Minulla todettiin nuorena skolioosi, mutta olen siitä huolimatta pystynyt elämään normaalisti ja tekemään fyysisesti sekä henkisesti kuormittavaa työtä.

Olen aina ollut liikunnallinen mies. Ennen syksyä 2024 arkeni täyttyi juoksulenkeistä, uimahalleissa vesijumpasta, vesijuoksusta, kuntosalista ja pyöräilystä. Olen juossut maratoneja ja nauttinut vauhdista moottoripyörän selässä. Ammatiltani olen linja-autonkuljettaja, ja tein tätä fyysisesti vaativaa työtä 13 vuotta ilman ongelmia. Vaikka tiesin, että minulla on lievä skolioosi, se ei estänyt minua elämästä täyttä ja aktiivista elämää. 

Kaikki muuttui yhtenä elokuisena päivänä vuonna 2024, kun työssä sattuneen väkivaltatilanteen jälkeen selkäoireet pahenivat merkittävästi. Tilanne tallentui videolle: selkäni romahti mekaanisesti hetkessä. Se, mikä oli aiemmin ollut hallinnassa oleva rakenteellinen seikka, muuttui ”infernaaliseksi” kivuksi. Yritin kuukausien ajan selvitä omin keinoin. Voimistelua, venyttelyä, vesijuoksua, kävin hieronnassa ja käytin päivittäin TENS-laitetta kivun hallintaan. Kivut kuitenkin pahenivat jatkuvasti. Helmikuussa 2025 hakeuduin työterveyteen, josta minut ohjattiin Taysin päivystykseen.

Skolioosia ei ollut kontrolloitu 14 vuoteen. Kuvantamisissa paljastui karu totuus: skolioosini oli pahentunut 13 asteesta yli 50 asteeseen ja lannerangassa todettiin: LS-rangan röntgen helmikuussa 2025 vasemmalle konveksi skolioosi. L3-4-välissä lateraalinen listeesi n. 1 cm verran. MRI-kuvissa L3/4-välissä todetaan ödeemia, diskuspullotusta ja hermojuuren ahtautta.

Maratonit vaihtuivat rollaattoriin ja voimakkaaseen kipulääkitykseen. Elämä muuttui jatkuvaksi taisteluksi kipujen kanssa. Vaikka lääkityksellä on saatu kipuja jonkin verran hillittyä, ne ovat edelleen päivittäin läsnä. 

Tällä hetkellä hoito jatkuu konservatiivisesti fysiatrin ja kuntoutuksen seurannassa. On kokeiltu lääkitystä, fysioterapiaa, TENS-laitetta sekä kahta hermojuuripuudutusta, mutta toisesta  maaliskuussa 2026 ei ollut enää merkittävää hyötyä, ensimmäisestä maaliskuussa 2025 oli apua noin kolmeksi viikoksi. Se tuntui hetkellisesti valtavalta helpotukselta ja uskoin jo tilanteen ehkä kääntyvän parempaan. Huhtikuussa 2025 kivut kuitenkin palasivat entistä voimakkaampina. Tilanne on ollut ajoittain niin vaikea, että jalat ovat pettäneet alta.

​Muutin Virosta Suomeen vuonna 2010. Virossa minulle oli annettu selkeä suositus selän seurannasta kahden vuoden välein. Suomessa tämä seuranta kuitenkin katkaistiin vuonna 2011. Jälkikäteen, tilattuani omat potilastietoni, ymmärsin, että kielimuuri ja väärinkäsitykset olivat johtaneet virheellisiin kirjauksiin.

​Nyt työtapaturman jälkeen olen tilanteessa, jossa taistelen oikeudestani hoitoon. Vaikka useat erikoislääkärit ovat todenneet mekaanisen romahduksen ja leikkaustarpeen, vakuutusyhtiö on pyrkinyt välttämään vastuunsa vetoamalla pelkästään tapaturmaa edeltäviin löydöksiin. Myöskään työnantajan puolelta prosessia ei hoidettu asianmukaisesti tapaturman sattuessa, mikä on vaikeuttanut oikeusturvani toteutumista entisestään.

Olen kohdannut järjestelmässä vähättelyä ja asenteellisuutta. On raskasta, kun urheilullinen tausta ja kova työhistoria sivuutetaan ja potilasta kohdellaan ”hankalana tapauksena”. 

Nykyään arkeni on tasapainoilua kivun kanssa. Käytössäni ovat kovat hermokipulääkkeet ja kipulaastarit, mutta mikään lääke ei poista mekaanista vikaa rangassa. Henkinen kantti on kovilla, kun liikkuminen on rajoittunutta. Olen kuitenkin opetellut löytämään iloa pienistä asioista ja perheen tuesta. Vaimoni on ollut korvaamaton tuki tässä taistelussa – hän on nähnyt sen tuskan, jota pelkät paperit eivät kerro. 

Vaikka tie on ollut kivinen, en ole luovuttanut. Oireet ovat vaikuttaneet voimakkaasti arkeeni ja toimintakykyyni. Monet tavalliset päivittäiset asiat pahentavat kipua. Nukkuminen on vaikeutunut ja kivut aiheuttavat jatkuvaa kuormitusta myös henkisesti. Olen joutunut jäämään pois työstä, sairausloma on vaikuttanut merkittävästi taloudelliseen tilanteeseeni ja koko perhe-elämään.

Olen yrittänyt oppia elämään kipujen kanssa päivä kerrallaan. Arki vaatii jatkuvaa oman toimintakyvyn arviointia sekä kivun huomioimista kaikessa tekemisessä. Vaikka tilanne on ollut raskas ja epävarmuutta on paljon, yritän silti suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti ja uskon, että kuntoutuksen ja oikean hoidon avulla toimintakykyä voidaan vielä parantaa.

​Odotan päivää, jolloin voin taas kävellä vakaasti, liikkua ilman apuvälineitä ja kokea liikkumisen ilon ilman jatkuvaa kipua. Vaikka tapaturma pysäytti minut fyysisesti, tahtoni on yhä tallella.

Ülarin Minä ja selkä -tarina on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 3/2026. 

Rakastan mökkeilyä ja teen puutarhatöitä sen mitä pystyn. Yritän myös käydä kuntosalilla tai pienillä kävelylenkeillä. Olen aina ollut kova liikkumaan: juoksin, kävin salilla ja  maratonjumpissa ja pyöräilin paljon. Sitten vuoden 2014 lopulla alkoi alaselässä tuntua oudolta. Luulin, että se oli piriformis, joka vaivasi tai limapussintulehdus. Sitten kaikki alkoi olla vaikeaa. Lumitöiden jälkeen konttasin sisälle ja paineen tunne oli selässä kamala. Lääkkeet helpottivat vähän oloa. Mutta aina tuli jotain ongelmaa, kun tein lumitöitä tai imuroin.

Vuoden 2015 alussa hoitajan sijaisuuteni terveyskeskuksessa loppui, enkä luvannut enää tulla, koska selkä meni koko ajan pahemmaksi. Sitten magneettikuvissa selästä löytyi pullistuma, hermopinne ja spondyloosi ja alimmat nikamat olivat lysyssä. Aloitin fysioterapian, mutta siitä ei ollut suurempaa hyötyä. Yöt valvoin kivun takia ja tuntui, että jalkoja pitää koko ajan venytellä. Makasin sikiöasennossa, koska se helpotti paineen tuntua.

Kesäkuussa menin ortopedille. Hän suositteli leikkausta, koska tilanteeni oli huonontunut koko ajan. Elokuussa vasen jalka alkoi pettää alta, kun hain postia. Soitin itkien miehelleni, joka soitti ambulanssin ja tuli itsekin kotiin. Päivystyksessä sain kunnon piikit. Sitten soitin Valkeakosken sairaalaan tilanteestani ja sain kiireellisenä leikkausajan kahden viikon päähän. Leikkaus meni hyvin ja kipulääkityskin oli hyvä. Aloin kuntoutua ja käydä uudestaan fysioterapeutilla. Lokakuussa pystyin tekemään selkää tukevia liikkeitä pienillä painoilla kuntosalilla ja olin onneni kukkuloilla. Pystyin jopa kävelemään salille neljän kilometrin matkan. Kokeilin myös uintia, mutta seuraavana päivänä kivut tulivat takaisin. Kävin muutamaan otteeseen päivystävällä lääkärillä kaksin kerroin kävellen ja väänsin itkua. Sain lähetteen Taysin kuntoutustutkimuspolille. Sitten alkoi rumba. Kävin välillä fysioterapeutilla, joka hieroi paineen tunnetta pois. Kaikki kävely oli yhtä tuskaa. Yöt valvoin. Masennus alkoi vaivata. Meni ilo kaikkeen. Lääkeannosta nostettiin ja sain uusia lääkkeitä.

Huhtikuussa 2016 fysiatri laittoi Kelaan anomuksen moniammatillisestä yksilöllisestä kuntoutuksesta ja jatkoa kuntoutustuelle. Samalla tehtiin hakemus kipupolille. Kesä meni lääkekokeilussa, mutta ärtyvän paksusuolen takia mikään ei oikein sopinut. Suurena tukea oli omalääkäri, joka teki kaikkensa, että kipuni helpottuisi. Kipupolille menin ja lähdin melkein heti pois. Kankaanpäässä alkoi marraskuussa kuntoutusjakso, joita oli kolme. Nautin kovasti olla siellä. Tulin kuulluksi. Kipuihin ei saatu helpotusta, mutta psyykelle jaksot tekivät hyvää. Kävin uudelleen magneetissa ja kuvissa näkyi koko alaselkä täynnä lakeaa tyrää, Modic 1 -muutos ja repeämä.

Seuraavana keväänä varasin ajan ortopedille Ortoniin ja pääsin kipupolille. Kesällä minulle tehtiin hermojuuripuudutus, josta tulin kauhean kipeäksi, kolme viikkoa oli yhtä tuskaa ja itkua. Sitten sain fysiatrilta lähetteen Taysin neuropolille kipustimulaattorin arviointia varten. Tammikuussa 2018 tehtiin koestimulaattorin laitto, joka auttoi heti hermosärkyihin. Maaliskuussa sain pysyvän stimulaattorin, mutta sitä ei saatu kohdennettua oikein lantioon yrityksistä huolimatta. Kävin masennuksen takia kuntoutusohjaajalla ja psykiatrilla. Päätettiin kokeilla psykoterapiaa sekä psykofyysistä fysioterapiaa.

Vuosi 2019 oli terapioissa käymistä ja kipujen kanssa taistelua. Samalla alkoivat muut ikävät tuntemukset, koin itseni lihavaksi ja rumaksi. Olin mitätön ja menettänyt tärkeät asiat, työn, liikunnan ja ystäviä. Hermoratatutkimuksessa todettiin hermovauriot molemmin puolin alaselkää. Kuntoutustukea ja terapioita jatkettiin taas vuodella. Keväällä 2020 sain uuden lähetteen kolmannen stimulaattorin laittoon, koska lataamiset kylkiluun alla olivat hankalia ja kestivät kauan. Uusi stimulaattori päätettiin laittaa lantion alle. Kesällä alkoivat kauheat kivut jaloissa, eritoten polven alapuolelta varpaisiin. Mies hieroi, kun kipu oli kova. Painesukat auttoivat ihan mukavasti, samoin painopeitto ja lämpötyyny. Syksyllä fysiatri taas tutki huolella ja totesi tuntopuutokset molemmissa jaloissa ja neuropaattisen kivun. Minäkuvan muutokset alkoivat vaivata enemmän ja niitä käytiin läpi terapioissa. Vuonna 2021 pääsin eläkkeelle.

Nämä 10 vuotta ovat olleet raskaat, mutta niistä on selvitty. Olen hyväksynyt, että loppuelämä on kipujen kanssa taiteilua ja selviän siitä mieheni ja ystävien avulla. Menetettyjen ystävien tilalle olen saanut ihania uusia ystäviä kipuryhmistä. Olen aiemmin toiminut vertaistukijana kipupotilaille, mikä on antanut minulle paljon voimaa ja energiaa. Suuri ja jännittävä hetki oli, kun pääsin Huomenta Suomi -ohjelmaan kertomaan kivuistani. Lehtiin olen myös antanut haastatteluja. Minulle on tärkeää, että kipusairaiden asiat tulevat kuulluksi. Nyt odotan innolla Selkäliiton vertaistukikoulutusta. Katsotaan, mihin se johtaa.

Sarin Minä ja selkä -tarina on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 4/2025. 

Lue lisää tavallisten ihmisten tarinoita

Olen 64-vuotias mieshenkilö, herrasmieskiloja on kertynyt polvien ja kainaloiden väliin ”muutama”, mutta näillä mennään eteenpäin. Sain tekonivelen oikeaan polveeni helmikuussa 2022 ja selkäni leikattiin marraskuussa 2023. Miten olen tähän pisteeseen päätynyt?

Olen harrastanut urheilua lähes koko ikäni lapsuudesta alkaen, olen liikkunut paljon. Jäin 9-vuotiaana auton alle ja jouduin olemaan sairaalassa kahdeksan viikkoa sängyssä makuuasennossa. Molemmat jalkani olivat katkenneet auton osuessa minuun. Vasen jalkani oli katkennut yhdestä kohtaa ja kipsattu, mutta oikea jalkani oli katkennut kahdesta kohtaa polven yläpuolelta. Olin siis kahdeksan viikkoa selälläni siten, että oikea jalkani oli laitettu telineeseen ja siihen oli kiinnitetty ”naulalla painot”, joiden tarkoituksen oli pitää jalka suorana ja oikeassa asennossa. Ennuste jalan kuntoon saamiseksi oli epävarma, koska näytti siltä, että oikea jalkani jäisi huomattavasti lyhyemmäksi kuin vasen.

Muistan viimeisen tarkistuskäynnin muutama vuosi onnettomuuden jälkeen, kun lääkäri totesi, että todennäköisesti saisin selkävaivoja tulevaisuudessa. Olin jo silloin aloittanut tulevan harrastukseni, jääkiekon, ja silloin päätin, että harjoittelen niin kovaa, että selkäni on kunnossa loppuelämäni. Sitten kun 1980-luvulla pelasin jääkiekkoa SM-tasolla, harjoitteleminen oli pääsääntöisesti lihasmassan hakemista isoilla painoilla ja paljon toistoja. Kyllä sitä voimaa kertyikin, mutta venyttely, lihashuolto ja lepo jäivät vähemmälle.

Sitten perustettiin perhe, aloitin työelämän siihen kuuluvine kiireineen ja jatkoin jääkiekon harrastamista ikämiessarjoissa sekä aloitin golfin. Itsestä huolehtiminen jäi kylläkin alkumetreille. Sitä luuli, kun käy iltaisin muutaman kerran viikossa pelaamassa jäällä lätkää tai golfia kentällä, kyllä sitä on ukko kunnossa. Näin jatkettiin vuodesta toiseen, kilot ja kunto heittelivät laidasta laitaan ja sitten alkoivat selkä- ja polvikivut. Aluksi polvessa oli isompi kipu ja selkää/pakaraa vaivasi iskias, tai niin ainakin luulin.

Polven kipeytyessä edelleen menin näyttämään sitä ja sen seurauksena oikea polveni sai tekonivelen helmikuussa 2022. Sen kuntoutus jatkuu edelleen, mutta se on aika hyvässä kunnossa. Noin vuosi leikkauksen jälkeen vasen polvi alkoi taas oireilla ja samalla selkäkivut yltyivät kovemmiksi kuin aikoihin. Jouduin olemaan reilun kuukauden sairauslomalla. Kävin hakemassa apua erilaisista kuntoutuksista, liikeratojen venyttelystä sähköhoitojen kautta akupunktioon. Särkylääkkeitä popsittiin niin, että tuntui. Kaapista löytyi normi särkylääkkeet sekä panacodit ja lyricat, ja sitä rallia kesti tovin.

