Unen lisäksi elämäntavoilla ja erilaisilla psykososiaalisilla tekijöillä, esimerkiksi ylipainolla, tupakoinnilla, perhetaustalla ja ahdistuneisuudella, on vaikutuksia nuoren selän hyvinvointiin. Usein ongelmat näillä osa-alueilla esiintyvät samanaikaisesti ja tutkitusti näin lisäävät edelleen alttiutta alaselkäkivulle.

Nuoren unirytmi muuttuu

Unella on suoria ja epäsuoria yhteyksiä nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Unen riittämätön määrä ja laatu on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen, ylipainoon ja esimerkiksi masennusoireisiin. Nuoret, joilla kertyy päivän aikana enemmän paikallaanoloa, nukkuvat huonommin ja toisaalta univaje ennustaa madaltunutta aktiivisuustasoa. Vastaavia yhteyksiä on löydettävissä myös nuorten unen ja selkä- ja niskakipujen välillä. Nuorilla, joiden unen laatu on riittämätöntä, esiintyy enemmän sekä niska-hartiaseudun että alaselkäkipuja ja kipu voi puolestaan edelleen viivästyttää nukahtamista. Unen selitysosuus niska- ja selkäkipujen osuudesta vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan.

Toisen asteen opintoja aloittaessa suurin osa opiskelijoista on noin 16-vuotiaita. Ikävaiheeseen liittyy huomattavan suurella osalla murrosiälle tyypillisiä kehitysmuutoksia. Yksi keskeinen muutos on unirytmin muuttuminen: unijakso muuttuu ja nukahtaminen siirtyy 1–3 tuntia myöhemmäksi. Suurin osa nuorista muuttuu myös vuorokausirytmiltään iltarytmisiksi. Paluu oman perimän selittämään rytmiin tapahtuu 20 ikävuoden tienoilla. Tällöin ne nuoret, jotka ovat perimältään aamurytmisiä, palautuvat jälleen tähän perinnölliseen rytmiinsä.

Univaje ja selkäkipu

Unen tarve on 14–17-vuotiailla nuorilla noin 8–10 tuntia vuorokaudessa. Se pysyy siis samana, vaikka unirytmi siirtyy myöhemmäksi. Koska esimerkiksi opiskelu vaatii usein aamuheräämistä, jää unen määrä valtaosalla nuorista liian vähäiseksi. Tämä aiheuttaa nuorille helposti univajetta ja esimerkiksi päiväväsymystä. Univajeella on puolestaan edelleen yhteys esimerkiksi kivun kokemiseen. Väsyneenä kipu koetaan voimakkaampana. Lisäksi väsymys vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn ja reaktionopeuteen ja altistaa näin liikuntaa harrastaessa vammautumiselle.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyssä yli 40 prosenttia lukiolaisista nukkui alle kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Ammattioppilaitosten opiskelijoista sama osuus oli jopa 55 prosenttia. Selkäliiton toisen asteen opiskelijoille toteuttamassa Back to Move! -kyselyssä opiskelijat arvioivat oman unensa määrän ja laadun olevan keskinkertaista. Niska- ja selkäkipu voi selittyä riittämättömällä unen laadulla ja määrällä. Lisäksi univajeella voi olla pitkäaikaisvaikutuksia, sillä 16-vuotiaana nukutut huonot unet ennustavat selkä- ja niskakipua vielä 18-vuotiaana. Sekä THL:n että Selkäliiton kyselyssä korostui erityisesti tyttöjen kokema niskakipu. Kouluterveyskyselyssä yli 40 prosenttia toisella asteella opiskelevista tytöistä raportoi kokevansa viikoittain niska-hartiaseudun kipua. Selkäkipua koki noin 30 prosenttia tytöistä.

Unen palauttava vaikutus

Unella on tärkeä merkitys palautumisessa. Se palauttaa kehomme päivän aikana kertyvästä fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta. Hidasaaltouni eli syvä uni palvelee parhaiten fyysistä palautumista, kun taas REM-uni on tärkein univaihe emotionaalisen latauksen purkautumiselle ja tunteiden säätelylle.

Hidasaaltounen määrä vähenee nuoruudessa. Merkittävää on myös huomioida eri univaiheiden osuus, kun nuori vielä on kasvuiässä. Syvä uni edistää kasvua tehokkaimmin. Lisäksi riittävällä vireystasolla on merkitystä tarkkaavaisuuteen, aivojen toiminnanohjaukseen ja muistiin. Opiskelijoiden tulisi tiedostaa unen palauttava sekä opiskelusuoritusta ylläpitävä ja edistävä merkitys.

Lue lisää, miten palautua opiskelun aiheuttamasta kuormituksesta: