Selkäliitto selvitti kyselytutkimuksella suomalaisten selkäoireisten kokemuksia selän oireista, oireiden hoitomenetelmistä ja vaikutuksista arkeen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin mistä tietoa ja hoitoa haetaan. Vastauksia kyselyyn kerättiin nettipaneelin kautta sekä selkäyhdistysten jäsenistöltä. Kyselyyn vastasi 1 984 selkäoireista henkilöä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli kokenut selkäoireita useamman vuoden ajan. Selkäyhdistysten jäsenistöstä vastanneilla yli puolella oli ollut oireita elämänsä aikana yli 15 vuoden ajan. Paneelissa vastanneista liki puolet oli kokenut oireita vähintään 7 vuoden ajan. Molemmissa vastausryhmissä oireiden toistuvuus ja aaltoilevuus oli tyypillistä.
Selkäoireiden esiintymisalueet ja koettu haitta
Kaikista vastanneista yli puolet ilmoitti kokevansa selkäoireita useimmiten alaselässä. Neljäsosa vastasi oireiden esiintyvän useimmiten niska-hartiaseudussa.
Nettipaneelin vastauksista voi havaita, että nuoremmissa ikäryhmissä koettiin suhteellisesti useammin oireita yläselässä tai niska-hartiaseudussa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä koettiin useammin alaraajaan säteileviä oireita kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Monelle vastaajista selkäkipu on arkea haittaava tekijä. Kokemukset selkäoireiden aiheuttamasta haitasta olivat vaihtelevia, useimmat kokivat haittaa vähän tai kohtalaisesti. Selkäyhdistysten jäsenistön vastaajista 39 % ja paneelin vastaajista 15 % koki haittaa paljon tai erittäin paljon. Selkäkivun koettiin haittaavan erityisesti työn tekemistä (37 %) ja nukkumista (37 %). Tilanteestaan huolimatta suurin osa vastaajista (73 %) ajatteli, että vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on turvallista selkäoireiden kanssa.
Selkäoireiden hoitokeinot
Selkäoireiden hoidossa keskeisessä roolissa olivat liikunta ja omaehtoinen kuntoutus. Kaikista vastaajista liikuntaa ja omaehtoista kuntoutusta viimeisen vuoden aikana oli kokeillut 71 %. Vastaajista yli puolet olivat käyttänyt lääkkeitä (56 %). Fysioterapeutin vastaanotolla oli käynyt 39 % vastaajista ja lääkärin vastaanotolla 33 %.
Haasteita terveydenhuollossa ja arjessa
Vastaajilta kysyttiin myös, millaisia mahdollisia haasteita he ovat kohdanneet selkäoireiden hoidossa. Avovastauksissa (879) esille nousivat hoitoon pääsyn haasteet: ajan saaminen hoitoon oli vaikeaa, jonot olivat pitkiä tai hoitoon hakeutuminen oli liian kallista. Vastaajat myös kuvasivat kokemuksia, joissa heidän oireitaan oli vähätelty tai heitä ei ollut kuultu terveydenhuollossa. Lisäksi vastaajat kuvasivat toimintakyvyn rajoitteita, liikkumisen vaikeutta ja haasteita arjessa. Vastauksissa nousi esille myös epävarmuus sopivista hoitomuodoista omaan tilanteeseen.
Avoimissa vastauksissa esiin nousivat seuraavat haasteet:
- Avun saamisen vaikeus ja hoitoon pääsyn ongelmat
Erityisesti julkisella puolella aikojen saanti ja hoitoon pääsy koettiin vaikeaksi. Taloudelliset esteet vaikeuttavat hoitoon hakeutumista yksityiselle puolelle. - Kokemus oireiden vähättelystä ja kuuntelemattomuudesta
Vastaajat kuvasivat kokemuksia, joissa heitä ei kuultu tai uskottu terveydenhuollossa. - Toimintakyvyn ja liikkumisen haasteet
Moni kuvasi toimintakyvyn rajoitteita, liikkumisen vaikeutta ja haasteita arjessa. - Sopivien hoitomuotojen löytäminen
Vastaajat kuvasivat, että heillä on epävarmuutta sopivista hoitomuodoista tai hoidot eivät tuo pysyvää apua.
Tiedonhaku selkäoireista
Selkäoireisiin liittyvää tietoa vastaajat olivat hakeneet useimmiten internetistä (60 %) ja terveydenhuollon ammattilaisilta (58 %). Nettipaneelin vastauksissa on nähtävissä, että nuoremmissa ikäryhmissä internetin ja sosiaalisen median rooli tiedonhaussa oli suurempi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä korostui terveydenhuollon ammattilaisten rooli verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.
Selkätietoa koetaan olevan paljon saatavilla, osa kuvasi jopa tietotulvaa. Tietomassasta olennaisen tiedon tunnistaminen sekä välillä myös tiedon luotettavuuden arviointi koettiin vaikeaksi. Esille nousivat lisäksi haasteet löytää juuri itselle ja omaan tilanteeseen sopivaa tietoa ja ohjeita. Kyselyn perusteella selkäoireisiin liittyvistä tietolähteistä eniten luottamusta herättävät terveydenhuollon ammattilaiset. Heidät arvioi melko tai erittäin luotettaviksi peräti 76 prosenttia vastaajista. Myös Selkäliiton materiaalit ja Selkäkanava.fi-sivusto koettiin luotettavaksi. Sen sijaan sosiaalisen median kanavat arvioitiin selvästi epäluotettavimmiksi.
Avoimissa vastauksissa esiin nousivat seuraavat tiedon saamisen haasteet:
- Tietotulva ja luotettavuuden arviointi
Moni koki, että tietoa on saatavilla runsaasti, mutta se on osin ristiriitaista. Tiedon luotettavuuden arviointi koetaan osin vaikeaksi. - Yksilöllisen tiedon puute
Vastaajat nostivat esille vaikeuden löytää juuri omaan tilanteeseen sopivaa tietoa ja ohjeita. - Haasteet terveydenhuollossa
Ammattilaisilta saatu tieto kuvattiin osin puutteelliseksi.
Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2025 kahdella rinnakkaisella menetelmällä: nettipaneelissa ja kyselylinkillä Selkäliiton paikallisyhdistysten jäsenille. Tutkimukseen vastasi 1 984 henkilöä, joista 1 006 vastausta tuli paneelista ja 978 Selkäliittoon kuuluvien selkäyhdistysten jäsenistöstä (avoin linkki).
Paneelista hyväksyttiin mukaan ainoastaan selkäoireita viimeisen 12 kuukauden aikana kokeneet. Selkäyhdistysten jäsenistöstä 33 vastaajalla oireita ei ollut viimeisen 12 kuukauden aikana. Paneelin vastaajat olivat edustavasti eri ikäryhmistä (18–70-vuotiaita), sukupuolista ja asuinalueilta Suomessa. Selkäyhdistysten jäsenistölle lähetettyyn kyselyyn vastanneet painottuvat iäkkäämpiin, eläkkeellä oleviin naisiin: yli 70-vuotiaita on 42 %, naisia 83 % ja eläkeläisiä 69 %.
Tutkimuksen toteutti Selkäliitolle Innolink-tutkimuspalvelut ja sen rahoitti Sirpa Ritalan rahasto.
Päivitetty 2.3.2026