Lopulta kävin näyttämässä vasenta polveani samalla lääkärillä, joka leikkasi oikean polveni. Hän totesi, että polvessa on vielä kilometrejä jäljellä, olisiko mahdollinen kivun aiheuttaja selässä. Siitä sitten seuraaville lääkärikäynneille ja magneettikuvausten yms. jälkeen leikkauspöydälle marraskuussa 2023. Leikkaus kesti 4,5 tuntia ja lopputulemana oli keskikanavan ja hermojuurikanavien laajennus lannerangan alueella. Leikkaus onnistui hyvin, isot kivut hävisivät ja kuntoutus alkoi heti.

Leikkauksesta on nyt kulunut noin 1,5 vuotta ja olo on hyvä. Hermot olivat niin monta vuotta ”jumissa”, että vieläkin varpaissa ”sirisee” ajoittain tai tulee lihaskramppeja, kun paikat alkavat jumittua. Olen oppinut tuntemaan itseni ja tiedän mitä liikeitä tekemällä ”sirinä” varpaissa hellittää ja olo alkaa normalisoitua. Vielä tänä päivänäkin minulle on vaikeaa istua autossa yli tunnin verran tai seistä paikoillaan esimerkiksi jonossa tai maata selällään.

Mitä olen oppinut näiden vuosien aikoina? Sen, että koeta pitää huolta itsestäsi oikeasti, etsi se aika kalenterista ja käytä se hyvin hyödyksesi, se kannattaa.

Veli-Pekan Minä ja selkä -tarina on julkaistu Hyvä Selkä -lehdessä 3/2025. 

Lue lisää tavallisten ihmisten tarinoita

Podcastin jaksoissa perehdytään elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan, palautumisen ja unen merkitykseen selän terveyden kannalta sekä tarjotaan keinoja, miten jokainen voi omassa arjessaan edistää selän hyvinvointia. Keskusteluissa käsitellään selkäkipua ja -sairauksia, selkäkivun syntyyn ja pitkittymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä selkäkivun ja -sairauksien hoitoa, kuntoutusta ja itsehoitokeinoja.

Sarjan jaksot julkaistaan Suplassa , Spotifyssa ja Google Podcasteissa.

Tarkemmat tiedot ja kuvaukset jaksoista löydät alta.

Tervetuloa kuuntelemaan Vahva selkä -podcastia! #VahvaSelkäPodcast

Podcast-jaksot

JAKSO 1: Kipu – hyvä renki, mutta huono isäntä. Keinoja kivun hallintaan.

Mitä meidän jokaisen olisi hyvä ymmärtää kivusta, jotta tulisimme toimeen sen kanssa paremmin? Podcastissa avataan muun muassa kivun syntyyn, kipukokemukseen ja kivun pitkittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Jaksossa tarjotaan myös tietoa ja keinoja siitä, miten omaa suhtautumistaan kipuun voi muuttaa ja opettaa hermostoaan reagoimaan vaimeammin kipuun. Aiheesta keskustelemassa erikoispsykologi ja kipututkija Tage Orenius.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 1 tekstivastine

JAKSO 2: Kaikkea kohtuudella – nauti ruuasta ja voi paremmin

Kontrolloitko jatkuvasti syömistäsi? Tuntuuko sinusta vaikealta tehdä pysyviä muutoksia omaan ruokailuun?

Podcastissa keskustellaan monipuolisesti ravinnosta ja suhtautumisesta ruokaan. Mikään ravintoaine ei ole kielletty – kaikkea voi ja saa nauttia kohtuudella. Hyväksyvä suhtautuminen ruokaan edistää etenkin ruokavaliomuutosten sekä painonpudotus- ja painonhallintatavoitteiden pysyvyyttä.

Jaksossa keskustellaan myös ruokavalion, energiaravintoaineiden ja ateriarytmin vaikutuksesta yleisesti terveyteen ja jaksamiseen. Lisäksi podcastissa annetaan vinkkejä, miten pienillä muutoksilla ruokavaliossa ja ateriarytmissä voi lisätä hyvinvointia sekä edistää painohallintaa. Aiheesta on keskustelemassa ravitsemusterapeutti Jan Verho.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 2 tekstivastine

JAKSO 3: Lisää liikettä arkeen – pienistä arjen valinnoista pysyviksi rutiineiksi 

Kuuntele jakso alta.

Jakson 3 tekstivastine

JAKSO 4: Selkäkipu – mainettaan parempi 

Selkäkipu on pääasiassa hyvälaatuista kipua, joka paranee tavallisesti itsekseen tai itsehoitokeinoin. Tästä huolimatta selkäkipuun liitetään usein erilaisia negatiivisia uskomuksia ja siihen liittyy vahva kielteinen tunnelataus. Miksi selkäkipu koetaan yleensä niin voimakkaana ja moni pelästyy selkäkipua enemmän kuin vastaavaa kipua esimerkiksi jalassa?

Podcastissa keskustellaan laajasti selkäkivusta, sen yleisyydestä, tavallisimmista syistä ja yleisimmistä selkäkivun muodoista sekä tyypillisimmistä selkäsairauksista. Lisäksi puhutaan siitä, miten voi erottaa ns. tavallisen, hyvälaatuisen selkäkivun lääkärin hoitoa vaativasta selkäsairaudesta, milloin selkäkivun vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin ja milloin lisätutkimukset, kuten selän kuvantaminen, ovat aiheellisia.

Lisäksi podcastissa tarjotaan vinkkejä selkäkivun itsehoitoon ja siihen, miten jokainen voi omassa arjessaan edistää selän hyvinvointia. Aiheesta on keskustelemassa fysiatrian erikoislääkäri Harri Hämäläinen.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 4 tekstivastine

JAKSO 5: Selkäkipu ja liikuntaharjoittelu

Lukuisten suotuisten terveysvaikutusten lisäksi liikuntaharjoittelun on todettu olevan tehokkain yksittäinen keino myös selkävaivojen ehkäisemiseksi ja niistä kuntoutumiseksi. Millainen liikunta tai harjoittelu sitten sopii juuri selkäkipuiselle? Kuinka paljon tai usein pitäisi liikkua tai harjoitella? Saako kipeällä selällä liikkua? Entä voiko harjoittelulla ehkäistä selkäkipua?

Jaksossa käsitellään muun muassa näitä teemoja ja tarjotaan tietoa siitä, miten tulisi liikkua ja harjoitella, kun selkä on kipeä ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon.

Aiheesta on keskustelemassa fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Sami Tarnanen.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 5 tekstivastine

JAKSO 6: Mikä estää meitä liikkumasta? – Keinoja kadotetun motivaation löytämiseen

Vaikka moni meistä nauttii liikunnasta ja etenkin sen jälkeisestä hyvänolon tunteesta, liikunta saattaa jäädä. Syitä on lukuisia ja liikkumismotivaation uudelleen herättely voi tuntua vaikealta.

Miten motivoitua liikkumaan tai löytää liikkumisen ilo uudelleen? Miten asettaa tavoitteita, jotka lisäävät ja ylläpitävät motivaatiota sen sijaan, että ne lannistavat ja aiheuttavat pettymyksiä? Miten purkaa liikuntaan mahdollisesti liittyviä negatiivisia ajatusmalleja tai ikäviä tunnekokemuksia? Entä mistä voi tarvittaessa saada ulkopuolista apua, jos tuntuu, että omia ajatusmalleja on vaikea saada itse muokattua?

Jaksossa keskustellaan motivaatiosta laajasti ja annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten liikkumismotivaation voisi löytää uudelleen ja miten luoda kestäviä tavoitteita, jotka ylläpitävät liikkumismotivaatiota.

Aiheesta on keskustelemassa kasvatustieteen tohtori ja valmentaja Jarkko Mäkinen.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 6 tekstivastine

JAKSO 7: Selkäkivun lääkehoito

Milloin selkäkivun hoito vaatii lääkehoitoa ja voiko lääkehoito edistää toipumista? Mitä lääkeaineita käytetään yleisimmin selkäkivun hoidossa? Voiko selkäkivun lievitykseen käyttää itsehoitona apteekista ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä ja mitä niiden käytössä ja annostelussa tulisi huomioida? Voiko kipugeeleistä olla apua paikallisen selkäkivun lievitykseen?

Jaksossa keskustellaan selkäkivun lääkehoidosta, sen perusteista ja merkityksestä osana muuta, ei-lääkkeellistä selkäkivun hoitoa. Aiheesta on keskustelemassa työterveyshuollon erikoislääkäri Merja Rossi.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 7 tekstivastine

JAKSO 8: Kipu on kokemus, mutta mitä on kokemus?

Pystymme yleensä yksityiskohtaisesti kuvailemaan, millaista kipu on, mutta harvoin pysähdymme pohtimaan, mitä kipu on. Kivun olemuksen ymmärtäminen kuitenkin johdattaa kohti parempaa elämänlaatua.

Monet tunteisiin, ajatuksiin ja elämäntilanteeseemme vaikuttavat asiat ovat yhteydessä siihen, miten kivun koemme. Kivun pysyvyyden hyväksyminen vaatii muutosta ajattelutavassa, sillä mitä kielteisemmät ajatukset kipua kohtaan on, sitä heikompi on elämänlaatu. Kipua ei voita sotimalla sitä vastaan. Sen voittaa lopettamalla sodan.

Jaksossa keskustellaan pitkäkestoisesta eli ns. kroonisesta kivusta, kivun kokemiseen ja sen saamaan merkitykseen vaikuttavista tekijöistä. Podcastissa käsitellään myös sitä, miten omaa suhtautumistaan kipuun voi muuttaa hyväksyvämmäksi niin, että voisi elää antoisaa elämää kroonisesta kivusta huolimatta.

Aiheesta on keskustelemassa terveystieteiden tohtori ja OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala.

Kuuntele jakso alta.

Jakson 8 tekstivastine

Jakso 9: Fysioterapiassa – mitä vastaanotolla tapahtuu? 

Mitä olisi hyvä tietää fysioterapiasta – mitä vastaanotolla tehdään? Mitä ensimmäisellä käyntikerralla tapahtuu? Voiko asiakas itse vaikuttaa fysioterapian sisältöön? Mistä tavoitteet muodostuvat? Miten usein pitäisi harjoitella? Mitä fysioterapiajakson jälkeen tapahtuu?

Aihetta käsitellään yksityisen sektorin fysioterapian näkökulmasta, keskustelemassa fysioterapeutti Jesse Asikainen Kivun kanssa ja ilman -podcastista.

Jakson 9 tekstivastine

Jakso 10: Pitkäkestoinen selkäkipu – miten sitä hoidetaan? 

Mitä tarkoitetaan pitkäkestoisella selkäkivulla? Mitkä tekijät vaikuttavat kivun pitkittymiseen? Miten selviytyä kivun kanssa? Onko lääkityksestä apua? Jaksossa keskustellaan kroonisesta selkäkivusta ja sen hoidosta.

Aiheesta on keskustelemassa fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen, jolla on kuntoutuksen ja kivunhoidon erityispätevyys.

Jakson 10 tekstivastine

Jakso 11: Minkälaisia vaikutuksia ylipainolla on terveyteen?

Mitä tekijöitä on ylipainon taustalla? Miten elämäntavat vaikuttavat painonhallintaan? Mitä on matala-asteinen tulehdus ja onko sillä yhteyttä kipuun? Mikä on metabolinen oireyhtymä?

Aiheesta on keskustelemassa hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja Pertti Mustajoki.

Jakson 11 tekstivastine

Jakso 12: Kokonaisvaltainen hyvinvointi – mistä se koostuu?

Miksi on tärkeää, että liikunta on nautinnollista? Mitä vaikutuksia terveellisellä ravinnolla on terveyteen ja hyvinvointiin? Mitä seurauksia nukahtamisvaikeuksilla on terveyteen? Miksi on tärkeää, että palautumista tapahtuu jo hereillä ollessa eikä vain nukkuessa? Miten henkistä hyvinvointia voi treenata? Mitä hyötyä sosiaalisesta tuesta on terveydelle? Miten positiivinen asenne toimii voimavarana?

Aiheesta on keskustelemassa lääketieteen tohtori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi.

Jakson 12 tekstivastine

Jakso 13: Mikä on iskias?

Mikä aiheuttaa iskiasoireita? Miten iskiasta hoidetaan? Kuinka kauan oireet kestävät? Milloin kuvantamistutkimuksia tarvitaan? Miten iskiasta voi yrittää ennaltaehkäistä?

Aiheesta on keskustelemassa fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys.

Jakson 13 tekstivastine

Jakso 14: Sairastumisen kriisi

Mitkä ovat tyypillisiä tunteita tai ajatuksia, kun sairastutaan vakavasti tai koetaan voimakkaita toimintakyvyn rajoitteita? Miksi kriisin kohdatessa olisi tärkeää pysähtyä? Miten sairastumiseen sopeutumista voi työstää? Vaikuttaako sairastuminen identiteettiin?

Aiheesta on keskustelemassa työterveys- ja kipupsykologi Esko Silén.

Jakson 14 tekstivastine

Jakso 15: Miten edetä harjoittelussa kohti tavoitetta selkäoireista huolimatta?

Mitä asioita olisi hyvä tietää, kun aloittaa liikunnan harrastamisen? Mitä asioita otetaan huomioon harjoittelun suunnittelussa? Mitä nousujohteisella harjoittelulla tarkoitetaan ja mitä hyötyä siitä on? Voiko harjoittelua kehittää nousujohteisemmaksi itse vai tarvitseeko siihen esimerkiksi fysioterapeutin tai valmentajan apua?

Aiheesta on keskustelemassa fysioterapeutti ja yrittäjä Arttu Peltola.

Jakson 15 tekstivastine

Jakso 16: Uni ja yksilölliset vuorokausirytmit

Miksi uni on tärkeää hyvinvoinnille? Miten yksilölliset vuorokausirytmit vaikuttavat meihin? Mikä vaikutus kivulla on uneen? Miten ikä vaikuttaa vuorokausirytmiin?

Aiheesta on keskustelemassa uni- ja vuorokausitutkija Ilona Merikanto.

Jakson 16 tekstivastine

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 6/2021

Osteoporoosi murtumia selkä, lonkka, reisiluun kaula,.. voidaan korjata nykyaikana? Voiko sekundäärisessä selkä/kaulamurtumassa halvaantua, Saadaanko korjattua vai edessä pyörätuoli, sänky potilaana olo. Kipulääkitys?

Selkärangan nikamamurtumat ovat melko yleisiä ikääntyneillä osteoporoosiin liittyen. Nikamamurtumat eivät ole aina kivuliaita ja ne voidaan todeta sattumalta. Yksinkertainen selkärangan kasaanpainumismurtuma, johon ei liity selkäytimen hermojuurten puristusoireita, paranee itsestään yleensä noin kolmessa kuukaudessa. Selkä voi kuitenkin tämänkin jälkeen olla kivulias.

Toimintakyvyn ylläpitämiseksi olisi tärkeä pysyä arkiaktiivisena ja liikkua. Selän tukivyötä voi käyttää liikkumisen apuna tukemaan murtumakohtaa ja vähentämään alueen liikettä, jotta luutuminen mahdollistuu. Tukivyö voi lievittää myös mahdollisia liikkumiseen liittyviä kipuja.

Osteoporoosin liittyvät nikamamurtumat eivät siis yleensä aiheuta hermojuuripuristusoireita eikä siten myöskään halvaantumisriskiä. Jos hermojuuripuristusoireita ilmenee, nikamurtuma voidaan leikata.

Lonkkamurtuman hoitona sen sijaan on lähes poikkeuksetta leikkaus. Leikkaustavan valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan yleiskunto, ikä, muut sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät lääkkeet, reisiluun ja lonkkanivelen laatu sekä se, millainen murtuma on kyseessä. Leikkaushoitona on joko tekonivelen asentaminen tai murtuman asennon korjaaminen ja luiden tukeminen erityisin kiinnityslaittein. Leikkauksen jälkeen kuntoutus aloitetaan mahdollisimman nopeasti (1-2 vuorokautta leikkauksesta, jos mahdollista). Potilaan hyvä yleiskunto edistää toipumista leikkauksesta.

Osteoporoottisten murtumien kipulääkityksestä vastaa aina hoitava lääkäri yksilökohtaisesti. Lääkäri arvioi kipulääkityksen tarpeen potilaan kivuliaisuuden, toimintakyvyn, terveyden tilan ja muun lääkehoidon huomioon ottaen. Kipulääkityksestä on yleensä apua ja se edistää liikkeelle lähtöä. Pidempiaikainen lepo voi pahentaa osteoporoosia.

