamat yhdistyvät välilevyjen lisäksi toisiinsa fasettinivelten avulla. Fasettinivelten tehtävänä on vakauttaa rangan liikkeitä. Vahvat ja joustavat lihakset tukevat nikamien ja välilevyjen muodostamaa rankaa. Riittävä kehon lihasvoima on tärkeää selän toiminnan kannalta ja se vähentää selkään kohdistuvaa kuormitusta.

Kehoomme tulee ikääntyessä normaaleja muutoksia, esimerkiksi ihoon muodostuu ryppyjä. Myös selkärankaan tulee ikääntymiseen liittyviä luonnollisia muutoksia: välilevyt kuivuvat ja madaltuvat ja nikamat lähenevät toisiaan. Muutoksia rakenteisiin alkaa tulla jo nuorena. Näillä muutoksilla ei yleensä ole yhteyttä selkäkipuihin.

Lue lisää selän anatomiasta. 

Kuva: Dreamstime

Selkäkipu

Alaselkäoireet, kuten kipu, lihasjännitys tai jäykkyys, paikallistuvat alimpien kylkiluiden ja pakarapoimujen väliin. Oireisiin voi liittyä joko toiseen tai molempiin alaraajoihin heijastuvaa kipua. Usein alaraajaan heijastuvat oireet ovat säteilytuntemusta alaselän rakenteista, eikä niiden taustalla ole hermon ärsytystä. Jos kyse on selkärangasta lähtevästä hermojuuren ärsytystilasta, se voi aiheuttaa hermoperäisiä oireita, kuten alaraajan kipua, tunnottomuutta, puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta.

Kipu voidaan luokitella keston mukaan.

Akuutti eli äkillinen kipu kestää muutamasta päivästä muutamaan, noin kuuteen (6) viikkoon. Pitkittyvästä kivusta puhutaan, kun kipu kestää 6–12 viikkoa. Yli 12 viikkoa kestänyt kipu luokitellaan pitkäkestoiseksi.

Alaselkäkipu jaetaan oireiden perusteella kolmeen ryhmään.

1. Hyväennusteiset selkäoireet: Näiden osuus selkäkivuista on lähes 90 prosenttia. Jos lääkärin tutkimuksessa ei ilmene merkkejä vakavista sairauksista eikä iskiasoireita esiinny, oire luokitellaan hyväennusteiseksi alaselkäkivuksi. Tarkka anatominen diagnoosi ei ole tällöin mahdollinen eikä tarpeellinenkaan. Usein tällainen selkäkipu johtuu pienestä kudosvauriosta selkärankaa ympäröivissä kudoksissa. Niitä ovat esimerkiksi välilevyn, lihaksen tai nivelsiteen venähtymät. Äkillisesti alkavia pehmytkudosperäisiä venähtymiä kutsutaan usein noidannuoleksi. Oireet ilmenevät tyypillisesti selän ja lantion alueella.
   
2. Alaraajaan säteilevä kipu (iskiasoire): hermojuuren toimintahäiriöön viittaavat alaraajaoireet, joiden syy on usein selkäytimestä lähtevän hermojuuren ärsytys- tai puristusoire. Suurin osa näistä parantuu itsestään kolmen kuukauden kuluessa.
   
3. Mahdollinen vakava tai täsmällisesti määritelty (spesifi) syy, joita on vain muutama prosentti kaikista selkäoireista.

Mitkä tekijät vaikuttavat selkäkipuun?

Vaikka selkäkivun ilmaantumiselle on useita epäiltyjä riskitekijöitä, minkään tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa tutkimustietoa. Pitkittynyttä haittaavaa alaselkäkipua ennustaviin tekijöihin tiedetään kuuluvan perimä, oireiden vaikeus ja laaja-alaisuus (esim. monipaikkainen kipu), elämäntapoihin liittyviä tekijöitä (mm. unihäiriöt), monisairastavuus (etenkin astma, päänsärky, diabetes ja mielenterveyden ongelmat), sosiaalisia tekijöitä (matala sosioekonominen asema, työttömyys, työhön liittyvät tekijät) sekä psykologisia tekijöitä (kuten masennus, ahdistus ja alhainen minäpystyvyys). Sekä ylipaino että tupakointi lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä.

Selän terveyttä ja hyvinvointia tukevat yleiset terveyttä edistävät elintavat, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni. Harjoittelu ja liikkuminen myös osaltaan lyhentävät kipujaksoja ja vähentävät kipujaksojen uusiutumista. Elintapoihin ja selän hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota jo lapsilla ja nuorilla.

Työn psykologinen ja sosiaalinen kuormitus voi vaikuttaa selkäkivun pitkittymiseen ja haittaavuuteen. Vaikutusmahdollisuuksien puute, stressi, huono työilmapiiri ja tuen puute töissä voivat lisätä selän oireilua. Tämän vuoksi työn fyysinen kuormitus voi myös osaltaan altistaa selkäkivun pitkittymiselle, jos työssä on toistuvia etukumaria, pitkäkestoisia samoja työasentoja, kiertyneitä asentoja, hankalasti nostettavia taakkoja tai pitkäaikaista paikallaanoloa vaativia työrupeamia. Työntekijän itsensä lisäksi työterveyshuollolla, työnantajalla ja työyhteisöllä on keskeinen merkitys selkäkivun pitkittymisen ehkäisyssä ja työkyvyn tukemisessa. Selän oireiden kanssa ei kannata eikä tarvitse sinnitellä liian pitkään, jos oireet haittaavat työtä, ole yhteydessä työterveyteen.

Kuva: iStock

Milloin tutkimuksiin?

Usein selkäkivut paranevat itsestään, eikä lääkärissä käynti ole tarpeen. Mutta jos sinulla on seuraavia oireita, käy lääkärissä:

• Selkäkipu on hyvin voimakasta ja/tai äkillistä.
• Kipu on sietämätöntä, eikä hellitä missään asennossa.
• Selviytyminen päivittäisistä tehtävistä on estynyt tai rajoittunut.
• Selkäkipuun liittyy kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä.
• Selkäkivun taustalla on tapaturma.
• Sinulla on tai on ollut aiemmin syöpä.

Toistuvissa ja pitkittyneissä selkäkivuissa hyvä potilas-lääkärisuhde on tärkeä. Kun käyt samalla lääkärillä, hänelle muodostuu kokonaiskäsitys selkäkivustasi. Lääkärisi voi myös parhaiten arvioida selkäkivun edellyttämien tutkimusten ja hoitojen tarpeellisuuden.

Selkäoireinen terveydenhuollossa

Jos selkäkipu ei hellitä itsestään tai selkäkipujaksot toistuvat usein, voit hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutin suoravastaanotolla tarkoitetaan sitä, että selkäoireinen voi hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle ilman, että on käynyt ensin lääkärillä. Kun olet yhteydessä perusterveydenhuoltoon tai työterveyteen, tehtävään koulutettu hoitaja tekee arvion siitä, ohjataanko sinut fysioterapeutin vai lääkärin vastaanotolle. Suoravastaanotolla fysioterapeutti tutkii, antaa neuvontaa ja ohjausta sekä tekee asiakkaan kanssa jatkotoimenpidesuunnitelman. Tarvittaessa fysioterapeutti voi ohjata sinut yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolle.

Lääkärin työtä on poissulkea vaaralliset sairaudet tai diagnosoida sairaudet, joissa tarvitaan spesifiä hoitoa. Lääkäri arvioi vastaanotolla lisätutkimusten tarpeen sekä ottaa selkäoireisen seurantaansa ja sopii mahdollisesta kontrollivastaanotosta. Tutkimustulosten ja oirekuvan kehittymisen perusteella lääkärisi tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon ja/tai konsultoi työkykyyn vaikuttavissa mutta kiireettömissä tilanteissa erikoislääkäriä (esimerkiksi fysiatri, reumatologi tai ortopedi).

Jos kipusi pitkittyy

Pitkäkestoisissa ja haastavissa selkäkivuissa lääkärisi voi lähettää sinut erikoissairaanhoidon kuntoutus- tai kipupoliklinikalle. Siellä moniammatillisessa hoitotiimissä tutkimuksiin ja hoitoon osallistuu erikoislääkärin/-lääkärien ohella muita ammattilaisia, kuten fysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä tilanteesi mukaan.

Kuva: Pexels

Lääkehoito

Kipulääkkeillä lievitetään oireita, autetaan arjessa selviytymistä ja liikkumista sekä turvataan riittävä uni. Parasetamoli on yleensä ensisijainen itselääkityksen vaihtoehto. Parasetamolia saa käyttää enintään 3 000 mg/vrk. Tätä annosta ei saa ylittää.

Reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia, voidaan myös käyttää äkillisessä selkäkivussa. Ne lievittävät kipua ja rauhoittavat tulehdusreaktiota. Muista, että kahta eri tulehduskipulääkettä ei tule käyttää yhtäaikaisesti, ja noudata aina pakkauksen annosteluohjeita. 

Toimintakykyä haittaavaan kipuun kannattaa käyttää sinulle sopivaa kipulääkettä (parasetamolia ja/tai tulehduskipulääkettä) maksimiannoksella parin kolmen päivän tai tarvittaessa 5–7 päivän ajan. Tämä voi auttaa sinua liikkumaan, toimimaan arjessa, työskentelemään ja nukkumaan. Kun kipu on helpottunut, saat liikkeen ja liikkumisen avulla palautettua kireisiin lihaksiin lihasverenkierron. Näin voit mahdollisesti lyhentää kipujakson pituutta. Käytä kuuriluonteista kipulääkitystä vain lyhyitä aikoja. Ei ole hyvä syödä lääkkeitä varmuuden vuoksi.

Jos selkäkipu on voimakasta, voit tarvita lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Nämä ovat yleensä joko tulehduskipulääkkeitä ja lihasjännitystä laukaisevia lääkkeitä. Opioidilääkkeitä voidaan joutua harvoin ja lyhytaikaisesti käyttämään voimakkaassa hermojuurikivussa tai leikkauksen jälkeisessä kivussa.

Hermovauriokipuun ja kroonistuneeseen kipuun lääkkeinä käytetään kipukynnystä nostavia lääkkeitä (trisyklisiä mielialalääkkeitä pienellä annoksella), epilepsialääkkeistä gabapentiinia ja pregabaliinia sekä kipua lievittäviä mielialalääkkeitä. 

Huomioithan, että esimerkiksi perussairaudet tai muu lääkitys voi vaikuttaa kipulääkkeiden sopivuuteen. Keskustele lääkärisi kanssa lääkkeiden hyödyistä ja haitoista.

Kuva: Pexels

Leikkaushoito

Leikkaukselle pitää olla aina selkeä peruste. Voimakaskaan paikallinen selkäkipu ei vaadi leikkaushoitoa, jos tutkimuksissa ei ole havaittu aihetta leikkaukselle. Jos sinulla on yli kuuden viikon ajan esiintynyt häiritsevää, alaraajaan säteilevää kipua ja sinulla todetaan kliinisiä merkkejä hermojuuren pinteestä, voit keskustella lääkärin kanssa jatkohoidosta ja myös mahdollisesta leikkaushoidosta.

Leikkaushoito on tarpeen, jos vaikeaan hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauteen liittyy virtsaamisen aloitusvaikeuksia tai virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, jalkaterän ojentaja- tai koukistajalihasten tai reisilihaksen voiman etenevä heikentyminen sekä sietämätön alaraajaan säteilevä kipu, joka ei helpotu riittävästi edes voimakkailla kipulääkkeillä.   Ennen mahdollista leikkausta leikkaava lääkäri kertoo suunnitellusta toimenpiteestä, odotettavissa olevista hyödyistä sekä mahdollisista komplikaatiosta ja riskeistä. Leikkauksen jälkeen aktiivinen kuntoutus on tärkeää toimintakyvyn palauttamisessa.

Kuva: Shutterstock

Mitä voit itse tehdä?

Itsehoidolla voit vaikuttaa selkäoireisiisi. Pohdi, mistä selkäoireesi pahenevat ja mitä itse voit tehdä helpottaaksesi niitä. Voit myös hakea terveydenhuollon ammattilaisilta tukea itsehoitoon. Tärkein tavoite on jatkaa päivittäisiä toimia työssä ja vapaa-aikana niin hyvin kuin mahdollista. Muista, että lyhyt, jo parin päivän kestoinenkin vuodelepo hidastaa toipumista selkäkivusta.

