Epäspesifi alaselkäkipu on hyväennusteinen.Alaselkäkipu luokitellaan tavallisesti spesifiksi, jolloin kivun syynä on selkäsairaus tai epäspesifiksi, jolloin kivulle ei löydy tarkkaa syytä. Spesifejä alaselkäkivun syitä ovat esimerkiksi iskiaksen aiheuttama hermojuuripuristus, tulehdus, osteoporoosi, selkärankareuma ja murtumat.
Epäspesifi alaselkäkipu on hyväennusteinen, siihen ei liity varsinaista selkäsairautta. Epäspesifin alaselkäkivun hoitotulos paranee, jos kipumekanismi luokitellaan yksilöllisesti.

Varsinaiset selkäsairaudet

Vain 5 – 10 %:lla kaikista alaselkäkipuisista on spesifi alaselkäkipu mukaan lukien vakavat sairaudet ja hermojuuriongelmat. Loput 90 – 95 % luokitellaan hyväennusteiseksi epäspesifiksi alaselkäkivuksi. Selkäkivun kroonisessa eli pitkittyneessäkin vaiheessa vain 15 %  saa varsinaisen selkäsairausdiagnoosin.
Alaselän Käypä hoito -suositus esittelee näiden sairauksien tutkimus- ja hoitokäytäntöjä.
Australialaisen selkätutkija Peter O’Sullivanin kehittämän alaselkäkivun luokittelun perustana on laaja biopsykososiaalisen eli koko ihmisen ja hänen elämäntilanteensa huomioon ottava tutkimustieto. Selkäkipu on aina kokonaisvaltainen.
Luokittelumallissa epäspesifin selkävaivan hoito valitaan yksilöllisesti pääasiallisen kipumekanismin perusteella. Henkilön alaselkäkipuun voi liittyä päällekkäisiä luokkia.
Alaselkäkivun luokittelu O'Sullivan

Epäspesifit selkävaivat

Epäspesifi alaselkäkipu voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ei-mekaaniset selkävaivat, liikehäiriö ja liikekontrollin häiriö.

1. Ei-mekaaniset selkävaivat

Ei-mekaanista selkävaivoista kärsivillä henkilöillä korostuvat psykososiaaliset tekijät selkäkivun yhteydessä. Tällöin henkilön aivojen etulohko alkaa ohjata kivun säätelyä, mikä heikentää toimintakykyä ja muuttaa keskushermoston kivun käsittelyä sekä aiheuttaa epävakaita kipujaksoja.
Toiminnan häiriöihin liittyvät usein hallitsevat psykososiaaliset piirteet, kuten huolestuneisuus, pelko, masennus, kielteiset uskomukset ja erityisesti uskomus kaiken liikkumisen olevan haitallista selän kipuvaiheessa.
”Olipa inhottava päivä. Kaiken lisäksi selkääni alkoi jomottaa.”
Erilaiset passiiviset hoitomuodot eivät juuri auta tähän ryhmään kuuluvia. Tieto kivun luonteesta ja työkalut, joiden avulla keskushermoston kivun säätelyhäiriötä voidaan korjata, auttavat näitä ihmisiä eniten. Omia haitallisia uskomuksia, asenteita ja käyttäytymismalleja voidaan muuttaa, jolloin kipu lievittyy ja toimintakyky paranee.

Liikehäiriön tutkiminen alaselkäkivussa.2. Liikehäiriö

Tämän ryhmän henkilöille on tyypillistä selkärangan rajoittunut liike. Liike voi olla rajoittunut ja kivulias yhteen tai useaan liikesuuntaan. Tyypillisesti liikehäiriön aikana henkilöllä on voimakas alaselän lihasjännitys varsinkin taivutettaessa selkää kivulloiseen liikesuuntaan. Pahimmillaan kipua aiheuttavan liikkeen jatkuva välttäminen johtaa siihen, että liikettä tuotetaan virheellisesti ja väärästä kohtaa, jolloin syntyy lisäksi liikekontrollin häiriö. 
”Kipu tulee pistävänä, kun taivutan selkääni näin. Juuri tähän kohtaan.”
Välilevy-, fasettinivel-, ja si-nivel ja pehmytkudokset saattavat aiheuttaa kipua myös pitkittyneessä selkäkivun vaiheessa, vaikkakin niiden aiheuttama kipu on yleensä äkillisen selkäkivun syy.
Liikehäiriöisen henkilön hoidon tavoite on normaalin kivuttoman liikkeen palauttaminen ja liikkeen pelkoa poistavien tekijöiden kumoaminen. Fysioterapeutin laatima omatoiminen harjoitteluohjelma hyödyttää henkilöä normaalissa arkielämässä. Esimerkiksi asennon ja ryhdin harjoituksia voidaan soveltaa työskentelyasentoihin.

3. Liikekontrollin häiriö

Kolmas kroonisen alaselkäkivun ryhmä on liikkeen hallinnan häiriö. Tällä tarkoitetaan henkilön kykenemättömyyttä kontrolloida selän asentoa joko paikallaan pysyvässä asennossa tai taivutettaessa selkää. Usein kyseessä on rankaa tukevien syvien lihasryhmien heikentynyt toiminta. Kipu voi ilmetä koko selän liikkeen aikana, staattisen kuormituksen aikana tai selän taivutuksen loppuliikeradalla. Koska kipu alkaa yleensä asteittain, henkilö ei yleensä tiedosta lisäävänsä itse asennollaan kipua.  
”Ensin tunnen sen selän väsymisenä, sitten kipuna. Jossakin siellä alaselän alueella.”
Tyypillistä liikekontrollin häiriöille on niiden suuntaspesifisyys, jolloin kipua tuntuu tietyssä liikesuunnassa. Häiriön suunta voi olla yhdistynyt selkärangan eteentaivutukseen, selän taakse ojentamiseen tai sivutaivutukseen ja kiertoliikkeeseen. Kullekin liikekontrollin häiriösuunnalle on olemassa selkärankaan kiinnittyvien lihasten tyypillinen toiminnan heikentyminen tai jännitysmekanismi. Juuri tämän väärän ”koodin” takia näiden henkilöiden saama hyöty perinteisistä kuntoutusmalleista on vaatimaton tai lyhytkestoinen.
Liikekontrollin häiriön hoitamisen pääkeino on kognitiivis-behavioristinen liikehallinnan oppimisen harjoittelujakso. Jakson aikana henkilö saa sekä valmiuksia välttää kipua lisääviä asentoja että fyysisiä harjoitteita, joilla kontrollihäiriötä pyritään poistamaan. Tietoisuuden lisääntyessä kivun pelko ja aiempien kipua tuottaneiden liikkeiden välttäminen loppuu. Harjoittelujaksoa ohjaa fysioterapeutti.

Paranna selän liikehallintaa arjen tarpeisiin

Kun äkillinen selkäkipu on rauhoittunut ja olet saanut parannettua selän liikkuvuutta ja liikehallintaa tarvittaessa fysioterapeutin ohjeiden avulla, voit edetä toiminnalliseen harjoitteluun. Aloita pienistä liikelaajuuksista ja muutamasta liikkeestä. Lisää liikelaajuuksia ja liikkeiden määrää asteittain.

Milloin selkäkipu vaatii asiantuntijan vastaanotolle hakeutumista?

Pitkittyneen alaselkäkivun esiintymismuodot vaihtelevat yksilöittäin suuresti. 
Jos psykologiset tekijät painottuvat selkäkivussa, ei tulehduskipulääkityksestä tai selän manipulaatiohoidosta ole hyötyä. Selkäkoulun ryhtineuvot eivät puolestaan auta henkilöä, jonka lannerangan fasettinivel on lukossa ja liikehäiriötilanne on äkillisenä päällä. Ilman luokittelua selän hoidossa voidaan päätyä tällaisiin keinoihin. Alaselkäkivun luokitukseen perehtynyt fysioterapeutti pystyy auttamaan hoidon valinnassa.
Kun selkäkipu ylittää siedettävän kivun rajan tai mahdollinen alaraajaan säteilevä oire lisääntyy, on syytä mennä lääkärin arvioitavaksi. Selkäkivun hoidoksi ei suositella vuodelepoa, vaikka ankaran kivun takia voi joutua olemaan jonkin aikaa levossa. Perusohje on, että heti kun kivut hellittävät niin paljon, että liikkuminen onnistuu, vuoteesta on paras nousta ja pyrkiä elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä ja uintia, voi harrastaa heti alusta alkaen.
Lainaukset kirjoituksessa ovat kuvitteellisia selkävaivasta kärsivän henkilön kuvaamia oireita. 

Artikkelin teksti on pääasiassa OMT-fysioterapeutti, TtM ja TULE-fysioterapian erikoisasiantuntija Vesa Lehtolan: Alaselkäkivun pitkittymisen syyt – selkäkivut eroavat toisistaan. Asiantuntija-artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehden numerossa 1/2015.

Kuva ja linkit on lisätty Selkäkanavalta.

Lähteenä on käytetty myös:
O’Sullivan Peter ja Lin Ivan. Acute low back pain beyond drug therapies. Pain Management Today 2014; 1(1): 8-13