Luustoterveyteen ja osteoporoosiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä Suomen Luustoliiton puoleen. Heidän verkkosivuiltaan luustoliitto.fi löytyy paljon tietoa osteoporoosiin liittyen. 

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2020

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 5/2021

Hei, Selästäni on leikattu välilevypullistuma v 2007. Sen jälkeen selkä on ollu enemmän tai vähemmän kipeä. Viimeisin magneettikuvaus on tehty v 2017. Silloin löytyi Modic 1 muutoksia ja hohkaluuödeemiä. Nyt on ollut useamman kuukauden ajan puutumista, pistelyä ja osittain tunnottomuutta jaloissa. Tunnottomuutta on myös alapäässä. Alaselässä on myös kosketusarka kohta. Jalkoja särkee ympäri vuorokauden eli myös yöllä. Lääkäri ei suostu uuteen magneettikuvaukseen. Mikähän selässä voi olla vialla?

Modic-muutokset ovat selkärangan luisten nikamien ylä- tai alaosissa (päätelevyissä) sijaitsevia luuytimen muutoksia, jotka näkyvät magneettikuvissa. Muutoksia esiintyy etenkin välilevyjen rappeutumis- ja pullistumismuutoksien yhteydessä. Muutokset voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin, joista tyypin 1 muutokset kuvaavat tulehduksellista muutosta ja näiden muutosten on todettu olevan yhteydessä alaselkäkipuun. Käytännön työssä marginaalinen osa potilaista, joilla todetaan kookas Modic 1 -muutos, on huomattavan kivuliaita ja arkoja esim. paineelle. Tieteellistä näyttöä tällaisesta ei kuitenkaan ole, joten ei voida varmuudella sanoa, onko kosketusarkuus alaselässäsi seurausta modic 1 -muutoksesta.

Tyypillisesti modic-muutoksia esiintyy välilevyrappeuman yhteydessä. Välilevyrappeumassa eli diskusdegeneraatiossa nikamavälilevyn nestemäinen ydin menettää kimmoisuuttaan ja painuu helpommin kasaan. Madaltuneen nikamavälin hermojuuriaukot saattavat ahtautua joissakin asennoissa tai liikkeissä niin, että ne ärsyttävät niissä kulkevia hermojuuria hetkellisesti. Tämä voisi selittää alaraajojen oireilua. Viestistäsi ei käy ilmi, onko alaraajojen oireet ajoittaisia vai jatkuvia. Mikäli oireilu voimistuu ja/tai alkaa haitata päivittäistä toimintakykyäsi, alaraajoissa alkaa ilmetä selvää lihasheikkoutta tai voimakkaita tuntopuutoksia, suosittelen hakeutumaan lääkäriin.

Itsehoidon kannalta olisi hyvä liikkua päivittäin. Päivittäinen liikunta vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, jolloin toimintakyky paranee ja selkäkipu vähenee. Esimerkiksi kävely sopii monelle selkäkipuiselle ja se on monelle helpoin tapa lisätä liikettä päivään. Voi olla myös hyödyllistä jaksottaa päivään liikkumista ja lepoa tai rentoutumista. Rentoutuminen laukaisee lihasjännitystä, lievittää kiputilan aiheuttamaa stressiä ja vähentää kipuja.

Osteoporoosia todettu 54v, t score – 2.7. Kuinka uskaltaa ylipäätään enää liikkua, fysioterapeutit eivät oikein uskalla neuvoa salilihasliikkeitä. Vihlaisu selässä, mistä oireista lääkäriin ja pitääkö aina rtg kuvata?pelko estää liikkumista jo. Oireet joista käytävä lääkäri, päivystys. Lähinnä osteoporoosissa. Ostepooroosilääkityksestä on todella eri ohjeita lääkäreillä, mielipiteitä, seuranta,… Voisiko ihan oman luennon saada osteoporoosista?

Yleisesti osteoporoosia sairastaville suositellaan selän lihasten vahvistamiseen ja ryhdin parantamiseen vastusharjoitteita esimerkiksi vastuskuminauhalla tehtynä. Voimakkaita vartalon koukistus- ja kiertoliikkeitä on vältettävä. Kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseen suositellaan tasapainoa kehittävää harjoittelua. Kestävyyskuntoa voi kehittää reippaalla kävelyllä. Myös lihasvoiman kehittäminen lisäpainoilla sopii yleensä osteoporoosia sairastavalle, mutta koska taudin kuva on aina yksilöllinen, tulisi sopivat harjoitteet varmistaa aina sinua hoitavalta taholta, kuten lääkäriltä ja fysioterapeutilta. Liikkumisen tukena voi käyttää tarvittaessa selän tukiliiviä.

Luustoterveyteen ja osteoporoosiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä Luustoliiton puoleen. Heidän verkkosivuiltaan löytyy paljon tietoa osteoporoosiin liittyen, esimerkiksi osteoporoosin lääkkeettömästä omahoidosta sekä lääkehoidosta.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2020

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 4/2021

Mitä tietoa ja hoitomahdollisuuksia on DISH: n aiheuttamasta kivuista?

DISH on lyhenne sanoista diffuusi idiopaattinen skeletaalinen hyperostoosi, joka tarkoittaa liiallista luun syntymistä tyypillisimmin selkärankaan. Joskus DISH voi aiheuttaa liiallista luun kasvua myös olkapäihin, kyynärpäihin, polviin tai kantapäihin, mutta se on harvinaisempaa. Selkärangassa taudin aiheuttama liiallinen luun kasvu esiintyy useimmiten rintarangan tasolla. Tyypillisiä DISH:n aiheuttamia oireita ovat selkäkipu ja selän jäykkyys. Varsinaista syytä taudille ei tiedetä, eikä myöskään täsmähoitoa ole olemassa. Potilaita auttaa lähinnä kivunhoito, liikunta ja fysioterapia.

Olen 39v ja kärsinyt nuoruudesta asti selkävaivoista. Reilu 20 vuoden aikana olen käynyt omt-terapeutilla, naprapaateilla, fysioterapiassa, osteopaatilla ym. Julkinen terveydenhuolto on näiden vuosien aikana tarjonnut vain läjäpäin erilaisia lääkereseptejä ja fysioterapialähetteitä eli ”laastaria pipin päälle”. Mitään tutkimuksia ei ole koskaan tehty pyynnöistäni huolimatta. Parhaaksi avuksi osoittautunut yksi naprapaatti, joka saa selkäni aina siihen kuntoon, että pysyn toimintakykyisenä. Hän aina sanoo, että kahdessa nikamassa häikkää. Kesällä sanoi, että ne kaksi nikamaa oli taas kuin sementtiä eli ei liikkuvuutta käytännössä lainkaan. Apu ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen kotihoidosta huolimattakaan. Kivut meinaa toisinaan viedä järjen ja vaikuttaa vahvasti unenlaatuun ja toimintakykyyn. Mistä tuo voi johtua, että nikamien liikkuvuus häiriintynyt alaselässä noin paljon? Ja mikä enää neuvoksi, kun yksityiselle puolelle ei mahdollisuuksia lähteä hakemaan apua, mutta oireiden syy olisi syytä viimein selvittää.

Selän liikkuvuuden aleneminen voi johtua eri syistä. Tyypillisimmin liikkuvuuden aleneminen johtuu lihaskireyksistä, mutta myös erilaiset selän kulumamuutokset aiheuttavat selän liikkuvuuden alenemista. On myös hyvin yleistä, että selän kulumamuutokset aiheuttavat ympäröivien lihasten jännittyneisyyttä, joka lisää edelleen alueen kipuja. Kulumamuutokset aiheuttavat usein myös selän aamujäykkyyttä eli yön jäljiltä selkä on jäykkä ja kipeä, mutta vetreytyy päivän aikana. Myös erilaisia ja eriasteisia kipuja, särkyä tai kolotusta saattaa esiintyä. Tyypillisesti kipuja aiheuttavien kulumamuutosten oireilu vähenee vuosien kuluessa itsestään.

Välilevyrappeuma on yhteisnimitys selän erilaisille kulumamuutoksille, ja siihen kuuluu joukko erilaisia muutoksia. Kulumamuutosten seurauksen tyypillisesti nikamien välilevyt kuivuvat, nikamavälikorkeus madaltuu ja seurauksena on nikamien liikkuvuuden alentuminen. Myös muut kulumamuutokset nikamien luisessa rakenteessa edistävät peräkkäisten nikamien jäykistymistä. Vaikka selän kulumamuutokset lisääntyvät ikääntymisen seurauksena niitä voidaan nähdä jo hyvin nuorella iällä. Suurin osa näistä kulumamuutoksista on kuitenkin täysin oireettomia. Jopa 37 % 20-vuotiailta ja 68 % 40-vuotiailta täysin oireettomilta henkilöiltä on löydetty kuvannettaessa välilevyrappeumamuutoksia.

Selän kulumamuutosten aiheuttama liikkuvuuden aleneminen kyseisellä tai kyseisillä nikamatasoilla on pysyvää, eli se ei poistu venyttelemällä tai lihashuollolla. Oireita ja kipua voi kuitenkin lievittää liikkumalla säännöllisesti. Lisäksi lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelusta on hyötyä nikamia ympäröivien lihasten lihaskunnon ja selän toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kivun lievitykseen voi käyttää myös lääkärin määriä lääkkeitä. Lisäksi erilaisista kuntoutusalan ammattilaisen hoidosta ja harjoitusohjeista voi olla apua. Mitään yksittäistä oireita poistavaa täsmähoitoa ei kuitenkaan ole olemassa. Tärkeä olisikin hyväksyä se, että kivut eivät välttämättä täysin poistu harjoittelusta ja hoidoista huolimatta.

Toimintakyvyn palautuminen naprapaatin mobilisaatiokäsittelyn jälkeen viittaisi lähinnä lihasperäiseen asennonhallinnan ja rasituskestävyyden heikkouteen, johon omatoiminen liike- ja liikuntahoito on parasta hoitoa. Tarkemman syyn selvittämiseksi suosittelen sinua kuitenkin hakeutumaan Fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolle, vaikka työterveyshuollon kautta, jos se on suinkin mahdollista.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2020 

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 2/2021

Hei! Millaisia ohjeita arkeen, liikkumiseen ja nukkumisergonomiaan liittyen olisi antaa toistuvan atlantoaksiaalisen subluksaation kanssa elävälle? Entä millaiset hoitomuodot ovat suositeltavia ja/tai ehdottomasti kiellettyjä AAS-potilaille?

Atlantoaksiaalinen subluksaatio (AAS) on ensimmäisen ja toisen kaulanikaman välinen osittainen sijoiltaanmeno, jota esiintyy usein reumapotilailla. Kaikissa arkisissa toiminnoissa olisi tärkeä huomioida hyvä ryhti ja ergonomia, jotta kaularangan asento pysyy hyvänä. Kaularangan voimakasta eteen- ja taaksetaivutusta on siis hyvä välttää ja pyrkiä säilyttämään pään ja kaularangan hyvä pystyasento kaikissa toiminnoissa.

Tukikaulusta voi käyttää niskan alueen oireiden ja kivun lievitykseen. Sen tarkoituksena on tukea kaularanka suoraan luonnolliseen asentoon. Tukikaulus rajoittaa kaularangan eteentaivutusta, jotta nivelsiteet eivät venyttyisi. Tukikaulusta voi käyttää työssä, kotitöissä, harrastuksissa, liikenteessä ja esimerkiksi pitkään istuessa.

Nukkumisessa tärkeää on tyynyn ja patjan yksilöllinen soveltuvuus käyttäjälle. Tyynyn tulee tukea kaularankaa niin, että kaularanka pysyy suorassa asennossa selkärangan jatkeena. Nukkumisasennoksi suositellaan selin- tai kylkimakuuta.

AAS:ssa on tärkeää vahvistaa kaularangan syviä lihaksia ja tehdä pään ja niskan asennonhallintaharjoitteita. Lisäksi rintarangan ja rintakehän liikkuvuudesta sekä ylävartalon lihaskunnosta tulee huolehtia. ​Saat yksilölliset harjoitusohjeet hoitavalta taholtasi tai esimerkiksi fysioterapeutilta. Lisäksi muukin liikunta on sallittua turvallisuus ja niskan asento huomioiden. Liikuntalajit, joissa saattaa tulla äkillisiä tärähtäviä liikkeitä, eivät ole suositeltavia.

Lisätietoa AAs:ta ja sen itsehoidosta voit lukea: https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/reumasairaudet/itsehoito-opas-nivelreuman-kaularankamuutoksissa

Istun kampaajalla pesupaikalla ja joudun istumaan siinä noin 10 min pää nojaten pehmustettuun reunaan. Takaraivoni puutuu välittömästi ja kestää hyvän tovin ennen kuin tilanne taas normalisoituu. Mistä puutuminen johtuu?

Puutuminen saattaa johtua takaraivon hermon väliaikaisesta pinnetilasta, joka voi syntyä voimakkaan pään taaksetaivutuksen seurauksena. Vaikka hermo vapautuu pinteestä asennon muutoksen seurauksena, pinnetilan ärsyttämä hermo voi oireilla vielä jonkin aikaa pinteestä vapautumisen jälkeenkin.

Onko magneetti-hoidosta kokemuksia koko selän alueen kivuissa? Onko hoitoa saatavilla?

Magneettihoidon tehosta tai sen vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä selkäkivun hoidossa, eikä se sen vuoksi kuuluu selkäkivun hoitosuosituksiin.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2021
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2020

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 6/2020

87-vuotias nainen, jolla nikamasiirtymä 4 – 5 nikaman kohdalla. Kaikki keinot koetettu, viimeksi TT-fasettipuudutus, josta 5 päivän hyöty. Leikkaus ei käy. Liike on lääke, mutta kaikki, varsinkin jalkoihin kohdistuva lihasvoimatreeni kipeyttää selän. Istuessa ja maatessa kivuton. Minulla kuntopyörä, jonka polkeminen sekin kipeyttää. Kävely ja seisominen minimissä. Onko parempi kivusta huolimatta jatkaa liikuntaa, vai pitää selkä mahdollisimman stabiilina?

Harjoittelu ja selän normaali kuormittaminen päivittäisissä toiminnoissa on tärkeää sekä selän että muun kehon toimintakyvyn säilyttämiseksi. Harjoittelua sekä muuta rasitusta on sen sijaan hyvä jakaa pienempiin eriin niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat. Näin voidaan välttää kivun yltymistä liian kovaksi. Tällainen rasituksen ja levon jaksottaminen auttaa selkää myös palautumaan rasituksesta.

Olen aina sanonut kun selkää särkee että sattuu luuhun, kuvittelenko tuon vai voiko oikeasti olla ”luusärkyä”?

Kipukokemuksen saa aikaan kipuhermopäätteissä sijaitsevien kipureseptorien aktivoituminen kipua tuottavan ärsykkeen seurauksena. Kipuhermopäätteistä kipuviesti kulkeutuu hermorunkoja pitkin keskushermostoon, joka saa aikaan varsinaisen kipuaistimuksen. Kipureseptoreita on runsaasti monissa kudoksissa, kuten ihossa, luukalvossa, sidekudoksissa ja sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa. Eli myös luukudos aistii kipua, ja kipu voi siis jossain tapauksissa olla peräisin myös luukudoksesta.

Selkäkipu voi olla seurausta monien eri kudosten ärsytystilasta. Esimerkiksi paikalliset lihakset ja nivelsiteet, välilevyn uloimmat osat, selän luisten nikamien ylä- ja alaosat (ns. päätelevyt), selkäydinkalvo ja hermojuuret voivat kaikki aistia kipua ja siten olla kivun aiheuttajia. Tyypillisimmin selkäkipu on kuitenkin selän pehmytkudosten (lihakset, nivelsiteet, jänteet) ärsytystilasta johtuvaa ohimenevää kipua.

Kivun alkuperän tarkemman syyn selvittämiseksi voit käydä lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi lisätutkimuksien avulla selvittää, onko kyse luuperäisestä kivusta.