Liikunta

Kipujakson alkuvaiheessa voit edistää toipumista liikuskelulla, kuten kevyillä arkiaskareilla. Kun pahin kipujakso on helpottanut, voit lisätä liikkumista asteittain. Kokeile esimerkiksi seuraavia:

• Kävele tai sauvakävele lyhyitä matkoja kerrasta muutamaan kertaan päivässä.
• Tee kevyttä kotiharjoittelua ja hyötyliiku.
• Harrasta vesiliikuntaa tai pyöräile.

Kuva: Unsplash

Kun selkäkipu lievittyy, myös toimintarajoitteet vähenevät. Lisää liikkumisen kestoa, useutta ja rasittavuutta vähitellen. Joskus oireet saattavat alussa hieman lisääntyä, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Jos kivut pahenevat voimakkaasti, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.

Joskus selkäoireet pitkittyvät. Tällöin on hyvä hakeutua esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle harjoitusohjeiden saamiseksi. Myös omaehtoisesta liikunnasta on hyötyä. Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu usein vähentää kipua ja kipujaksojen uusiutumista sekä parantaa toiminta- ja työkykyä.

Pitkään, yli 12 viikkoa, kestäneessä selkäkivussa säännöllinen harjoittelu ja liikunta ovat vaikuttavimmat hoitomuodot. Huolehtimalla liikunnasta ja selkäsi monipuolisesta käytöstä voit itse ennaltaehkäistä tai vähentää kipuja. Myös leikkauksesta toipumisessa liikunnasta ja harjoittelusta on hyötyä.

Olennaista on rohkaistua liikkumaan kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se usein auttaa toipumaan nopeammin. Kokeilemalla eri liikuntalajeja ja -muotoja voit löytää itsellesi sopivia tapoja kohentaa yleiskuntoasi ja edistää selkäsi hyvinvointia.

Harjoitusohjeita kuva- ja videomuodossa.

Kuva: Shutterstock

Uni, stressi ja palautuminen

Nuku riittävästi. Nukkuminen on tärkeää sekä aivojen että kehon toiminnan palautumiselle. Uniongelmat herkistävät kivulle. Heikko uni voi johtaa tilanteeseen, jossa kivunsäätelyjärjestelmä häiriintyy ja kipukynnys madaltuu, mikä johtaa kivulle herkistymiseen.

Unen laatuun ja määrään voi itse vaikuttaa. Unettomuuteen suositellaan aluksi lääkkeetöntä hoitoa. Voit kokeilla seuraavia keinoja vaikuttaa uneen:

• Pyri säännöllisiin nukkumaanmeno- ja heräämisaikoihin. Muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa välttele kirkkaita valoja ja kovia ääniä, rauhoita iltasi.
• Kokeile rentoutusharjoituksia. Selkäkivussa selän lepo- ja rentoutusasennot voivat helpottaa oireita ja auttaa kehoa rentoutumaan. 
• Vältä kofeiinia ja alkoholia.

Kuva: Pexels

Muun muassa stressi ja huolet vaikuttavat suoraan unirytmiin sekä unen määrään ja laatuun. Stressitekijät saattavat myös altistaa kivulle. Stressiä voivat aiheuttaa erilaiset elämäntilanteen vaikeudet, ja sille altistavat myös aiemmin koetut kuormittavat kokemukset. Pitkittyneeseen kipuun liittyy aina jonkin asteista stressaantumista. Kivunhallinnan kannalta on edullista, jos pystyy suhtautumaan kipuun hyväksyvästi. Se vähentää stressiä, ja selviydyt ajan myötä paremmin. Hyväksyminen ei tarkoita luopumista paranemisen toivosta eikä oikeudesta hyvään kivun hoitoon. Voit kokeilla seuraavia keinoja vaikuttaa stressiin:

