Terveyttä koskevat tieteelliset tutkimustulokset kiinnostavat ihmisiä ja mediaa. Joskus median välittämä tieto voi hämmentää ja tietoa on hyvä tarkastella kriittisesti.
Medialukutaitoon kuuluu myös asiantuntijan kriittinen arviointi. Onko asiantuntijalla sellainen koulutus- ja ammattilaisasema, että häntä voidaan pitää asiantuntijana? Voiko asiantuntijalla olla eturistiriita? Järjestön asiantuntija saattaa tietoisesti tai vahingossa käyttää lähteitä, jotka tukevat järjestön tavoitteita.
Terveyskäsityksiä voidaan jakaa eri tieteenalojen mukaan
Selkäkanavalla tietoa jaetaan pääasiassa biopsykososiaalisen, biolääketieteellisen ja positiivisen terveyskäsityksen mukaan.
Biopsykososiaalisessa terveyskäsityksessä korostetaan terveyden yhteyttä ihmisen sisäiseen elämysmaailmaan ja psyykkiseen kehitykseen, elimistön toimintaan sekä vuorovaikutukseen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Terveys ei ole irrallaan ihmisen elämäntilanteesta tai yhteiskunnallisesta tilanteesta. Biopsykososiaalisissa tutkimuksissa kuvataan ihmisen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä, osallistumista, selviytymistä ja kuntoutumista.
Sairauksien hoidossa biolääketieteellinen terveyskäsitys määrittelee terveyden usein sairauden kautta. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa julkaisemat Käypä hoito -suositukset on laadittu pääasiassa biolääketieteellisen terveyskäsityksen kautta.
Positiivisessa terveyskäsityksessä terveys on määritelty ihmisen fyysisenä, henkisenä ja sosiaalisena tasapainona. Positiivisessa terveyskäsityksessä korostetaan ihmisen voimavaroja ja omavoimaistamista (empowerment). Selkäkanavan viestinnässä tuetaan positiivista terveyskäsitystä.
Yksi tutkimus ei riitä ohjaamaan sairauksien hoitoa
Tieteellinen ymmärrys rakentuu kymmenistä, jopa sadoista tutkimuksista. Loistavaltakin vaikuttava tutkimus pitää olla toistettavissa ennen kuin voidaan olla varmoja tuloksista.
Käypä hoito -suositukset perustuvat systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan listan mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä vastaanottotilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa.
Tutkimusten näytön aste voidaan jakaa neljään luokkaan
A: Vahva näyttö
On epätodennäköistä, että uudet tutkimukset muuttaisivat arviota vaikutuksen suunnasta tai suuruudesta.
Vähintään kaksi tasokasta tutkimusta, joiden tulokset ovat samansuuntaiset.
B: Kohtuullinen näyttö
Uudet tutkimukset saattavat vaikuttaa arvioon vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta.
Tasokkaita tutkimuksia on vain yksi, tai usean tutkimuksen tuloksissa on vähäistä ristiriitaa.
C: Niukka näyttö
Uudet tutkimukset todennäköisesti vaikuttavat arvioon vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta.
Tasokkaita tutkimuksia on paljon, mutta tuloksissa on merkittävää ristiriitaa.
D: Ei näyttöä
Mikä tahansa arvio vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta on epävarma.
Asiantuntijat voivat tehdä kannanoton, joka perustuu ryhmän parhaimpaan näkemykseen asiasta.
Selkäkipu on hyvin yleistä, jopa 80 % aikuisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyvälaatuista eli epäspesifiä kipua, joka paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista on kyseessä jokin täsmällisesti määriteltävissä oleva selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä kylmä- tai lämpöhoidolla. Olennaista on välttää varsinaista vuodelepoa ja rohkaistua liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.
Selkäkipujakson akuutissa vaiheessa riittää, kun pysyy aktiivisena arkiaskareissa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun voi aloittaa kovimman kivun helpotettua. Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä harjoitusten rasitustasoa ja kestoa vähitellen. Usein oireet alkuun hieman lisääntyvät, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Mikäli selkäkivut pahenevat voimakkaasti tai pitkittyvät, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.