Hei! Mitä ovat liiallisen istumisen haittavaikutukset selälle ja niskalle? Jos ajatellaan lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia? Kiitos etukäteen!

Pitkäkestoinen ja runsas istuminen rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä heikentää lihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa iästä riippumatta. Yksipuolinen ja pitkäkestoinen kehon tukirakenteiden rasitus voi aiheuttaa myös niska- ja alaselkäkipuja. Tutkimusnäyttö istumisen vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistöön on kuitenkin toistaiseksi vähäistä.

Istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys myös useiden pitkäaikaissairauksien, kuten ylipainon, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantumiseen. Myös lapsille ja nuorille runsas istuminen aiheuttaa sairauksien vaaratekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta ja suurentunutta veren kolesterolipitoisuutta.

Runsaan istumisen haittoja voi vähentää tauottamalla pitkiä istumisjaksoja tiheästi, noin puolen tunnin välein. Jo aivan lyhyetkin tauot ovat hyödyllisiä. Istumista voi tauottaa myös vaihtelemalla työasentoja säännöllisesti ja työskentelemällä välillä seisten. On kuitenkin syytä muistaa, että myös seisominen on paikallaanoloa. Kevyen liikkumisen ja jaloittelun lisääminen onkin seisomista suositeltavampi vaihtoehto istumisen tauottamiseksi. Tarkempaa tietoa istumisen vaikutuksista löydät Selkäkanavalta

Pitkäkestoisen niska-hartiajumin avaaminen? Samalla vasemman käden ”jäätynyt olkapää” vuoden potemisen jälkeen rauhoittumisvaiheessa.

Itsehoidoksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta (kannattaa aloittaa harjoitteista sivuilta 10-11). Harjoitteiden tavoitteena on oppia löytämään niskan ja hartiaseudun lihasten paras mahdollinen ja oikea-aikainen toiminta – toisin sanoen hermottaa lihaksia oikeassa järjestyksessä. Tämä parantaa niskalihasten asento- ja liikehallintaa sekä niska-hartialihasten kestävyyttä ja näin vähentää oireilua ja vaivan uusiutumista.

Lisäksi näistä niska-hartiaseudun ja selän liikkuvuusharjoitteista voi olla apua niska-hartiaseudun liikkuvuuden parantamisessa (etenkin harjoitteet numero 3, 5 ja 6).

Oikea puoli yläselästä kramppailee ja tuntuu ikävänä lapaluun alla. Onko nikamalukko? Mitä voin tehdä?

Kyseessä voi olla rintarangan alueen pienten nivelten eli fasettinivelten lukkotila. Fasettinivelongelmat oireilevat useimmiten toispuoleisena kipuna ja liikerajoituksena ja lihaksissa voi olla kramppimaista lukkiutumisen tunnetta. Rintarangan alueen fasettikivut voivat tuntua myös hengityksen aikana ja säteillä rintakehään, varsinkin jos kylkiluiden ja rintarangan väliset liitokset lukkiutuvat. Fasettiniveloireita hoidetaan kipulääkkeillä sekä selkärangan liikkuvuutta ja lihaskuntoa parantavilla harjoituksilla.

Voit kokeilla laukaista lihasjännitystä näillä aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla. Lisäksi selkälihasten vahvistaminen on tärkeää, jotta nivelet eivät rasitu turhaan ja lukkiudu uudestaan. Kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen. Jos kipu ei lievity aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla, mobilisaatio- tai manipulaatiohoidosta eli nikamakäsittelystä voi olla apua.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2019

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 5/2020

10 vuotta sitten tapahtui alaselässä yhden välilevyn sisäinen repeämä. Mri kuvassa ei todettu silloin eikä 5 vuotta sitten uudessa kuvassa hermopuristusta. Silti oireena edelleen herkästi ja päivittäin tuleva kantapäiden pistely. Ja välillä myös vasemman jalan pikkuvarpaan puutuminen. Oireet olivat alkuvuosina vasemmalle painottuvaa. Huonossa asennossa istuminen on yksi, mikä lisää pistelyä. Välillä saan oireita vähennettyä selän lepo asennolla. Voiko kyse olla edelleen välilevy ongelmasta vai voiko oireet tulla jostakin muusta? Ja voiko tilanteeseen saada jollakin keinoin pidempiaikaista apua? Voiko pistely aiheuttaa pysyvää haittaa hermostolle? Kipulääkkeitä ei ole käytössä.

Oireilu voi johtua tiettyjen liikkeiden tai asentojen aiheuttamasta hermojuurien hetkellisestä puristuksesta tai ärsytyksestä. Tyypillisesti nikamaväli, jonka välilevy on pullistunut tai revennyt madaltuu. Tällöin kyseisen välin hermojuuriaukot saattavat ahtautua joissakin asennoissa tai liikkeissä niin, että ne ärsyttävät niissä kulkevia hermojuuria hetkellisesti. Tämä voisi selittää tiettyjen asentojen aiheuttaman oireilun. Jos oireilu on ohimenevää ja esimerkiksi tietyt asennot helpottavat sitä, se ei ole haitallista.

Hei. Minua vaivaa alaselän L4-nikaman jäykkyys/pullistuma. Kävin tästä vaivasta yksityisellä fysiolla, ja sain toiminta ohjeet ja hoitoa tarkkaillaan. Olen aloittanut syvävenyttelyn alkuvuodesta osana elämää ensimmäisen kerran nyt aikuisena, sekä innostunut liikunnasta. Harrastukseni kuitenkin on erittäin istuma painotteisia kuten työni vaatturina. Kipu on aamulla pahimmillaan, ja hetkittäin jalka tuntuu todella voimattomalta ja kankealta pienenkin istumisen jälkeen. Takareisilihaksen ala- ja keskiosan alueen kolotuksen lisäksi, myös tunnen polttavaa särkyä välillä polvitaipeen ulkosyrjässä, jänteen alueella. Minua pelottaa selkäni tilanne, ja kipu joka säteilee jalkaan ja reisilihakseen, mutta toivon että pystyn tulevana isänä hoitamaan vaaviamme ja leikkimään hänen kanssaan ilman huolta. Siispä, kuinka kauan tälläinen oire kestää tyypillisesti omistautuneella jumppaajalla/kuntouttajalla? Ja minkälaista park-ouria tässä uskaltaa haaveilla vielä harrastavansa tulevaisuudessa. 

Oireesi kuulostaa tyypilliseltä kyseisen nikamavälin pullistuman aiheuttamalta iskiashermon puristus- tai ärsytystilalta. Valtaosalla välilevyn pullistuman aiheuttama iskiasoireilu helpottaa noin kolmen kuukauden kuluessa. Akuutissa iskiaskivussa istuminen ja vuodelepo tavallisesti pahentavat oireita, minkä vuoksi suosituksena onkin pyrkiä jatkamaan päivittäisiä toimia ja pysymään liikkeellä kivusta huolimatta. Pitkäkestoista istumista olisi hyvä välttää ja tauottaa istumista liikuskelemalla säännöllisesti. Kevyt liike ja liikkuminen, kuten kävely edistää iskiaksesta toipumista. Akuutissa vaiheessa rasitusta olisi myös hyvä jaksottaa eli jakaa pienempiin eriin niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat. Aktiivisuutta kannattaa myös lisätä pikkuhiljaa. Näin voit ehkäistä selän väsymistä ja kivun yltymistä.

Selän lepoasennoista voi olla apua kivun lievitykseen ja selän rentouttamiseen. Selän tukiliivi voi helpottaa alkuun liikkumista. Lisäksi kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen.

Millä saada spondylolyysistä ja spondylolisteesistä johtuvat kivut kuriin ja puutumisoireet alaraajoissa pysymään pois?

Spondylolisteesi eli nikamasiirtymä syntyy tyypillisimmin nikamakaaren höltymän (spondylolyysi) tai välilevyrappeuman seurauksena. Spondylolisteesissä nikama siirtyy eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan tai ristiluuhun. Nikamasiirtymässä keskeinen selkäydinkanava säilyy yleensä väljänä mutta siirtymävälissä hermojuurikanavat saattavat ahtautua ja aiheuttaa säteilyoireita alaraajoihin. Koska oireilu johtuu rakenteellisen muutoksen aiheuttamasta hermojuurikanavien ahtaumasta, ei oireilua saa täysin pois ilman leikkaushoitoa. Kahden vuoden seurannassa aikuisen spondylolyyttisen nikamansiirtymän kirurginen hoito (posterolateraalinen luudutusleikkaus) parantaa toimintakykyä ja lievittää kipua tehokkaammin kuin liike- ja liikuntaohjelma. Pidemmällä aikavälillä ero ei enää ole merkitsevä. Leikkaushoito voi siis lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä lyhytaikaisesti, mutta pidemmällä aikavälillä eroa leikattujen ja tavanomaista hoitoa saaneiden oirekuvassa ei varsinaisesti ole.

Leikkaushoidon tarpeen, siitä saatavan mahdollisen hyödyn ja siihen liittyvät riskit arvioi aina erikoislääkäri, kuten neurokirurgi. Tärkeintä selän ja muun toimintakyvyn säilyttämiseksi on liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti sellaisilla tavoilla, jotka tuntuvat sopivan itselle parhaiten. Hyvä keskivartalon ja alaraajojen lihaskunto edistää selän toimintakykyä. Lisäksi on tärkeä hyväksyä, että oireilu ei välttämättä poistu täysin koskaan, mutta kivun kanssa voi sopeutua elämään.

Urheilulääkäri Risto Elovainio diagnosoi minulla 12-vuotiaana (1973) spondylolisteesin tai nikamansiirtymän, syntymävika. Notkoselkä. Kipukynnykseni on korkea sillä kipu tuntuu varpaassa asti, kylmä jumittaa selän, samoin jos nukun huonosti en saa sukkia jalkaan. 2013 loukkasin selkäni, ilmeisesti SI-nivel repesi, eli nyt olen tuplaselkävikainen. En päässyt lääkäriin sillä minulla ei ollut varaa yksityiseen eikä kuulemma minulla ollut enää ”omalääkäriä” Jyväskylässä. Minut laitettiin kerraksi jonnekin tädille joka vain hoki että pitää nousta sängystä vasemmalta puolelta – missä on seinä vastassa makuusopessani. En pysty seisomatöihin enkä voi myöskään istua pitkästi ilman että joudun jaloittelemaan. Nyt minulla on pieni yhden hengen yritys joka on kärsinyt koronan vaikutuksista niin etten tule toimeen ilman KELA-tukea. Olen 59-vuotias, ylipainoinen nainen. Kesällä pelaan golfia, pehmeä alusta on hyvä kävellä. Talvella en uskalla juurikaan liikkua ulkona sillä jos liukastun ja selkä taipuu taaksepäin, joudun sänkyyn makuulle useiksi päiviksi. Tonninen kipupilleri ei auta kuin tunnin, pari. Mitkä ovat mahdollisuuteni päästä sairaseläkkeelle?

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Toisin sanoen työkyvyttömyyseläkettä voi saada yleensä vasta sitten, kun on saanut ensin sairauspäivärahaa noin vuoden ajan. Ammatillinen kuntoutus on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkettä. Kela tai työeläkelaitoksesi selvittää, olisiko kuntoutuksesta sinulle apua. Voit myös itse hakea kuntoutusta tai kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Sen aikana tai jo sitä ennen Kela ja työeläkelaitoksesi selvittävät mahdollisuutesi kuntoutua työelämään tai vaihtaa ammattia ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen avulla. Ne ohjaavat sinut tarvittaessa myös muuhun kuntoutukseen. Kelan maksama kuntoutustuki alkaa yleensä noin vuoden kuluttua, jos työkyvyttömyys pitkittyy.

Jos työkykysi ei kuitenkaan hoidon tai kuntoutuksen aikana palaudu tai parane, sinulla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos selviydyt osa-aikatyöstä tai kevyemmistä tehtävistä, voit hakea osatyökyvyttömyyseläkettä työeläkelaitokselta. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuulu Kelan maksamiin eläkkeisiin.

Lisätietoja työkyvyttömyyseläkkeestä ja kuntoutumistuesta voit lukea Kelan sivuilta sekä työeläke.fi sivustolta. Lisäksi ohjeet kuntoutumistuen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen löydät täältä.

Minulla on todettu n. 10 vuotta sitten 5 selkänikaman yhteen luutumista, myös niskanikamat ovat rustottuneet. Mikä hoitomuoto voisi auttaa, ettei liikuntakyky mene? Millainen liikunta auttaisi pitämään selkää ja mieltä paremmassa kunnossa. Nyt olen kävellyt päivittäin koiran kanssa. Millainen patja olisi paras hyvää nukkuma asentoa ajatellen. Minulla on myös uniapnea ja siihen laite.

Keskeistä on liikkua säännöllisesti, jotta liikunnan positiiviset fyysiset ja psyykkiset vaikutukset säilyvät. Lisäksi olisi hyvä, että liikunta on sellaista minkä koet myös itse mieluisaksi ja mieltäsi virkistäväksi. Tällöin liikunta yleensä myös jää pysyväksi osaksi arkea.

Selkäsi kannalta olisi hyvä, että liikkuisit myös monipuolisesti, eli liikunta sisältäisi kestävyysharjoittelua (kuten kävely), lihaskuntoa vahvistavia harjoitteita sekä liikkuvuutta ylläpitäviä harjoitteita, kuten kotijumppa ja venyttely. Selän kannalta monipuolinen liike ja säännöllinen liikunta on tärkeää. Säännöllinen liikunta vahvistaa myös kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, jolloin toimintakyky paranee ja selkäkipu vähenee.

Selkäkipuisille ei ole olemassa jotain tietynlaista patjaa, joka takaisi hyvän nukkuma-asennon. Ihmisten kehon mittasuhteet vaihtelevat ja ne vaikuttavat olennaisesti myös patjalta vaadittaviin ominaisuuksiin. Tämän vuoksi yksilölliset tekijät vaikuttavat eniten patjan ja sängyn valinnassa. Myös omat mieltymykset vaikuttavat siihen, minkälainen patja tuntuu hyvältä. Yleisesti voidaan sanoa, että hyvä patja tukee nukkujan vartalon muotoja sekä selin- että kylkimakuulla: Patja antaa periksi lantion ja olkapään alueelta, mutta tukee kuitenkin vyötärön alueelta kyljellään nukkuessa, jolloin selkä saa hyvän tuen. Lisää vinkkejä, joita kannattaa huomioida uutta sänkyä ja patjaa ostaessa voit lukea Selkäkanavalta.

Pakaraan vetää ja lonkkaan

Kyseessä voi olla lihaskireyksistä johtuva oireilu tai oireilu voi johtua SI-nivelen kiputilasta. SI-nivelen kiputila voi tuntua alaselässä ja pakaran yläosassa viiltävänä kipuna. Kipu voi myös heijastua syvälle pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. SI-nivelestä johtuva kipu voi tuntua vain toisella puolella tai olla molemminpuolista.

Lihasvoimaharjoittelulla on suotuisia vaikutuksia lihasepätasapainoon, jonka vuoksi harjoittelua käytetään myös osana SI-nivelen kiputilojen hoitoa. Lihasvoimaharjoitusten tavoitteena on parantaa lantion hallintaa ja vahvistaa lantion, pakaroiden ja alaselän tukilihaksia. Myös lantion seudun lihasten venyttely– ja liikkuvuusharjoittelusta voi olla apua. Kivunlievityksenä voi käyttää kipulääkkeitä. Myös mobilisoinnista tai manipulaatiosta eli nikamakäsittelystä voi olla apua SI-nivelen kiputilojen hoidossa. Manipulaatio ei kuitenkaan muuta nivelen asentoa kuten usein luullaan.

