Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja?

 

Älylaitteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Lähes jokaiselta suomalaiselta löytyy jo älypuhelin ja noin puolet omistaa myös tablettitietokoneen. Älypuhelinten ja tablettien käyttö on lisääntynyt myös pienillä lapsilla. Nykyään jopa 96 %:lla kahdeksanvuotiaista suomalaislapsista on käytössään älypuhelin. Tutkijoiden mukaan vietämme päivittäin noin 2-4 tuntia älylaitteiden ääressä.

Älylaitteiden lisääntynyt käyttö ja niiden käyttöön liittyvät asentotottumukset ovat herättäneet huolta pitkäaikaisen käytön mahdollisista vaikutuksista etenkin kasvuikäisten lasten ja nuorten niska- ja selkäterveyteen. Älylaitteiden käyttöön liittyvän pään, niskan ja ylävartalon etukumaran asennon on arveltu selittävän lasten ja nuorten lisääntyneitä niskakipuja.

Tutkimusnäyttö älylaitteiden käytön tai niiden käyttötottumusten vaikutuksista niska- ja selkäkipuihin on kuitenkin riittämätöntä ja näyttö perustuu pääasiassa poikkileikkaus- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Varsinaisiin pitkittäisasetelmiin perustuvia seurantatutkimuksia on tehty vasta vähän.

Ruotsalaisten (Gustafsson ym. 2017) tekemässä viiden vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin tekstiviestien kirjoittamisen yhteyttä niska ja yläraajakipuihin nuorilla aikuisilla. Älylaitteiden käytön ei todettu olevan yhteydessä niskakipujen ilmenemiseen ennestään oireettomilla henkilöillä. Tutkimuksessa löydettiin yhteys ainoastaan älylaitteiden käytön ja jo olemassa olevien niskakipujen välillä. Toisin sanoen ne, jotka kärsivät niskakivuista jo ennen tutkimusinterventiota, kärsivät niskakivuista myös sen jälkeen. Tekstiviestien kirjoittamisen (11 viestiä/päivä) todettiin sen sijaan olevan yhteydessä käsien ja sormien puutumisoireisiin alkutilanteessa täysin oireettomilla henkilöillä. Tämä yhteys näkyi vuoden seurantajakson jälkeen, mutta yhteyttä ei havaittu enää viiden vuoden seurannassa.

Älylaitteiden käyttöön liittyvät mahdolliset niska-hartiaseudun ja yläraajojen kivut näyttäisivätkin olevan lyhytkestoisia ja ohimeneviä, eikä niillä ole osoitettu olevan yhteyttä pidempiaikaisiin niska-, hartia- tai yläraajojen kiputiloihin. Lisäksi, vaikka pään etukumara asento lisää kaularangan ja sitä ympäröivien kudosten rasitusta, se ei ylitä terveen kaularangan rakenteiden ja niitä ympäröivien kudosten sietokykyä.

Huolestuttavampaa niskan sekä muun tuki- ja liikuntaelinterveyden kannalta vaikuttaisikin oleva se, kuinka paljon älylaitteiden parissa vietetty aika vähentää muuta aktiivisuutta, kuten liikkumiseen käytettyä aikaa. 

Lisäksi älylaitteiden käyttö ilta-aikaan vaikeuttaa myös nukahtamista. Sinivalolle altistuminen vähentää pimeähormoni melatoniinin määrää ja lykkää nukahtamista. Etenkin lasten ja nuorten uni häiriintyy älylaitteen tuijottelusta, sillä alaikäisten kehittymässä olevat silmät ja aivot ovat aikuisia herkempiä näyttövalon vaikutukselle. Kun nukahtaminen lykkääntyy, vähentää se myös unen pituutta. Liian vähäisen tai huonolaatuisen unen onkin todettu olevan yhteydessä lasten ja nuorten niskakipuihin ja ennustavan niiden pitkittymistä.

Tutkimusnäytön mukaan lasten ja nuorten niskakivut eivät siis johdu niinkään fyysistä kuormitustekijöistä, kuten liiallisesta älylaitteiden käytöstä tai huonosta ryhdistä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä siitä, että riittämätön tai huonolaatuinen uni, psykososiaaliset stressitekijät, mielialaoireet (esim. masennus, ahdistus), muut kiputilat ja perimä ovat yhteydessä lasten ja nuorten niskakivun ilmaantumiseen ja ennustavat myös kivun kroonistumista.

Lasten ja nuorten niskakipujen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tulisikin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaisemmin lapsen tai nuoren tilanteeseen, eikä keskittyä vain fyysisiin kuormitustekijöihin. 

 

Lisätietoa niskasta

 
Sivu päivitetty 11.9.2018
 

Tohtori Vahvaselän Selkäkoulu

Selkäkanava