Vesijuoksu kuormittaa selkää vähemmän kuin tavallinen juoksu. Vesijuoksuasento on paras mahdollinen selälle, koska selkäranka säilyy keskiasennossa ja hieman etukumara asento aktivoi selkälihaksia paremmin kuin pystyasento. Vesijuoksu sopii usein uintia paremmin niska- ja hartialihasten jännityksestä kärsiville. Uintitekniikka on vesijuoksutekniikkaa haastavampaa oppia ja pään virheellinen kannattelu uinnin aikana voi pahimmassa tapauksessa pahentaa niska- ja hartiaseudun kipua.
Veden vastus, noste ja paine luovat erinomaisen ympäristön kunnon kohottamiselle. Vesijuoksu ja -kävely kehittävät yleiskuntoa, sillä vesijuoksun aikana kaikki kehon suuret lihakset toimivat tehokkaasti ja veden paine tehostaa verenkiertoa. Vesijuoksussa veden vastus on voimakkaampi kuin esimerkiksi uidessa ja siksi sykettä saa helposti nostettua. Vesijuoksun on todettu tehostavan hermoston, hormonitasapainon sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa. Vedessä liikkuminen palauttaa elimistöä myös rasitukselta.
Vesijuoksu ja -kävely parantavat lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä vähentävät lihasjännitystä. Liikkeiden tekeminen on usein helpompaa vedessä ja vesi mahdollistaa monipuolisten liikkeiden ja suurien liikeratojen tekemisen. Syvän veden vesijuoksuharjoittelua käytetään paljon alaraajojen ja alaselän alueen vammoista kärsivien kuntoutuksessa. Myös muiden tuki- ja liikuntaelinongelmaisten ja ylipainoisten keskuudessa vesijuoksuharjoittelu on suosittu kuntoilumuoto. Vesivoimistelu vähentää selkäkipua ja turvotusta myös raskauden aikana.
Vesijuoksu auttaa
ylläpitämään ja lisäämään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta
lisäämään hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
vähentämään lihasjännitystä ja parantamaan lihasten elastisuutta
tuntuu hyvälle iholla veden vastuksen aikaansaaman pintakudosten mikrohieronnan takia
Vesijuoksun perusteet
Voit harrastaa vesijuoksua ja vesikävelyä sekä uimahalleissa että luonnonvesissä.
Jos harrastat vesiliikuntaa syvässä vedessä, käytä vesivyötä.
Voit tehdä liikkeitä myös ilman vyötä, mutta se edellyttää kuntoilijalta hyvää yleiskuntoa, uimataitoa ja lihaskuntoa.
Sido vesijuoksuvyö tiukasti vartalon ympärille. Veden tulisi yltää pystyasennossa noin hartioiden korkeudelle.
Nojaa pystyasennosta kevyesti eteenpäin, pidä pää suorassa ja katse eteenpäin.
Tee jaloilla kävely- / juoksuliikettä, muista ojentaa jalat tehokkaasti.
Pidä kyynärpäät 90 asteen kulmassa lähellä vartaloa. Kädet liikkuvat vartalon vieressä rytmittäen liikettä.
Muuttamalla liikkeen rytmiä ja vauhtia voit vaihdella vesikävelyn ja vesijuoksun välillä.
Katso opasvideo oikeaan vesijuoksutekniikkaan (Suomen Uimaliitto ja Terveyskylä).
Selkäkipu on hyvin yleistä, jopa 80 % aikuisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyvälaatuista eli epäspesifiä kipua, joka paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Vain 5-10 % selkäkiputapauksista on kyseessä jokin täsmällisesti määriteltävissä oleva selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä kylmä- tai lämpöhoidolla. Olennaista on välttää varsinaista vuodelepoa ja rohkaistua liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.
Selkäkipujakson akuutissa vaiheessa riittää, kun pysyy aktiivisena arkiaskareissa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun voi aloittaa kovimman kivun helpotettua. Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä harjoitusten rasitustasoa ja kestoa vähitellen. Usein oireet alkuun hieman lisääntyvät, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Mikäli selkäkivut pahenevat voimakkaasti tai pitkittyvät, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.