Jos oireilu on kovaa ja häiritsevää suosittelen sinua käymään fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolla tarkemman syyn selvittämiseksi.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

• Tohtori Vahvaselkä vastaa 4/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 3/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 2/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 1/2020
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 6/2019
• Tohtori Vahvaselkä vastaa 5/2019

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 4/2020

Minulla todettiin nikamamurtuma TH7 rintanikamassa. Hoitona fysioterapia ja särkylääkkeet. Nämä ohjeet olen saanut puhelimitse. Fysioterapian ohjeet sähköpostitse. Voiko edes istuallaan nostella esim. 2 kg:n käsipainoja. Sairastan osteoporoosia, lääkitys tähän ei käy. Käytössä lääkkeitä, joiden takia ei käy. Lisäksi laktoosi-intoleranssi. Syön laktoosittomia tuotteita, joissa on D-vitamiinia, kalsiumia ja proteiinia. Mitä tehdä? Kivuthan pikku murtumissa kestää 3-6 kk. Lisäksi viimeisin murtuma L2 eli lannenikama. 

Yleisesti osteoporoosia sairastaville suositellaan selän lihasten vahvistamiseen ja ryhdin parantamiseen vastusharjoitteita esimerkiksi vastuskuminauhalla tehtynä. Voimakkaita vartalon koukistus- ja kiertoliikkeitä on vältettävä. Kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseen suositellaan tasapainoa kehittävää voimistelua. Kestävyyskuntoa voi kehittää reippaalla kävelyllä. Myös lihasvoiman kehittäminen lisäpainoilla sopii yleensä osteoporoosia sairastavalle, mutta koska taudin kuva on aina yksilöllinen tulisi, sopivat harjoitteet varmistaa aina sinua hoitavalta taholta, kuten lääkäriltä ja fysioterapeutilta. Näistä UKK-instituutin kokoamista luuliikuntaohjeista löydät lisätietoa osteoporoosia sairastavalle sopivasta harjoittelusta.

Hei, istumatyöläisenä lonkankoukistajien jumiutuminen on vaivannut pitkään. Tämä aiheuttaa monenlaista vaivaa alaselässä ja jaloissa, jopa vatsanalueella. En ole onnistunut saamaan mistään kunnollista ohjeistusta siitä, miten tämän vaivan saisi selätettyä ja pysymään kivuttomana.

Tavallisesti tällaisessa yhden lihasryhmän voimakkaassa ja jatkuvassa kireystilassa on kyse useamman lihasryhmän epäsuhdasta lihasvoiman ja liikkuvuuden suhteen. Eli todennäköisesti sinulla on lihasheikkoutta myös pakaralihaksissa, jotka ovat lonkankoukistajalihasten vastavaikuttajalihaksia eli ne vastaavaa lonkan ojennuksesta. Monipuolinen lihaskuntoharjoittelu lantion seudun sekä reiden etu- ja takaosan lihaksille olisi tärkeää. Lisäksi säännöllinen liikkuvuusharjoittelu eli sekä perinteinen että ns. dynaaminen venyttely lantion seudun lihaksille voisi auttaa pitämään normaalia liikkuvuutta yllä. Myös istumisen tiheä tauottaminen, taukoliikunta ja työasentojen vaihtelu pitkin työpäivää olisi tärkeää.

Olen käynyt punttisalilla n. 2 vuotta. Alaselkäni kipeytyi nostaessani vesisaavia tammikuussa 2020. N 3 kk kipu oli kova, jouduin käyttämään särkylääkkeitä Pronaxen 500 ja Panadol 1000 maksimi annoksilla, jotta pystyin kävelemään. Kävin fysioterapeutilla 3 kertaa ja hän hieroi kovertuneet alaselän paikat auki. Pahin hellitti. Mutta vieläkin tunnen alaselkäni väsyvät helposti. Rtg kuvissa 3-5 nikamien välissä kaventumaa. Selkä taipuu kyllä hyvin ja tuolilta ylösnousu on vaivatonta. Lihakset ovat kunnossa. Kuinka voisin kuntouttaa itse selkääni ja saisin sen väsymisen alaselästäni pois? 

Tavallisesti alaselän väsymisen tunne johtuu ympäröivien lihasten heikosta kunnosta. Mutta koska harjoittelet aktiivisesti, tästä ei varmaankaan ole kyse. Väsymistä voi aiheuttaa myös se, että tiedostamattasi jännität alaselän ja keskivartalon lihaksia jatkuvasti vähän ikään kuin varoaksesi selkää. Tämä on hyvin tyypillistä pitkittyneissä kiputiloissa, jolloin usein ns. kipeän kohdan varominen tai suojeleminen jää päälle. Jatkuva lihasten jännittäminen kuitenkin väsyttää lihaksia voimakkaasti eikä se ole tarkoituksenmukaista. Jos kyse on tällaisesta syystä, rentoutumisharjoittelusta ja lihaksia palauttavasta harjoittelusta, kuten rentouttavasta venyttelystä sekä hyvin kevyestä liikunnasta voisi olla apua. Voit kokeilla rentouttaa selkää myös selän lepoasennoilla päivän aikana.

Luulen että minulla on limapussintulehdus reidessä…mikä auttaisi…. En voi syödä buranaa verenpainelääkkeen vuoksi … Onko liikkuminen hyväksi reisi tuntuu päältä välillä hieman ouutuneelta ..kun istun menee ohi….kiitos jos jotain vinkkejä… 

Reisiluun yläosan luisen ulokkeen eli ison sarvennoisen limapussin tulehduksessa kipu paikallistuu tavallisesti lonkan ulkoreunalle reisiluun ison sarvennoisen ja sen takaosan alueelle. Kipu tuntuu usein myös alempana reiden ulkosivulla ja pakaran ulkoreunassa. Oireilu ilmenee yleensä rasituksessa ja yöllä kylkimakuulla. Tuolista ylös nousu, ylämäkeen kävely ja juoksu, portaiden ylösnousu ja kyykystä nousu aiheuttavat kipua. Myös kireät pakaralihasjuosteet voivat selittää lonkkakipua ja reiden ulkoreunan lihaskireys myös ärsyttää ison sarvennoisen limapussia. Reiden ulkoreunan lihaskireys on usein seurausta virheellisestä askelluksesta.

Lonkan isosarvennoisen limapussin tulehduksen ensisijainen hoito on lyhyt tauko ärsytystä lisäävästä liikunnasta ja muutos rasituksessa, joka on ongelman aiheuttanut. Lievissä tapauksissa tämä, paikallinen kylmähoito ja tulehduskipulääke 10–14 vrk:n kuurina suun kautta tai geelinä kipualueen iholla on riittävä. Kylmähoitoa käytetään 10–20 minuuttia kerrallaan ja 3–5 kertaa vuorokaudessa. Kylmäpakkausta ei aseteta suoraan iholle, vaan ihon ja pakkauksen väliin asetetaan esimerkiksi pyyhe.

Pahimman kivun helpotettua aloitetaan kevyesti lonkan/ reiden ulkoreunan alueen lihasten venyttely sekä lonkan pehmytkudosten (lihakset, lihaskalvot, jänteet) joustavuutta ja venyvyyttä lisäävä harjoittelu. Venyttelyn ja harjoitteet ohjaa yleensä fysioterapeutti. Lisäksi kannattaa tehdä alaraajojen askelanalyysi ja tukipohjallisarvio aiheeseen perehtyneen fysioterapeutin toimesta.

Suosittelen kuitenkin ensisijaisesti, että kävisit fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolla, jotta saisit varmuuden kivun alkuperästä.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 6/2019

Hei. Muutaman päivän olen tuntenut pistävää kipua oikealla puolella kyljessä, tuntuu kuin kipu tulisi jostain kylkiluista. Jotkut tietyt liikkeet sattuvat ja lisäksi outoa painon tunnetta kipukohdassa. Myös syvä sisäänhengitys tuntuu. Kuumetta tai flunssaa ei ole. Voiko tämä johtua selän ongelmista? Minulla on todettu magneettikuvassa nivelrikkoa ja myös liukuma 4-5 lannenikaman välissä. Lisäksi vielä lievä skolioosi.

Jos oireilua ei ole edeltänyt loukkaantuminen, etkä ole äskettäin sairastanut hengitysinfektiota kyseessä voi olla rintarangan alueen pienten nivelten eli fasettinivelten lukkotila. Rintarangan alueen fasettikivut voivat tuntua hengityksen aikana ja säteillä rintakehään, varsinkin jos kylkiluiden ja rintarangan väliset liitokset lukkiutuvat. Fasettiniveloireita hoidetaan kipulääkkeillä ja selkärangan liikkuvuutta parantavilla harjoituksilla. Mobilisaatiosta tai manipulaatiosta eli nikamakäsittelystä voi olla hyötyä, jos kipu ei lievity aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla. Selkälihasten vahvistaminen on tärkeää, jotta nivelet eivät rasitu turhaan ja lukkiudu uudestaan. Kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen. Suosittelisin sinua kuitenkin ensisijaisesti käymään lääkärissä oireen tarkemman syyn varmistamiseksi.

Voivatko päälaen repivät kivut johtua niskasta? Kipu on pinnallista ja ajoittaista, mutta todella kovaa. On kuin löisi salamaniskuja. Voiko asialle tehdä itse jotain?

Takaraivohermon pinnetila voi aiheuttaa kuvailemiasi oireita ja hermo voi joutua pinteeseen kireiden ja heikkojen niskalihasten vuoksi. Itsehoidoksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi –oppaasta (kannattaa aloittaa harjoitteista sivuilta 10-11). Harjoitteiden avulla voit parantaa niskan asento- ja liikehallintaa sekä niska-hartialihasten kestävyyttä ja näin vähentää oireilua ja vaivan uusiutumista. Myös niskalihasten rentouttamisesta hieronnan tai esim. OMT-fysioterapeutin käsittelyn avulla voi olla apua. Lisätietoa päänsärkyjä vähentävästä täsmäharjoittelusta löydät Selkäkanavalta. Oireiden syyn varmistamiseksi suosittelen kuitenkin vielä lääkärissä käyntiä.

Mitä tarkoittaa spinaalikanavan ap mitta, ja tämän ollessa 10-11mm niin mitä pitäisi ottaa huomioon liikunnassa? 

Spinaalikanavan AP-mitalla tarkoitetaan selkäydinkanavan anteroposteriorista mittaa eli selkäydinkanavan läpimittaa etu-takasuunnassa. Kyseisellä mitalla arvioidaan selkäydinkanavan mahdollista ahtaumaa ja ahtauman astetta. Tyypillisesti selkäydinkanavan ahtauma ilmenee alaselässä eli lannerangassa. Lannerangan kanava on tiimalasin muotoinen ja se on kapeimmillaan lannenikamien L3 ja L4 tasolla.

Selkäydinkanavan läpimitta vaihtelee yksilöiden ja eri rotujen välillä, mikä hankaloittaa osaltaan ahtauman arviointia. Lisäksi selkäydinkanavan läpimitta muuttuu selkärangan liikkeissä, esimerkiksi lannerangan taaksetaivutuksessa (ekstensio) AP-mitta pienenee ja eteentaivutuksessa (fleksio) se suurenee. Lannerangan kanava katsotaan kuitenkin ahtautuneeksi, kun sen luinen AP-mitta on alle 12 mm.

Liikkua voit kuten ennenkin, mutta tavallisesti pyöräily tai kuntopyöräily sopii hyvin varsinkin niille, joilla mahdollinen ahtauma aiheuttaa oireita, sillä niissä harjoittelu tapahtuu pienessä ylävartalon etunojassa. Etunoja-asennossa selkäydinkanava väljenee, jolloin oireet ovat yleensä lievempiä. Lisäksi syvien vatsalihasten harjoittamisen, rintarangan liikkuvuuden parantamisen (harjoitteet 3 ja 5) ja lonkan koukistajien venyttelyn avulla voidaan lievittää oireita ja ylläpitää selän toimintakykyä.

Voiko parantua rappeumasta L5 discus degeneeratio ilman leikkauksia?

Diskusdegeneraatio eli välilevyrappeuma on normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö ja sitä löytyy selän kuvantamisissa myös täysin oireettomilta henkilöiltä. Välilevyrappeumassa selän nikamavälilevyn nestemäinen ydin menettää kimmoisuuttaan ja painuu helpommin kasaan. Tällöin luiset nikamat lähenevät toisiaan. Välilevyn rappeumaa voi siis verrata nivelrikkoon eli ns. nivelkulumaan. Nivelrikossa ruston välityksellä toisiinsa niveltyvät luun päät lähenevät toisiaan nivelruston kuluessa. Myös välilevy on siis rustokudosta. Ikävä kyllä rustokudos ei uusiudu, joten kulumaa sinällään ei voida eikä tarvitse korjata leikkauksella.

Niska ja hartiaselän kipuja, ja jännitystä. Kun pään kääntäminen sivuille on vaikeaa, niin mitä pitäisi tehdä? Fysioterapian ultra ja hieronta aukaisee kiristyksiä, mutta kiristyy sitten uudelleen? 

Niska- ja hartialihasten hieronta voi laukaista hetkellisesti niska-hartiaseudun lihasjännitystä, mutta itse vaivan syytä se ei poista. Tyypillisesti niska-hartialihasten kiputilat johtuvatkin yksipuolisesta ja pitkäkestoisesta rasituksesta, huonoista työskentelyasennoista ja kyseisten lihasten heikosta lihaskunnosta. Niska-hartiaseudun lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla voit parantaa lihasten kestävyys- ja voimaominaisuuksia sekä niiden elastisuutta. Näin lihakset eivät väsy ja kipeydy niin helposti. Itsehoidoksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi –oppaasta. Myös säännöllinen työn tauottaminen, taukoliikunta ja työasentojen vaihtelu ehkäisee niska-hartialihasten väsymistä, palauttaa niitä rasituksesta työpäivän aikana ja vähentää siten kipuja.

Hei! Minulta on operoitu 5/2019 presakraalivälin prolapsi voimakkaan hermopinteen vuoksi. Oikean jalan hermopinneoireet (tunnottomuus, lihasheikkous) ovat parantuneet, vain akillesrefleksi jäi ainakin toistaiseksi kadoksiin. Parin kuukauden kuluttua leikkauksesta alaselässäni alkoi olla lisääntyvästi ihan erilaista kipua kuin ennen leikkausta. Kipua on vaikea kuvata, se on todella terävä vihlonta, terävimmillään ja äkillisimmin tullessaan se saa aikaan refleksimäisen sätkyn koko kropassa. Kipu tuntuu selkärangasta reilusti vasemmalla, vasemman pakaran päällä, ja tuntuu terävästi ihan pienissäkin nitkuvissa liikkeissä, esimerkiksi jos takapuolta hiissaten siirtyy istuimen reunalle. Joskus kipu säteilee lantioluuhun ja häntäluuhun. Makuuasennot on vaikeimpia, kipu äityy selin- ja päinmakuulla, joissa asennoissa pitäisi tehdä kuntouttavia syvien lihasten liikkeitä. Kuitenkin yöllä kipu levossa onneksi löysää, aamut ovat tällä hetkellä helpoimpia. Vesijuoksen 3 kertaa viikossa ja teen fysioterapeutin ohjeiden mukaisia liikkuvuus- ja aktivointiharjoitteita 4-5 päivänä viikossa. Venyttelen päivittäin, reisilihakset, lonkankoukistajat ja pakarat. Itse olen alkanut epäillä, että olisiko välilevy tyhjentynyt vielä lisää leikkauksen jälkeen, ja voivatko nikamat hankautua toisiinsa aiheuttaen tuota terävää kipua? Miten tästä kannattaisi jatkaa eteenpäin? Fysioterapeutin ohjaama kuntoutus tuntuu polkevan paikallaan, kun kipu on ja pysyy harjoitteista ja vesijuoksusta huolimatta, vaikka lihaksissa tunnen vastetta harjoitteille. Fysiatria, kiropraktiikka, mistä kannattaisi hakea lisäapua?

Hyvä, että olet harjoitellut aktiivisesti! Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi fasettinivel- eli pikkunivelperäinen kipu, joka on vaaratonta, mutta kiusallista. Sinun kannattaa käyttää parin viikon tulehduskipulääkekuuri (esim. Burana, Voltaren, Miranax), jotta saisit mekaanisen ärsytyksen rauhoittumaan.  Suosittelen sinua kuitenkin varaamaan ajan fysiatrian erikoislääkärille oirekuvan tarkemman syyn selvittämiseksi.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 5/2019

Alaselästä on nikamat painunut yhteen, nesteet on lähtenyt pois. Kivut on välillä tosi kovat, kipulääkitys on päällä koko ajan. Mitään ei ole kuulemma tehtävissä.