• Löydä keinoja rentoutumiseen. Rentoutuminen laukaisee lihasjännitystä, lievittää kiputilan aiheuttamaa stressiä ja vähentää kipuja.
• Kokeile hengitysharjoituksia. Ne rauhoittavat ja pidentävät hengitysrytmiä. Syvä ja rauhallinen hengitys on yksi tärkein rentoutumisen mekanismi.
• Voit kokeilla tietoisen läsnäolon harjoitusta Selkäkanavalta. Kehon tuntemusten havaitseminen ja hyväksyminen vähentää jännitystä. https://selkakanava.fi/harjoitusohje/tietoisen-lasnaolon-harjoitus-niska-ja-selkakipuun-hyvaksyminen
• Palaa sekä mielikuvissasi että käytännössä mukavien asioiden ja harrastusten pariin.
• Ole paras ystäväsi – sinun ei tarvitse edellyttää itseltäsi liikoja. Suhtaudu itseesi myötätuntoisesti.
• Hakeudu sosiaalisiin tilanteisiin. Kipu saa monet vetäytymään. Sosiaalisuus voi vähentää yksinäisyyden tunnetta ja stressiä.
• Liikunta ja terveellinen ravinto auttavat palautumisessa ja stressin sietämisessä.

Kuva: Pexels

Muita itsehoitokeinoja

Kylmä- ja lämpöhoito

Selkäkivun äkillisessä vaiheessa voit kokeilla kylmäpakkausta kipualueelle 10–20 minuutin ajan. Laita ohut pyyhe ihon ja kylmäpakkauksen väliin. Lämpöhoito voi vähentää lyhytaikaisesti äkillistä ja pitkittyvää selkäkipua. Voit hankkia lämpöpakkauksen ja lämmittää sen ohjeen mukaan. Myös lämpötyyny tai kaurapussi käy. Käytä lämpöä noin 15–20 minuutin ajan.

Sekä lämpö- että kylmähoidon voi toistaa useita kertoja päivässä ja yhdistää esimerkiksi selän lepo- ja rentoutusasentoihin. Lämpö- ja kylmähoidon lisäksi kannattaa jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimia työssä ja vapaa-ajalla.

TENS-hoito

TENS-hoito eli ns. transkutaaninen hermostimulaatio perustuu ihon kautta välitettävään matalatehoiseen sähköärsytykseen. Pienitaajuisten sähköimpulssien avulla pyritään aktivoimaan kipua lievittäviä mekanismeja. TENS-hoitoa voi käyttää selkäkivun lievitykseen paitsi levossa, myös liikkuessa, kuten kävellessä. Se voi edistää liikkeelle lähtöä ja helpottaa liikkumista vähentämällä siihen liittyviä kiputuntemuksia.

Tukiliivi 

Selkätukien käytöstä ei ole tutkimusnäyttöä, että ne ehkäisisivät alaselkäkipuja tai niiden uusiutumista. Jotkut selkäoireiset kokevat kuitenkin, että tukivyö helpottaa liikkumista vähentämällä kipualueen lihasjännitystä.

Kuva: Pexels

Kuva: iStock

Hyvä muistaa

• Useimmiten selkäkivut kestävät lyhyen aikaa ja oireet lievittyvät ilman lääkärissä käyntiä.
• Selkäkipu merkitsee harvoin sitä, että selässä olisi vakava vaurio.
• Lisää tekemiesi asioiden määrää vähän kerrallaan. Selkäkivun lievittyessä myös toimintarajoitteet vähenevät.
• Yön aikana keho palautuu päivän kuormituksista. Nukkuessa terveet välilevyt täyttyvät nesteellä. Siksi aamulla herätessä selkä voi olla jäykän tuntuinen ensimmäiset tunnit. Riittävä uni on tärkeää selän hyvinvoinnin kannalta.
• Päivittäinen liikunta vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, jolloin toimintakyky paranee ja selkäkipu lievittyy.
• Fyysinen aktiivisuus edistää paranemista ja vähentää selkäkivusta aiheutuvia ongelmia. Selkä on rakenteeltaan vahva ja kestää monenlaista kuormitusta, kun sitä totutetaan siihen vähitellen.

Kuva: iStock

Tämän oppaan voi myös ladata itselleen Tietoa selkäkivun hoidosta -opas.

Terveydenhuollon toimijat voivat tilata painettua opasta asiakkaille jaettavaksi. Oppaan hinta on 2,50 €/kpl + postituskulut (minimitilaus 10 kpl). Tilaukset Selkäliitosta puh. 09 605918 tai selkaliitto@selkaliitto.fi

Information about pack pain in found also in English.