Tuota otsikkoa en unohda ikinä. Näin sen erään yhdistyksen lehdessä kun tyttäreni oli aivan pieni ja ihmettelimme vasta, mikä sairaus vauvaa vaivaa. Nyt tytär on kohta 18-vuotias ja itse olen sinä aikana saanut perehtyä vertaistukeen kaikin puolin. Olen saanut ja antanut vertaistukea. Olen tutkinut vertaistukea yliopisto-opinnoissani. Olen kehittänyt vertaistukea sairaalan potilaan palvelupolulla (OLKA-toiminta) ja vertaistukijoiden valmennusmallia sekä digitaalista Toivo-vertaistukisovellusta. Olen saanut käydä lukemattomia mielenkiintoisia keskusteluja vertaistuen saajien, vertaistukijoiden ja vertaistuen kehittäjien kanssa. Minulle vertaistuki on ollut sekä työpäivä että vapaapäivä.

Mutta miksi en unohda tunnelmaa, kun luin ensimmäisen kerran vertaistuen olevan kuin vapaapäivä? Se on saattanut olla motivaationi vertaistuen kehittämisessä. Sairastuneet, vammautuneet, kipuilijat ja heidän läheisensä tarvitsevat vapaapäiviä erilaisuuden tunteestaan. Saman kokeneiden seurassa ei yhtäkkiä muistakaan, että itsellä on jotain, mitä muilla ei ole, koska on niin samankaltainen muiden kanssa, sulautunut joukkoon. Paitsi oma tunnelmani, niin myös tutkimukset ovat vahvistaneet perusteita vertaistuen positiivisiin vaikutuksiin.

Kuulluksi tuleminen tuntuu vapaapäivältä.

Vertaistuki perustuu puhumiseen ja kuunteluun

Vertaistuki on vapaapäivä miettimisestä, mitä voimme puhua tai kuinka paljon, etteivät muut kyllästyisi. Saamme puhua niin paljon sairaudesta kuin haluamme. Vertaistuki perustuu puhumiseen, siihen että joku toinen kertoo kokemuksestaan. Ilman toisen puhumista emme saisi ikinä tietää, että toinen on kokenut saman kuin me itse.

Voimme lukea kokemustarinoita tai kuunnella sanoja, jotka tuovat meille tietoa muiden kokemuksista: sekä samanlaisista että vähän erilaisista kuin meillä itsellämme. Vertaistuki perustuu myös oman tarinan kertomiseen. Puhuminen tarkoittaa oman tarinamme kertomista ja jäsentämistä. Samalla oma kokemus jäsentyy päässämme uudelleen ja opimme ymmärtämään paremmin omaa kokemustamme. Mutta sairaudesta puhumiseenkin väsyy joskus, ja siksi vertaistuki on kuin vapaapäivä myös siksi, että voit puhua jostain muusta, tai olla puhumatta ja olla vain toisten seurassa.

Saman kokeneiden henkilöiden välillä tapahtuu sekä sanatonta että sanallista viestintää. Sanaton viestintä voidaan pukea sellaisiin konkreettisiin asioihin kuin hyväksyvä katse ja kuuntelu. Ja vertaistuki perustuukin myös kuuntelemiseen. Jaksamme loputtomasti kuunnella toisten tarinoita silloin, kun löydämme niistä yhtymäkohtia omaan kokemukseemme. Imemme itseemme tietoa ja vinkkejä arjesta selviytymiseen. Kuuntelemme ja ymmärrämme toista. Samalla tiedämme, että toinen ymmärtää meidän kokemustamme ilman että tarvitsee itse edes olla äänessä! On myös äärettömän tärkeää, että toiset saman kokeneet jaksavat kuunnella meidän tarinoitamme. Tulemme kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuulluksi tuleminen tuntuu vapaapäivältä.

Et ole yksin

Vertaistuen kivijalkana on jaettu yhteinen kokemus. Yleensä vertaistuesta puhutaankin vahvojen, vakavien ja ikävien elämäntilanteiden ollessa kyseessä. Silloinhan me eniten vertaistukea tarvitsemme! Vertaistuessa merkittävää on se, että huomaa, ettei olekaan ikävän elämäntilanteen kanssa yksin.