Välilevyrappeuma eli diskusdegeneraatio on useimmiten normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Välilevyrappeumassa selän nikamavälilevyn nestemäinen ydin menettää kimmoisuuttaan ja painuu helpommin kasaan. Tällöin luiset nikamat lähenevät toisiaan. Välilevyrappeumamuutokset voivat ahtauttaa mm. hermojuuriaukkoja ja aiheuttaa siten hermojuuriärsytystä. Oireilu voi helpottaa ajan kanssa ja on myös tavallista, että oireiden voimakkuus vaihtelee eri ajanjaksoina. Tällaista välilevyn rappeumaa voi verrata nivelrikkoon eli ns. nivelkulumaan. Nivelrikossa ruston välityksellä toisiinsa niveltyvät luun päät lähenevät toisiaan nivelruston kuluessa. Myös välilevy on siis rustokudosta. Ikävä kyllä rustokudos ei uusiudu, joten kulumaa sinällään ei voida korjata.

Selän kuntoutumisen kannalta tärkeää on pysyä fyysisesti aktiivisena ja löytää itselle mieluinen tapa liikkua. Lisäksi keskeistä on vahvistaa keskivartalon (lantionpohjan sekä syvien vatsa- ja selkälihasten) sekä alaraajojen lihaksia. Myös tietoinen läsnäolo– ja rentoutumisharjoittelu voi auttaa kivunhallinnassa ja vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä.

Hei, pitäisikö huolestua ristiselän nikamien lisääntyvästä rutinasta selän kiertoliikkeessä (kuin kaksi kiveä)? Eivät ole kipeät, mutta arat ääriliikkeissä joita vältän. Selässä on notko, joka on lisääntynyt raskauksien myötä. Yritän vahvistaa ”tukikorsettia” pilates-ryhmässä. 

Tavallisesti liikkeisiin liittyvä kivuton rutina ei haittaa mitään. Rutina saattaa johtua selän pienten nivelten kulumamuutoksista, mutta kulumat tai muut vähäiset muutokset ovat kuitenkin tavallisia eikä niihin varsinaisesti tarvitse kiinnittää huomiota. Selkää kannattaa käyttää normaalisti ja pysyä fyysisesti aktiivisena. Eli jatka vain samaan malliin ja pidä huolta hyvästä lihaskunnosta.

Selkäni leikattu ahtautumien takia 4.9 vieläkin joudun käyttäjän keppejä tai rollaattoria liikkeessäni, selkäkanavaan piti mennä neljästä eri kohdasta. Kuinka kauan kestää kuntoutuminen olen polkenut kuntopyörää, kävellyt pieniä matkoja venyttelyt ym. 

Selkäleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa leikkauksen alkuperäinen syy, kiputilanne ennen leikkausten, leikkauksen onnistuminen ja kudosten paraneminen leikkauksen jälkeen. Lisäksi yksilölliset tekijät, kuten ikä, terveydentila, fyysinen kunto ja toimintakyky, haavan paikka ja leikkauksen jälkeinen hoito vaikuttavat toipumisnopeuteen. Leikkauksesta kuntoutuminen voi kestää kuukausia, jopa vuoden.

Selkäleikkauksesta toipumisessa tulee ensisijaisesti noudattaa aina leikkaavan lääkärin tai sairaalan fysioterapeutin antamia ohjeita. Kysele tarvittaessa lisätietoja oman kuntoutumisen etenemisestä leikkauksen suorittaneen laitoksen asiantuntijoilta. Mutta huomioi, että sinun kohdallasi leikkauksesta on kulunut kuitenkin vasta reilu kuukausi.

Iskiaskipuni on vuoroin pahentunut ja vuoroin kokonaan parantunut viimeisen 4 vuoden aikana useita kertoja. Onko tämä tyypillistä? Voiko tämän odottaa edes jossain vaiheessa paranevan pysyvästi?

Välilevyperäinen iskiashermon ärsytys- tai puristustila paranee tavallisesti itsestään 1-3 kuukaudessa. Joskus iskiasoireilu voi kuitenkin pitkittyä tai vaiva uusiutua. Kipujen pitkittyessä varsinainen kudosvaurio (hermojuuripuristusta tai –ärsytystä aiheuttanut välilevynpullistuma) on jo yleensä parantunut, mutta kivunsäätelyjärjestelmän häiriön vuoksi kipu jatkuu. Pitkittyneeseen kipuun liittyykin aivojen toiminnallisia muutoksia. Aivotutkimukset kokeellisilla kipuärsykkeillä ovat osoittaneet, että pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot työstävät kipua poikkeavasti. Pitkittynyttä kipua onkin vaikea hoitaa, eikä oireilu välttämättä kokonaan häviä. Tärkeää olisi ymmärtää, että kipu ei yleensä tällöin johdu enää kudosvauriosta vaan hermoston herkistymisestä kivun aistimiselle.

Aivojen kivunsäätelyjärjestelmässä tapahtuneisiin muutoksiin voidaan vaikuttaa tehokkaan kivunhallinnan avulla. Mielenvirkeyden vaaliminen ja tyydytystä antavat elämänsisällöt ovat keskeinen osa kivunhoitoa ja paranemista. Lisäksi säännöllinen ja itselle mieluisa liikunta ja tietoinen läsnäoloharjoittelu vahvistavat kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, jolloin toimintakyky paranee ja selkäkipu vähenee.

Hei, Olen 37-vuotias nuori nainen ja kärsinyt selkäkivuista noin kymmenen vuotta. Viimeiset kaksi vuotta kipua on ollut päivittäin. Kokeilussa on ollut kaikkea mahdollista kipukynnyslääkettä ja särkylääkettä mutta laihoin tuloksin. Istumakyky on käytännössä täysin mennyttä koska kivut yltyvät istuessa valtavasti. Reipas kävely taas auttaa. Apua saan paljon myös tens-laitteesta sekä lämpöisestä kauratyynystä. Korsettia olen vahvistanut fysioterapeutin ohjauksessa mutta samat laihat tulokset. Selän tila aaltoilee, on parempia päiviä ja tosi huonoja päiviä jolloin selkä menee noidannuolilukkoon. Selän paikallisen kivun lisäksi on jalkoihin säteileviä oireita. Vesipatja jalkapohjan alla, kaapelimainen kipu pakarasta pohkeeseen, voimaton ja painava, perässä vedettävä jalka, polttava kipu kantapään ulkosyrjällä mm. Näitä oireita on ollut kaksi vuotta vaihtelevasti vasemmassa jalassa, ei pysyvästi. Nyt uutena oireena kesästä oikeassa jalassa tärinää tai värinää reiden etuosassa. Tuntuu jalassa siltä että maa tärisisi. Kysymys kuuluu että voiko näitä kaikkia ilmeisesti hermostoperäisiä oireita vain sietää ja uskoa siihen että mitään isoa ei selässä ole menossa rikki vai tarkoittaako aina uusi ilmaantuva oire selän tilan huononemista? Lääkärissä en ole enää hetkeen käynyt koska en koe saavani sieltä mitään apuja. Selkä on kuvattu ja 4-5 välissä on tyrä joka näkyi sekä 05/2017 että 06/2018 kuvissa. Mitään leikattavaa ei kuulemma ole. Itsellä on tulevaisuuden pelko hurja. Kuinka kauan tällaisella selällä tulee toimeen ja pysyy työkykyisenä?

Lanneselän välilevytyrä voi painaa iskiashermoa aiheuttaen erilaisia alaraajan puutumis- ja pistelyoireita sekä lihasheikkoutta. Tavallisesti oireilu helpottaa kolmen kuukauden kuluessa, mutta joskus käy niin, että kipuoireilu pitkittyy. Pitkäkestoinen kipu kestääkin pitempään kuin kudosvaurion paraneminen, eikä sillä ole enää kehoa suojelevaa merkitystä. Toisin sanoen, vaikka välilevytyrä ei enää paina hermojuurta (iskiashermoa) oireet silti jatkuvat. Tällöin kyse on kivunsäätelyjärjestelmän häiriöstä eli hermoston herkistymisestä kivulle. Jo pienikin ärsyke laukaisee kivulle herkistyneessä keskushermostossa voimakkaan kipukokemuksen. Pitkäkestoiseen eli krooniseen kipuun liittyykin aivojen toiminnallisia muutoksia, jonka vuoksi pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot saattavat työstää kipua poikkeavasti.

Keskeinen osa kivunhoitoa ja paranemista on hyväksyä se, että olo ei välttämättä koskaan muutu täysin kivuttomaksi, mutta aivojen kivunsäätelyjärjestelmässä tapahtuneisiin muutoksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tehokkaan kivunhallinnan avulla. Kivunhallinnassa ja sen hoidossa keskeistä on itselle tyydytystä antavien elämän sisältöjen ja mielenvirkeyden vaaliminen. Myös itselle mieluisa ja säännöllinen liikunta ja tietoinen läsnäoloharjoittelu vahvistavat kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, parantavat toimintakykyä ja vähentävät kipuja. Ota kipu haltuun -kirjasta voit myös saada hyviä vinkkejä kivunhallintaan.

Ulkoilutin suht vahvoja koiriani ja he riuhtaisivat hihnassa äkki arvaamatta, joten en kerennyt reagoimaan tuohon nykäisyyn. Siitä asti niskani rangan kohdalta on ollut kipeä, enkä saa nukutuksi sekä pään kääntäminen sivuille ei onnistu. Kipulääke ei juurikaan auta. Voiko tämmöinen nykäisy aiheuttaa välilevynpullistumaa tms niskassa?

Kyseessä voi olla ns. piiskaniskuvamman eli niskan retkahdusvamman tapainen oire. Niin sanottu niskan retkahdusvamma syntyy tyypillisesti peräänajokolarissa, jolloin vauhdista tulee äkkipysähdys. Tämä nopea muutos liike-energiassa saattaa aiheuttaa päähän ja niskaan voimakkaan eteen-taakse suuntautuvan hallitsemattoman heilahdusliikkeen eli retkahduksen.

Retkahduksen seurauksena oireina voi olla niskakipua ja niskan liikerajoitusta, kuten sinunkin tapauksessasi. Varsinaisessa liikenneonnettomuuden tai kolarin aiheuttamassa niskan retkahdusvammassa, jossa vaikuttavat voimat ovat paljon suuremmat, voi lisäksi olla hyvin monenlaisia muita oireita, kuten huimausta, kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, nielemisvaikeutta ja korvien soimista. Tyypillisesti retkahdusvamman yhteydessä syntyvät vauriot ovat pääasiassa pehmytkudosperäisiä, eivätkä ne näy kuvantamistutkimuksissa. Kipu johtuu tavallisesti retkahduksen aiheuttamasta lihasten ja nivelkapselien hermopäätteiden ärsytystilasta, joka paranee itsestään nopeasti. Joskus hermopäätteet voivat kuitenkin herkistyä kivulle, mikä voi ylläpitää kipuoireilua. Kivun jatkuminen johtuu siis tällöin hermoston herkistymisestä kivulle, ei siksi, että kyseessä olisi enää kudosvaurio.

On epätodennäköistä, että kuvailemasi tapahtuma aiheuttaisi välilevyn pullistuman kaularankaan. Varsinkin jos kaularangassa ei ole aiempia vammoja. Kaularankaperäinen välilevyn pullistuma aiheuttaa tavallisesti myös säteilyoireita yläraajaan tai -raajoihin, kuten puutumisoireita tai tuntohäiriöitä käsiin. Joskus myös tällaisissa äkillisissä retkahduksissa voi syntyä ns. fasettinivelten lukko-oireita, jotka aiheuttavat kipua ja liikerajoitusta.

Tällaisten retkahdustyyppisten vammojen paranemista edesauttaa mahdollisimman nopea paluu normaaleihin arkielämän rutiineihin. Kipua ja särkyä voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Niskan tukikaulureista ei ole osoitettu olevan hyötyä. Suosittelen sinua kuitenkin ensisijaisesti käymään lääkärissä oirekuvan syyn selvittämiseksi.

Iskiaskivun ollessa akuutimmillaan toinen lääkäri suositteli venyttelemään, ja toinen välttämään venyttelyä. Itselläni rauhallisen venyttelyn jälkeen selkä tuntuu hetken paremmalta. Mutta voiko siitä olla haittaa? 

Tavallisesti iskiaskivun syy on välilevyn pullistumasta johtuva iskiashermon hermojuuren puristus- tai ärsytystila. Pakarassa sijaitseva lonkan ulkokiertäjälihas, piriformis, kulkee lähellä iskiashermoa ja joskus hermo voi mennä lihaksen läpi. Tällaisissa tapauksissa, jotka ovat hyvin harvinaisia, piriformislihaksen kireys voi johtaa iskiashermon puristus tai ärsytystilaan, mikä aiheuttaa välilevynpullistuman kaltaisia säteilyoireita alaraajaan. Toisaalta myös välilevypullistuma itsessään voi aiheuttaa piriformislihaksen kireyttä. Näiden syiden vuoksi toinen lääkäreistä on saattanut suositella kevyttä venyttelyä myös akuutissa iskiaskivussa. Tavallisesti akuutissa iskiaskivussa suositellaan ensisijaisesti välttämään vuodelepoa ja pysymään aktiivisena kevyen liikkumisen avulla. Passiivista venyttelyä sinällään ei suositella akuutissa iskiaskivussa, ellei kyse ole piriformisperäisestä ärsytystilasta. Pitkäkestoinen ja voimakas venyttely voi ärsyttää pinteessä olevaa hermojuurta. Mutta tosiaan jokainen tapaus on yksilöllinen, joten jos venyttely ei aiheuta kipua venyttelyn aikana tai sen jälkeen, siitä ei ole haittaa.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 4/2019

Mitä tarkoittaa Flavum paksuuntuma ja mitä se aiheuttaa?

Kyseessä on siis selkäydinkanavaa suojaavan nivelsiteen eli ligamentum flavumin paksuuntumasta. Ligamentum flavum eli ns. keltaside kulkee selkäydinkanavan takana ja yhdistää toisiinsa päällekkäisten nikamien nikamakaaret. Se on selkärangan nivelsiteistä vahvin ja sen tehtävänä on stabiloida eli tukea rankaa estäen nikamien välistä liiallista liikettä eteen taivutuksessa. Keltasiteen paksuuntuma liittyy tavallisesti selkäydinkanavan ahtaumamuutoksiin. Nivelsiteen paksuuntuma ahtauttaa selkäydinkanavaa sen takaosasta. Selkäydinkanavan ahtaumaan eli spinaalistenoosiin liittyy myös muiden selän rakenteiden kulumamuutoksia, jotka yhdessä lisäävät selkäydinkanavan ahtaumaa. Selkäydinkanavan ahtaumamuutokset ovatkin seurausta ns. normaaleista ikääntymismuutoksista ja sen esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä.

Yleisin spinaalistenoosin oire on kävellessä paheneva alaselkä- ja alaraajakipu, alaraajojen väsyminen, puutuminen tai pistely, joka säteilee pakaroihin, reisien takapinnoille ja joskus varpaisiin saakka. Selän taakse taivutus useimmiten pahentaa oireita selvästi, sillä silloin selkäydinkanava ahtautuu. Oireet helpottuvat tavallisesti etukumara-asennossa joko istuen tai nojaten, koska tällöin selkäydinkanava väljenee.

Kipu ristiselän yläpuolella on ajoittain, ja se kestää 3 tuntia. Mikä neuvoksi? 

Syitä, jotka aiheuttavat kuvailemasi paikallisen ja ohimenevän kivun, voi olla useita. Esimerkiksi heikko keskivartalon lihaskunto tai lihastoiminnan epätasapaino voivat aiheuttaa ohimenevää kipua, kun lihakset ja muut tukirakenteet väsyvät rasituksen tai jonkun tietyn asennon kannattelun seurauksena. Samoin esimerkiksi selkärangan nivelien kulumamuutokset, jotka kuuluvat ns. normaaliin ikääntymiseen, voivat aiheuttaa ajoittaista kipuilua. Jos oireilu on jatkuvaa, voimakasta tai häiritsee arkeasi, suosittelen sinua käymään esimerkiksi fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolla, jotta selkäkipusi syy voidaan todentaa tarkemmin.

