Hyvä ryhti edistää selän ja koko kehon toiminnallisuutta. Hyvä pystyasento mahdollistaa kuormituksen jakautumisen tasapuolisemmin selän rakenteiden ja kehon eri osien välille. Tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä optimaalista ryhtiä, joka sopisi kaikille tai johon kaikkien tulisi pyrkiä.
Hyvän ryhdin on ajateltu pienentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja siten vähentävän riskiä tuki- ja liikuntaelimistön (tule) kivuille ja muille ongelmille. Virheellistä ryhtiä ja kehon epäsymmetrioita on vastaavasti syytetty usein tules-kivuista. Ryhdin ja tuki- ja liikuntaelimistön kipujen yhteys ei kuitenkaan ole niin selvä kuin ehkä yleisesti luullaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei esimerkiksi olkapää-, niska- ja alaselkäkipupotilaiden ja kivuttomien henkilöiden ryhdeissä ole eroa. Esimerkiksi “korostunutta” tai “oiennutta” notkoa syytetään usein selkäkivuista, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu selkeää eroa selkäkipujen esiintymisen ja erilaisten notkon suuruuksien välillä.
Jokaisen selän rakenne on yksilöllinen. Se, mikä vaikuttaisi olevan hyvä ryhti yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Itselle luonnottoman asennon ylläpitäminen vaatii staattista yhtäjaksoista lihastyötä, mikä väsyttää lihaksia. Lihasväsymyksen seurauksena asento huononee entisestään, koska keho ei jaksa ylläpitää sitä väkisin. Tämän vuoksi ei olekaan tarkoituksenmukaista yrittää pakottaa erilaisia kehoja johonkin tiettyyn samaan ryhtiin. Selän ja muun tuki- ja liikuntaelimistön terveyden kannalta keskeisempää on kiinnittää huomiota monipuoliseen lihaskunnon ja liikkuvuuden harjoittamiseen sekä säännölliseen asennon vaihteluun. Kun lihaskunto on hyvä ja tasapuolisesti harjoitettu, eikä voimakkaita lihaskireyksiä ole, hyvän asennon säilyttäminen ei vaadi erityisiä ponnisteluja.
Ikääntyminen vaikuttaa ryhtiin
Ikääntymisen myötä nivelten liikkuvuus ja lihasvoima vähenee, jolloin yleensä myös ryhti ns. painuu kasaan. Tavallisesti yläselkä painuu kumaraan ja jäykistyy. Säännöllinen lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu edistää selän toimintakyvyn ylläpitämistä ja vähentää liikerajoitusten syntyä myös ikääntyessä.
Lopuksi
Niin sanotusta neutraalista pystyasennosta paljon poikkeava ryhti lisää selkärangan biomekaanista kuormitusta. Silti yhtä optimaalista ryhtiä ei voida määrittää, eikä kivuliaiden ja kivuttomien henkilöiden ryhdeissä näyttäisi olevan eroa. Lisäksi vaihtelu yksilöiden välillä on suurta.
Kehitä kehonhallintaa ja vahvista vartalon lihaksia
Lisätietoa selästä ja selän hoidosta
Sivu päivitetty 4.6.2020