Saman kokeneilta saadun tiedon avulla voi paremmin ymmärtää, mitä oma sairaus tai vaiva tarkoittaa käytännössä, minkälaisia keinoja toiset ovat käyttäneet arjessa selviytymiseen vaivan kanssa. Se on erilaista tietoa kuin mitä saadaan ammattilaisilta, sillä saman kokeneet eivät opeta vaan kokemusten jakamisella voidaan oivaltaa asioita. Vertaisten kanssa kommunikoidessa kuulemme ja hoksaamme sellaisia asioita, joita voisi kuvata hiljaiseksi tiedoksi. Tiedoksi, jota kukaan ei ole välttämättä tutkinut ja kirjoittanut, koska niitä vasta ihmetellään yhdessä tasa-arvoisesti ja vastavuoroisesti. Vertaisten kanssa kerääntynyt tieto auttaa jopa kommunikoimaan paremmin lääkäreiden kanssa. Silloin on myös parempi mahdollisuus tehdä yhdessä lääkärin kanssa viisaampia päätöksiä omasta hoidosta ja toteuttaa omahoitoa.

Omahoito. Merkillisen näköinen sana, mutta kovin tärkeä. Omahoito tarkoittaa kaikkea sitä, mitä itse teemme terveytemme hyväksi ja sairautemme hoitamiseksi ammattilaisten tuen rinnalla. Paitsi että kuulee saman kokeneiden parhaat vinkit ja ottaa ne käyttöön, vertaisilta todennäköisesti saa tsemppiä omahoitoon. Jaksaa paremmin pitää huolta itsestään ja toteuttaa tarpeelliset hoidot, kun on rinnallakulkijoita ja kuulumisten kyselijöitä.

Mitä siitä seuraa, kun saa kuunnella ja puhua saman kokeneiden kanssa? Tutkimusten mukaan paljon on mahdollista tapahtua. Elämänlaatu saattaa parantua kaikin puolin, omahoidon vahvistuessa fyysinen terveys ja sosiaalisten suhteiden myötä mieliala voivat parantua. Perhesuhteetkin saattavat voida paremmin, kun omia vaivoja ruoditaan muuallakin kuin läheisten kanssa. Vertaistuki tuo vapaapäivän myös perheenjäsenille. Saman kokeneiden välisellä toiminnalla on tietenkin paljon muitakin vaikutuksia kuin yksilöön kohdistuvat vaikutukset. Yhdistykset ovat syntyneet siitä, kun saman kokeneet kokoontuivat yhteen, antoivat toisilleen vertaistukea, voivat paremmin ja pitivät puoliaan yhteiskunnassa.

Vertaistuki tuo vapaapäivän myös perheenjäsenille.

Samanlaiset kokemukset yhdistävät

Vertaistuen tärkeänä rakennuspalikkana on saman kokeneiden arvostava kohtaaminen. Eihän sitä viihdy kenenkään seurassa, jos ei tunne olevansa hyvässä seurassa. Saman kokeneiden välillä arvostus, myötätunto ja yhteinen ilo tulevat yleensä luonnostaan. Samanlaiset kokemukset tuovat meitä ihmisiä yhteen ja tekevät välillemme lujan siteen. Saman kokeneista löytää itselleen ystäviä ja yhteisön.

Vertaistuki on kahden tai useamman saman kokeneen henkilön vuorovaikutuksessa tapahtuva positiivinen ilmiö. Koska kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiset ovat aina monimutkaisia monine tarpeineen ja taitoineen, niin siksi myös vertaistuen vaikutukset ovat moninaisia ja erilaisia eri ihmisille eri elämäntilanteissa. Tämän vuoksi yhdistykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tavata saman kokeneita. Kahdenkeskinen vertaistuki on erilaista kuin ryhmässä tapahtuva, keskusteluun perustuvat vertaistukiryhmät toimivat eri tavoin kuin toiminnallisuuteen perustuvat. Onko parempi olla kasvokkain vai verkon välityksellä? Kaikilla toimintamuodoilla on omat hyötynsä.

Vertaistuki on kahden tai useamman saman kokeneen henkilön vuorovaikutuksessa tapahtuva positiivinen ilmiö.

Vapaapäivä tarkoittaa monelle rentoa oloa hyvässä seurassa. Mitä mielikuvia siitä tulee sinulle ja millä tavoin se yhdistyy vertaistukeen?

Anu Toija
terveystieteiden maisteri, kätilö

Anu Toija työskentelee HUSissa asiakasosallisuuden kehittämispäällikkönä ja opiskelee Jyväskylän yliopistossa tehden väitöskirjatutkimusta vertaistuesta.

Artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 4/2022.
Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus tai liity selkäyhdistyksen jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.