Lonkkani on ollut kipeänä jo pidemmän aikaa. Raskaiden töiden jälkeen on vaikeaa liikkua ja särky on kova. Lonkka kuvattiin ja siitä ei löytynyt mitään, sitten lääkäri määräsi uudestaan alaselän magneettiin ja sieltä löytyikin rappeumaa monesta nikaman välistä. Selkäni ei kovin usein ole vaivannut ja nyt kysynkin voiko nämä olla syy-yhteydessä toisiinsa, nimittäin minulle työpaikkalääkäri sanoi, ettei vaikuta. Nyt haluaisin kuulla teidän vastauksen, koska työpaikkalääkärithän on melkein aina työnantajan puolella lausunnoissaan.

Alaselän rappeumamuutokset eivät tavallisesti aiheuta kipuoireita lonkkaan. Sen sijaan joskus rappeumamuutosten yhteydessä esiintyvä iskiashermon pinnetila voi aiheuttaa säteilyoireita alaraajaan. Tällöinkin kipu säteilee tyypillisimmin pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai jalkaterään, mutta ei siis varsinaisesti lonkkaan.

Joskus lonkan nivelrikkoa muistuttavan kivun taustalla voi olla reisiluun yläosan luisen ulokkeen eli ison sarvennoisen limapussin tulehdus. Sarvennoisen limapussitulehduskipu paikallistuu lonkan ulkoreunalle reisiluun ison sarvennoisen ja sen takaosan alueelle. Kipu tuntuu usein myös alempana reiden ulkosivulla ja pakaran ulkoreunassa. Oireilu ilmenee yleensä rasituksessa ja yöllä kylkimakuulla. Tuolista ylös nousu, ylämäkeen kävely ja juoksu, portaiden ylösnousu ja kyykystä nousu aiheuttavat kipua. Myös kireät pakaralihasjuosteet voivat selittää lonkkakipua ja lonkan alueen lihaskireys voi myös ärsyttää ison sarvennoisen limapussia. Suosittelen, että kävisit fysiatrian erikoislääkärin vastaanotolla, jotta saisit kiputilanteeseesi selvyyden ja hyvät itsehoito-ohjeet.

Vasenpainotteisen ja oikeapainotteisen skolioosin ero. Vasenpainotteinen skolioosi ilmeisemmin johtuu neuromuskulaarisesta syystä, itselläni todettu vasenpainotteinen ja etenevä skolioosi, muttei ole kuvannettu. Rangassa/selkäytimessä paljon selittäviä muutoksia, sekä muutama leikkaus ollu selässä, ja kaularankaakin nyt taas leikataan. Tämä oire erittäin invalisidoivaa, vaikeuttaa hengittämistä ja syömistä,sekä vatsanpuoli,suolisto,pallea,nivuset silminnähden omituisesti oireilee. Mitä on tehtävissä?

Neuromuskulaarinen skolioosi johtuu aivojen ja lihasten toimintahäiriöstä eli ns. neuromuskulaarisesta häiriöstä. Hermosto ja lihaksisto eivät pysty ylläpitämään selkärangan normaalia pystyasentoa, eikä automaattista asennon korjaamista tapahdu. Neuromuskulaariseen skolioosin liittyy yleensä pitkä C-muotoinen selän käyryys toiselle puolelle. Selän käyryys vois siis suuntautua kummalle puolelle tahansa. Lisäksi tilaan saattaa liittyä lantion voimakas vinouma/kallistuma. Neuromuskulaarisista syistä johtuvalla skolioosilla on myös taipumusta jatkaa etenemistään aikuisiällä.

Neuromuskulaarisen skolioosin taustalla on tavallisesti jokin toinen sairaus, kuten neurologinen sairaus tai esimerkiksi lihassurkastumaa aiheuttava tauti. Yhdessä liitännäissairauden kanssa neuromuskulaariseen skolioosiin liittyvät rakenteelliset muutokset selkärangassa, rintakehässä ja lantiossa voivat aiheuttaa muidenkin elinjärjestelmien häiriöitä, kuten ruoansulatuskanavan, sydämen, munuaisten tai selkäytimen rakennepoikkeavuutta. Ennuste vaihtelee harmittomasta erittäin hankalaan, johon voi liittyä selkäytimen tai keuhkojen toimintahäiriö.

Neuromuskulaarisen skolioosin hoidossa käytetään sekä konservatiivista (ei-leikkauksellista) hoitoa, kuten fysioterapiaa, ja tarvittaessa leikkaushoitoa esimerkiksi estämään selän käyryyden lisääntymistä tai vähentämään kipuja. Hoidosta päättää yhdessä asiakkaan kanssa hoitava erikoislääkäri.

Hei, minulla kipu on ollut jo useita vuosia alaselässä, rtg ja magneetti on otettu joissa fasettinivel artroosia ja L5-S1 väli on madaltunut selvästi. Olen yliliikkuva ja kuntosali harjoittelen 2-3 kertaa vkossa kivusta huolimatta. Koen että liikunta ei juurikaan paranna tai pahenna kipua se vaan on. Olen saanut sali ohjeet fysiatrian pkl:lta. Kipu ei enää säteile jalkaan vaan on alaselässä molemmin puolin rankaa. Tuosta fasettinivel artroosista ei löydy paljoakaan tietoa, voitko kertoa siitä mitä minun kannattaisi tehdä. Erilaiset kierrot olen jättänyt fysioterapeutin ohjeen mukaisesti. 

Fasettinivelartroosi tarkoittaa selän pikkunivelten eli fasettinivelten nivelrikkoa, joka liittyy tavallisesti selkärangan kulumamuutoksiin. Fasettinivelet ovat pintoja, joiden välityksellä alemmat nikaman sivulla sijaitsevat nikamahaarakkeet kiinnittyvät ylempiin nikamahaarakkeisiin muodostamalla nivelliitoksen. Fasettiartroosi aiheuttaa fasettinivelten jäykistymistä ja vähentää siten myös selkärangan liikkuvuutta. Fasettinivelperäinen kipu on lisäksi usein voimakkaampaa rangan taaksetaivutuksissa kuin eteentaivutuksissa ja kipu saattaa pahentua kävellessä tai pidempään seisoessa. Pyöräillessä asento on hieman etukumara, joka saattaa helpottaa alaselän kipua.

Myös nikamavälin L5-S1 madaltuma viittaa selkärangan kulumamuutoksiin. Ikävä kyllä nivelpintojen kulumista ei voi korjata ja se kuuluu osaksi luonnollista ikääntymistä. On erittäin hienoa ja tärkeää, että pidät lihaskunnostasi huolta! Vaikka et kokisi harjoittelun vähentävän kipua, se kuitenkin ylläpitää selkää tukevien lihasten, kuten vartalo- ja jalkalihasten kuntoa ja siten myös toimintakykyä. Jatka ihmeessä säännöllistä harjoittelua ja voit kokeilla sopisiko kuntopyöräily sinulle yhdeksi harjoittelumuodoksi.

Lähihoitajan työ, tehostettu palveluasuminen ja selkävaivat, rappeuma alaselässä, skolioosi Ylä ja alaselässä, spondyloosi yläselässä, välilevyn pullistustumat nikamissa l4 ja l5. Kuinka pitkä ura moisella alalla ja ko selkä ongelmilla mahdollisesti on? Onko kipu vain koko elämän kestettävä?

Selän rappeumamuutoksilla, kuten välilevyn pullistumien aiheuttamilla hermojuurioireilla, on tapana rauhoittua ajan kanssa, jolloin myös kipuoireet lievenevät tai voivat hävitä kokonaan. Myös nikamakaaren höltymän eli ns. spondyloosin oireilu vähenee tavallisesti ilman leikkauksellista hoitoa. Selän toimintakyvyn säilyttämiseksi tärkeää olisi huolehtia selkä- ja keskivartalolihasten ja alaraajojen hyvästä lihaskunnosta. Säännöllinen harjoittelu ja aktiviinen elämäntapa auttaa ylläpitämään selän toimintakykyä ja työssä jaksamista. Jos nykyisessä työssä selviäminen kävisi selkäoireidesi vuoksi vaikeaksi, on aina mahdollista miettiä uutta tilanteeseesi paremmin sopivaa työtä. Lisätietoa pitkittyneestä kivusta ja keinoja kivun kanssa selviämiseen löydät Selkäkanavalta.

Jos sanotaan että selässäsi on kaksi nikamanväliä ihan mustina kuvissa. Eli välilevytyrä. Välillä sanotaan että on rasitusmurtuma. Tällaista ollut jo vuosi ja kivut on kovat. Mitähän oikein pitäisi tehdä?

Jos kyseessä on lanneselässä hermojuurta painava tai ärsyttävä välilevytyrä, on kyseessä ns. iskiasvaiva. Iskias aiheuttaa tyypillisesti säteilyoireita toiseen alaraajaan, kuten pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja/tai jalkaterään asti. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina myös puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Kipua voi tuntua myös selässä, mutta pääasiallisesti iskiaskipu oireilee jalassa. Tavallisesti iskias paranee itsestään noin kolmessa kuukaudessa, mutta joskus kipu voi kroonistua, vaikka itse hermojuurta puristanut välilevytyrä olisikin jo parantunut.

Selkärangan rasitusmurtumissa on yleensä kyse nikamakaaren rasitusmurtumasta, jota esiintyy tyypillisimmin nuorilla urheilijoilla. Tällainen nikamakaaren rasitusmurtuma voi syntyä luuhun epätavallisen ja pitkäkestoisen rasituksen seurauksena. Rasitusmurtuma oireilee tyypillisesti selkäkipuna ja selän jäykkyytenä.

Molemmat muutokset voivat ilmentyä selässä myös samaan aikaan ja aiheuttaa kipuja. Jos koet, ettet ole saanut selkeää vastausta ja riittävää ohjeistusta kipujesi hoitoon, voit pyytää hoitavalta lääkäriltäsi täsmällisempää selvitystä oirekuvastasi ja ohjeistusta kipujesi hoitoon. Halutessasi voit myös kysyä toista mielipidettä tilanteeseesi, ja varata ajan kuviesi kanssa esimerkiksi fysiatrian erikoislääkärille.

Haluisin kysyä mitä tehdä kun olen vielä 15 vuotias ja olen sairastanut n. 3,5 vuotta vakavaa spondyloosia haluisin tietää miten hellittää kipuja lääkkeettömin keinoin tai ilman leikkausta. Käyn säännöllisesti fysioterapiassa mutta omasta mielestäni siitä ei ole mitään apua. 

Selän takarakenteiden toistuvia mikrotraumoja on pidetty spondylolyysin eli nikamakaaren höltymän tavallisimpana aiheuttajana kasvuikäisillä nuorilla. Jos spondylolyysi ei parane, tila etenee ja syntyy nikamasiirtymä eli spondylolisteesi. Spondylolisteesissä nikama siirtyy eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan tai ristiluuhun. Tavallisimpana syynä on nikamakaaren rasitusmurtuma tai äkillinen murtuma.

Valtaosa spondylolyysi- ja spondylolisteesioireista hoidetaan ei-leikkauksellisin keinoin. Tuore rasitusmurtuma voi parantua, jos rajoitetaan nikamakaarta kuormittavaa liikuntaa. Tavallisesti spondylolyysin ja spondylolisteesin hoitona on lääkärin, fysioterapeutin ja valmentajan yhteistyössä suunnittelema harjoitusohjelma ja korvaava harjoittelu. Tukiliiviä voidaan käyttää tarvittaessa toipumisvaiheessa. Oireilu ja paranemisprosessi voi viedä aikaa, mutta tavallisesti vaiva paranee ajan myötä. Vaikea nikamasiirtymä, johon liittyy hankalaa selän tai alaraajojen kipua, voi kuitenkin olla aihe selän luudutusleikkaukseen.

Lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä, kuten erilaisista rentoutus- ja mindfulnessharjoituksista voi olla apua kivun lievittymiseen ja kehon rentoutumiseen. Lisäksi fysikaalisista hoidoista TENS-hoidosta eli transkutaanisesta hermostimulaatiosta saattaa olla apua pitkittyneen kivun hoidossa. Kyse on siis matalatehoisesta sähköärsytykseen perustuvasta hoidosta. Osa selkäkipuisista kokee TENS-hoidon lievittävän kipua ainakin hetkellisesti.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Millaiset asiat sinua askarruttavat selän ja niskan hoidossa? Tohtori Vahvaselkä vastaa kysymyslomakkeella lähetettyihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin ja kysymykset vastauksineen ovat aina Selkäkanavan seuraajien luettavissa tällä sivulla.

Huom! Annettujen ohjeiden ja vinkkien osalta huomioi myös omaan terveydentilaasi liittyvät rajoituksesi. Lääkehoitoon liittyvissä asioissa suosittelemme aina kääntymään oman lääkärisi puoleen.

Kysymykset ja vastaukset 6/2018

Iskias vaivaa ja ei vaikuta särkylääkkeet, onko fysikaalinen hoito hyväksi entä kalevalainen jäsenkorjaaja? Olen laittanut minulle sopivat kengänpohjalliset ovat osoittautuneet hyväksi.

Välilevyperäinen iskiashermon ärsytys- tai puristustila paranee tavallisesti itsestään 1-3 kuukaudessa. Akuutissa iskiaskivussa istuminen ja vuodelepo tavallisesti pahentavat oireita, minkä vuoksi suosituksena onkin pyrkiä jatkamaan päivittäisiä toimia ja pysymään liikkeellä kivusta huolimatta. Jos kipu kuitenkin on hyvin voimakasta, voi vuodelepo olla ensimmäisinä päivinä tarpeen. Suositeltavinta olisi kuitenkin välttää pitkää vuodelepoa, sillä se yleensä hidastaa toipumista. Rasitusta olisi hyvä jaksottaa eli jakaa pienempiin eriin niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat, ja aktiivisuutta kannattaa myös lisätä pikkuhiljaa. Näin voit ehkäistä selän väsymistä ja selkäkivun yltymistä. Myös selän tukiliiviä voi kokeilla alkuun helpottamaan liikkumista. Lisäksi kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen.

Joskus iskiasoireilu voi kuitenkin pitkittyä. Kipujen pitkittyessä varsinainen kudosvaurio on jo yleensä parantunut, mutta kivunsäätelyjärjestelmän häiriön vuoksi kipu jatkuu. Pitkittyneeseen kipuun liittyykin aivojen toiminnallisia muutoksia. Aivotutkimukset kokeellisilla kipuärsykkeillä ovat osoittaneet, että pitkittynyttä kipua potevan henkilön aivot työstävät kipua poikkeavasti.

Fysikaalisista hoidoista TNS-hoidosta eli transkutaanisesta hermostimulaatiosta saattaa olla apua pitkittyneen kivun hoidossa. Kyse on siis matalatehoisesta sähköärsytykseen perustuvasta hoidosta. Se on helposti toteutettava ja vaaraton hoitomuoto, josta hyötyy noin puolet neuropaattisista kipupotilaista. TNS-laitteen käyttö edellyttää kuitenkin asiaan perehtyneen henkilön (esim. lääkäri, fysioterapeutti) antamaa opastusta ja sitä, että laite saadaan lainaan kotiin tai vastaavasti sellainen ostetaan itse. Kaikenlainen alaselän nikamakäsittely eli manipulaatiohoito on kielletty hermojuuripuristuksen aiheuttaman iskiaskivun hoidossa.

Mikä olisi paras tapa saada ns. emännänkyhmy pienenemään. Omaan yliliikkuvat nivelet (hypermobiliteettisyndrooma todettu) ja viime aikoina kyhmy on vain kasvanut ja leuka työntyy väkisinkin eteenpäin. Millä saisin niskan ja hartiat hallintaan? 

