23.5.2025
Keväällä 2025 julkaistussa alaselkäkivun päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että lähes jokainen meistä kokee alaselkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Alaselkäkipu on siis yleinen vaiva, mutta onneksi se on harvoin merkki mistään vakavasta. Alaselkäkivun ennuste onkin yleensä hyvä, mutta noin neljäsosalla oireet pitkittyvät ja selkäkipujaksojen toistuminen on tavallista.
Akuutin eli alle 6 viikkoa kestäneen ja pitkittyneen eli yli 3 kuukautta kestäneen kivun hoito eroavat toisistaan. Alaselkäkivun suosituksessa niiden hoitoa ja kuntoutusta käsitelläänkin erillään.
Akuutti kipu
Useimmat alaselkäkipujaksot helpottuvat merkittävästi kuuden viikon sisällä ja tyypillisesti oireiden taustalla ei ole sairautta tai hermojuuren toimintahäiriötä. Akuutissa eli lyhytkestoisessa (alle 6 viikkoa kestäneessä) kivussa päivittäisiä toimia ja liikkumista kannattaa jatkaa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä se tukee toipumista. Työikäisiä potilaita kehotetaan jatkamaan työssä tai pikaisesti palaamaan työhön, jos se on mahdollista. Pienen kuormituksen kevennyksen jälkeen myös omiin liikunnallisiin harrastuksiin palaamiseen kannustetaan.
Lääkkeettöminä hoitokeinoina voi kokeilla alaselän lepoasentoja tai lämpöhoitoa. Kipulääkitystä voidaan käyttää tarvittaessa lyhytaikaisesti jaksoittain lääkkeettömien kivunhoitokeinojen rinnalla.
Selkäkipuiset, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita, voivat hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Kuvantaminen tai laboratoriotutkimukset eivät tällöin ole akuutissa kivussa tarpeen. Terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle on hyvä hakeutua viimeistään kuuden viikon kuluttua oireiden alkamisesta, mikäli oireet eivät helpota.
Pitkittynyt selkäkipu
Neljännes selkäkipuisista kokee oireita vielä kolmen kuukauden kohdalla ja viidennes vielä vuoden kohdalla. Pitkittyneestä selkäkivusta puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Tällöin oman kuntoutuksen osuus on merkittävä.
Omahoidon keinoja ovat esimerkiksi kuormituksen säätely ja asteittainen lisääminen, fysioterapeutin ohjaama harjoittelu, työasentojen huomioiminen, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Lisäksi psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävän kivun voimakkuutta.
Pitkittyneessä selkäkivussa harjoittelu ja liikkuminen on hyödyllistä, kuitenkaan eri harjoittelumuotojen välillä ei ole havaittu eroja. On siis mahdollista etsiä itselle sopiva ja mieluinen harjoittelumuoto, jonka avulla tähdätään takaisin omien mieluisien toimintojen pariin, jos ne ovat jääneet kivun takia sivuun. Tarvittaessa ammattilaiselta voi pyytä apua sopivien harjoittelu- ja liikuntamuotojen löytämiseksi.
Myös elintapamuutokset voivat auttaa helpottamaan selkäkipua. Onkin tärkeää huomioida, että tupakointi, uniongelmat, fyysisen aktiivisuuden puute ja ylipaino voivat vaikuttaa oireisiin.
Työikäisten kohdalla voidaan miettiä työn muokkausta, kuten työjärjestelyjä (esimerkiksi kevyemmät työtehtävät) tai työaikajärjestelyjä (esimerkiksi lyhennetty työaika) työssä jatkamisen tai työhön paluun tukemiseksi.
Selkäoireiden jaottelu
Selkäkivut voidaan jaotella kolmeen luokkaan.
- Kolmesta luokasta yleisimpiä ovat oireet, joilla ei todeta olevan yhteyttä vakavaan sairauteen tai hermojuuren toimintahäiriöön.
- Joskus harvoin taustalla on tietty selkäsairaus, esimerkiksi selkärankareuma, tai hermojuuren toimintahäiriö. Hermojuuren toimintahäiriö ilmenee alaraajaoireina, kuten kipuna, pistelynä, puutumisena tai lihasheikkoutena alaraajassa.
- Hyvin harvoin taustalla on vakava selkäkivun syy, esimerkiksi ratsupaikkaoireyhtymä. Ratsupaikkaoireyhtymän oireita ovat virtsaamisvaikeus, ulosteenpidätyskyvyn vaikeus, tunnottomuus sukuelinten alueella ja yleiset alaraajahalvausoireet.
Leikkaushoito on aiheellinen, jos potilaalla on edellä mainittu ratsupaikkaoireyhtymä, alaraajassa on etenevää voimattomuutta tai kipu on sietämätöntä, eikä se helpotu voimakkailla kipulääkkeillä. Myös mikäli häiritsevä, alaraajaan säteilevä kipu on kestänyt yli kuusi viikkoa ja todetaan merkkejä hermojuuren pinteestä, voidaan pohtia jatkohoitoa ja mahdollista leikkaushoitoa. Useimmissa selkäoireissa omahoito, itsehoito ja kuntoutus ovat keskeisintä.
Kuntoutus ja tuki
Kuntoutuksella pyritään vähentämään oireen aiheuttamia haittoja sekä parantamaan toiminta- ja työkykyä. Suosituksessa sanotaan, että kuntoutuksen tulisi lähteä yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteesta. Pitkittynyttä selkäkipua kokevan potilaan kuntoutukseen voivat osallistua tilanteen mukaan eri ammattilaiset, kuten fysioterapeutti, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, Kelan kuntoutussihteeri ja työvoimatoimiston edustaja.
Tukea tilanteeseen kannattaa hakea myös järjestöjen toiminnasta. Suosituksessa ohjataan hakeutumaan järjestöjen toteuttaman vertaistuen ja ryhmätoiminnan pariin henkilökohtaisten selviytymiskeinojen vahvistamiseksi. Myös luotettavan tiedon hakeminen kannattaa. Selkäkivun kanssa on helpompi pärjätä, jos ymmärtää selkäoireitaan ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita julkaisee Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Käy tutustumassa Alaselkäkivun päivitetyn Käypä hoito -suosituksen potilasversioon.
Suosituksesta löytyy myös pidempi ammattilaisille suunnattu versio.
Lähde: Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus päivittyi
Selkä on rakenteena vahva ja kestävä eikä se mene helposti “rikki”. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.
Päivitetty alaselkäkivun Käypä hoito -suositus kannustaakin pysymään liikkeessä kohtuullisesta kivusta huolimatta.