Yliliikkuvien nivelten ja niiden liikeratojen hallinnan parantamiseksi sopivia niska-hartialihasten harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta (sivut 10-11). Harjoitteiden tavoitteena on oppia löytämään niskan ja hartiaseudun lihasten paras mahdollinen ja oikea-aikainen toiminta – toisin sanoen hermottaa lihaksia oikeassa järjestyksessä. Tämä parantaa niskalihasten asentotuntoa ja siten myös pään asennon hallintaa. Näin voidaan siis parantaa ylävartalon ryhtiä, jotta lihasvoimaharjoittelu kohdistuu oikeille lihaksille. Tämän jälkeen voit edetä oppaasta löytyviin vaativampiin niskan ja hartialihasten lihasvoimaharjoitteisiin. Hyvä niskan, kaulan ja hartialihasten lihasvoima ja lihasten tasapainoinen toiminta auttavat pään ja ylävartalon hyvän ryhdin säilyttämistä. Harjoittelu olisi hyvä aloittaa kuntoutusalan ammattilaisen, kuten fysioterapeutin ohjauksessa, jotta liikkeet tulisi tehtyä oikein.

Iän myötä ryhti kadonnut ja etukumarassa/selkä kaarella ja selkä väsyy. Mikä keinoksi? 

Ylävartalon ryhtiä voit parantaa niska-hartiaseudun ja yläselän asennon hallinta- ja lihasvoimaharjoitteilla. Tällaisia harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta. Harjoittelu aloitetaan niskan ja pään asennon hallintaharjoitteista ja niistä siirrytään niska-hartialihasten lihaskuntoa ja -voimaa lisääviin harjoitteisiin. Ikääntymiseen liittyy usein myös normaaleja selkärangan nikamien ja välilevyjen kulumamuutoksia, jotka voivat osaltaan muuttaa yläselän asentoa kumaraksi. Selän rakenteiden kulumamuutoksiin ei voida vaikuttaa, mutta selän rakenteita ympäröiviä lihaksia voidaan kuitenkin vahvistaa ja ylläpitää niiden liikkuvuutta. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia niskan ja yläselän ryhtiä ylläpitävien lihasten hyvästä lihaskunnosta ja liikkuvuudesta hyvän asennon säilyttämiseksi. Selän väsymisen tunne voi olla seurausta juuri huonosta asennosta ja heikosta lihaskunnosta.

Minulla on kookas välilevyn pullistuma lannerangassa 4-5 välissä, joka painaa hermoa. Käyn fysioterapiassa parhaillaan. Kävely helpottaa oireita parhaiten. Nukkuminen tuottaa vaikeuksia, kyljellä ei voi nukkua, koska se sattuu pakaraan. Yön jälkeen aamusta tiukkaa pakaraa, polven taustaa ja pohjetta ennen kuin pääsen liikkeelle. Selälläkään nukkuminen ei onnistu, muuta kuin tyyny polvien alla, mutta senkin jälkeen on koko kroppa aivan jäykkä. Kysyisinkin, että voisiko yön nukkua puoli-istuvassa asennossa, koska istuminen sohvalla ei tunnu pahalta?

Toki voit kokeilla nukkumista myös puoli-istuvassa asennossa, jos se tuntuu paremmalta kuin selinmakuu- ja kylkiasento. Jäykkyys ja kipuoireilu liittyvät usein siihen, että yöllä ollaan pitkä jakso paikallaan tai lähes paikallaan, mikä lisää hermon puristusta ja siten ärtymistä. Voit kokeilla myös vaihdella makuuasennon ja puoli-istuvan asennon välillä, jos puoli-istuva asentokin alkaa aiheuttaa oireita pidempikestoisesti. Kertomasi oire on hyvin tyypillinen iskiasoire. Lisätietoa iskiaksesta ja sen hoidosta löydät Selkäkanavalta.

Hei! Minulla todettiin n. puoli vuotta sitten synoviaalikysta lannerangan alueella. Oireina on ollut lähinnä hermosärkyä ja vasemman jalan puutumista ja pistelyä. Syön särkyyn Neurontinia tällä hetkellä 2 kapselia päivässä ja teen syviä lihaksia vahvistavia liikkeitä fysioterapeutin ohjeen mukaan. Minua kiinnostaisi tietää, onko tällaisesta vaivasta mahdollista päästä eroon kokonaan? Tykkään esim. kahvakuulaliikunnasta, mutta se on nyt pitänyt jättää pois ja haluaisin kovasti taas joskus heilutella kuulaa. Entä mistä mahtaa johtua kivun määrän suuri vaihtelu? Välillä olen lähes oireeton, sitten taas särkee niin kovasti, ettei voi istua tai seistä kunnolla. 

Rangan pikkunivelten eli fasettinivelten synoviaalikystat ovat seurausta fasettinivelten kulumamuutoksista. Synoviaalikysta on nesteen täyttämä rakkula, joka työntyy selkäytimeen päin ahtauttaen selkäydinkanavaa. Kysta ei ole sisällöltään vaarallinen, mutta se voi aiheuttaa hermojuuripuristusta ja siten samankaltaisia säteilyoireita alaraajan, kuten välilevytyräperäinen iskias tai selkäydinkanavan ahtauma. Kystat ovat kuitenkin edellä mainittuja huomattavasti harvinaisempia hermojuuripuristuksen aiheuttajia. Kystia voi esiintyä myös yhdessä muiden selkärangan kulumamuutosten yhteydessä.

Synoviaalikystan oireisiin voi liittyvä alaselän sekä jalan tai molempien jalkojen kipua. Kipu voi oireilla tuntopuutoksina, pistelynä, kihelmöintiä tai kivuliaina kramppituntemuksina jalassa tai molemmissa jaloissa. Lisäksi kipu voi säteillä jalkaa pitkin aina varpaisiin saakka. Päivittäiset vaihtelut oireissa voivat johtua monestakin eri seikasta, mutta todennäköisesti niihin vaikuttaa vaihtelut päivittäisessä rasituksessa. Pystyasento jo sinällään lisää alaselkään kohdistuvaa painetta ja tällaisessa tilanteessa hermojuuripuristusta. Istuminen seisomisen sijaan voi helpottaa oireita. Lisäksi ylävartalon etukumara-asento yleensä helpottaa oireita, sillä etukumara-asento avartaa selkäydinkanavaa. Tämän vuoksi esimerkiksi pyöräily tai kuntopyöräily sopivat yleensä kävelyä paremmin kuntoilumuotona.

Selkäydinkanavan ahtaumamuutosten yhteydessä on keskeistä vahvistaa keskivartalon tukilihaksia ja ylläpitää selkärangan liikkuvuutta, kuten jo kerroit tekeväsikin.

Myös fasettinivelen sisäisellä kortikosteroidiruiskeella voidaan pyrkiä lievittämään kipuja, mutta tutkittua näyttöä tästä hoitomuodosta ei juuri ole. Lisäksi kysta voidaan tarvittaessa poistaa leikkauksella, mutta leikkaustarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tapauskohtaisesti. Leikkauskaan ei välttämättä poista kaikkia oireita.

Mitä suosittelisitte rintarangan keskivaiheilla oikealla puolella olevaan kipuun/jomotukseen lapaluun kohdalla?

Kyseessä voi olla rintarangan alueen pienten nivelten eli fasettinivelten lukkotila. Rintarangan alueen fasettikivut voivat tuntua hengityksen aikana ja säteillä rintakehään, varsinkin jos kylkiluiden ja rintarangan väliset liitokset lukkiutuvat. Fasettiniveloireita hoidetaan kipulääkkeillä ja selkärangan liikkuvuutta parantavilla harjoituksilla. Mobilisaatiosta tai manipulaatiosta eli nikamakäsittelystä voi olla hyötyä, jos kipu ei lievity aktiivisilla liikkuvuusharjoituksilla. Selkälihasten vahvistaminen ja hyvän ryhdin ylläpitäminen on tärkeää, jotta nivelet eivät rasitu turhaan ja lukkiudu uudestaan. Kylmä- tai lämpöhoidosta voi myös olla hetkellistä apua kipuun ja lihasjännitykseen. Suosittelisin sinua kuitenkin ensisijaisesti käymään lääkärissä oireen tarkemman syyn varmistamiseksi.

Minulla on ollut alaselän kipua vaihtelevasti jo vuosia, magneettikuvissa ei mitään hälyttävää, vain normaaleja ikämuutoksia. Olen kuitenkin huomannut, että kipua ja kiristystä tuntuu selkäkipuepisodien yhteydessä myös lantion etupuolella, lonkankoukistajissa (?) ja joskus jopa alavatsassa. Voiko lihaskireys lantion alueella aiheuttaa myös alaselän kipua? Venyttelen lenkin jälkeen lonkankoukistajia, mikä auttaa välillä hieman mutta ei poista kaikkea kipua. Harrastan juoksua (n. 30 km viikossa), käyn kuntosalilla kerran pari viikossa, työ on istumatyötä.

Risti-suoliluu- eli SI-nivelen toimintahäiriö voi aiheuttaa kuvailemasi kaltaisia oireita. SI-nivelen toimintahäiriöstä johtuva ärsytystila voi tuntua alaselässä ja pakaran yläosassa viiltävänä kipuna. Kipu voi myös heijastua syvälle pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. SI-nivelestä johtuva kipu voi tuntua vain toisella puolella tai olla molemminpuolista. Lisäksi SI-nivelen toimintahäiriö saattaa aiheuttaa oireita myös laajemmalle alueelle kehoon, kuten lapojen väliin lanneselän lihaskalvojärjestelmän kautta. SI-nivelen toimintahäiriö on kohtuullisen yleinen ja vaaraton vaiva, mutta oireet voivat olla kiusallisia ja muistuttaa jopa iskiasperäisiä oireita.

Jos kliinisesti todetaan SI-nivelen toimintahäiriö, se hoidetaan yleensä ensin manipuloimalla tai mobilisoimalla SI-niveltä. Manipulaation ja mobilisaation tavoitteena on palauttaa SI-nivelen normaali liike ja lantion neutraaliasento. Tämä lievittää oireita yleensä jo muutamassa päivässä, kun lihaskalvojärjestelmä palaa ns. normaalitilaan. Sen jälkeen aloitetaan lihasvoimaharjoittelu, jonka tavoitteena on parantaa lantion hallintaa ja vahvistaa pakaroiden, alaselän, vatsan ja lantionpohjan lihaksia. Lisäksi lantion ja pakaran seudun liikkuvuutta ylläpidetään venyttelemällä mm. pakara- ja lonkankoukistajalihaksia sekä rentouttamalla niitä hieronnan tai lihaskalvojen rullailun avulla. Säännöllisellä harjoittelulla pyritään ehkäisemään vaivan uusiutuminen.

Suosittelen sinua käymään esimerkiksi fysiatrin tai OMT-fysioterapeutin vastaanotolla. He voivat tutkia johtuuko oireesi mahdollisesti SI-nivelen toimintahäiriöstä tai esimerkiksi jostakin muusta lihasepätasapainosta lantionseudulla.

Minulla on todettu lumbago alaselässä, miten sitä tulisi hoitaa?

Lumbago eli kansankielellä ”noidannuoli” tarkoittaa selän pehmytkudosten venähdystä. Sen voi aiheuttaa äkillinen hallitsematon selän liike tai selän nytkähtäminen. Noidannuoli ärsyttää välilevyn uloimmissa säikeissä, nivelsiteissä tai lihaksissa sijaitsevia kipuhermopäätteitä. Venähdyksen tavallinen oire on alaselän äkillinen kipu. Noidannuoli luokitellaan ns. epäspesifiseksi eli hyvälaatuiseksi selkäkivuksi, jonka pääasiallisena hoitomuotona on akuuteimman kivun helpotettua terapeuttinen liikeharjoittelu. Akuutti kipu helpottaa usein muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää kipulääkkeillä tai kylmä-/lämpöhoidolla. Akuutissakin kivussa varsinaista vuodelepoa kannattaa välttää ja pyrkiä liikuskelemaan kivun sallimissa rajoissa. Harjoittelussa tulisi keskittyä alaselän ja lantion asennon- ja liikehallinnan harjoitteluun. Keskivartalon tuki ja hyvän ryhdin säilyttäminen on keskeistä sekä eri asennoissa että liikuttaessa. Myös selän lepoasennoista ja rentoutumisharjoittelusta voi olla apua.

Minulla on kaularangassa 4 ja 5 välissä ahtauma ja myös alemmassa nikamassa madaltumaa. Olen vahvistanut yläselkää nostelemalla kolmen kilon painoja sarjoissa. Olen pistänyt merkille että kaularanka vähän närkästyy ja alkaa oireilla. Kysymys on, onko oikein painojen nostelu ylös ja mikä olisi paras vaihtoehto yläselän vahvistamiseksi. 

Harjoittelussa olisi tärkeä keskittyä pään ja niskan asennon hallintaan. Tällaisia harjoitteita löydät Hoida itse niskaasi -oppaasta (sivut 10-11). Harjoittelu siis aloitetaan niskan ja pään asennon hallintaharjoitteista ja niistä siirrytään niska-hartialihasten lihaskuntoa lisääviin harjoitteisiin (sivut 12-13). Ahtauma oire saattaa ärsyyntyä, etenkin silloin, kun painoja nostetaan pystyasennossa hartiatasoa ylemmäksi. Tällaiset liikkeet kannattaa tehdä aina yksi käsi kerrallaan. Se vähentää lihasjännitystä niska-hartiaseudulla ja siten kaularankaan kohdistuvaa puristavaa kuormitusta. Lisäksi kaikessa harjoittelussa tulisi kiinnittää huomiota, että pää pysyy paikallaan ns. keskiasennossa eli ettei leuka työnny liikkeissä eteen eikä pää tee eteen-taakse suuntaista liikettä harjoitteiden aikana. Kun pään ja niskan asento pysyy harjoitellessa hyvässä ryhdissä, vähenee myös kaularangan hermojuuriin kohdistuva puristava kuormitus.

Mitä tarkoittaa modic-muutokset? Lääkäri sanoi vastaanotolla, että minulla olisi sellaisia alaselän nikamissa?

Modic-muutokset ovat selkärangan luisten nikamien ylä- tai alaosissa (päätelevyissä) sijaitsevia luuytimen muutoksia, jotka näkyvät magneettikuvissa. Modic-muutoksia esiintyy etenkin välilevyjen rappeutumis- ja pullistumismuutoksien yhteydessä. Muutokset voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin, joista tyypin 1 muutokset kuvaavat tulehduksellista muutosta. Tyypin 1 muutosten on todettu olevan yhteydessä hieman voimakkaammin kipuun, kun taas tyypin 2 muutokset ovat tutkimuksissa yhdistetty voimakkaammin alaselkäkivusta johtuvaan toimintakyvyn laskuun. Vaikka Modic-muutosten on todettu olevan yhteydessä alaselkäkipuun ja huonompaan toimintakykyyn, muutokset selittävät kuitenkin vain osan alaselkäkipuoireista ja niitä esiintyy myös täysin oireettomilla henkilöillä. Modic-muutosten suurempi koko ja lukumäärä lisäävät oireiden voimakkuutta.

Modic-muutosten hoitomuotoina on käytetty mm. tulehduskipulääkkeitä, antibioottihoitoa, nikamavälin luudutusleikkausta (artrodeesi) ja kortikosteroidi-injektioita. Hoitomuodosta päättää aina hoitava lääkäri oirekuvan ja löydösten perusteella. Liikunta on yleensä selkäkipujen hoidossa suositeltavaa, sillä pitkittynyt lepo tai liikkumattomuus yleensä pahentaa kipuoireita. Modic-muutosten kohdalla tulisi tutkimusten mukaan kuitenkin välttää kovempaa rasitusta, mutta esimerkiksi selkärankaa tukevien syvien lihasten harjoitteista saattaa olla apua. Harjoittamalla lantionpohjan sekä vatsan ja selän syviä lihaksia voidaan parantaa keskivartalon hallintaa ja näin vakauttaa lannerangan asentoa niin paikallaan ollessa kuin liikkeessäkin. Hyvä lantion- ja keskivartalon hallinta vähentää myös lannenikamiin kohdistuvaa kuormitusta. Kuntoutusalan ammattilaisen opastuksella on helpompi päästä alkuun harjoitteissa. Näin varmistutaan myös oikeista liiketekniikoista.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia