Tietokoneen käyttäminen yhteydessä niska- ja selkäkipuihin

Yli kahden tunnin päivittäinen tietokoneen käyttö aiheuttaa nuorille selkäkipuja

Lasten ja nuorten selkäkivut ja tietokoneen käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi 1980-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Väitöstutkimuksen mukaan yli kahden tunnin päivittäinen tietokoneen käyttö aiheuttaa nuorille voimakkaita tai kohtalaisia oireita, jotka haittaavat elämää. Lisäksi suuri osa kouluikäisistä jää vaille ergonomiaohjeita siitä, miten tietokonetta tulisi käyttää oikein.

 

Nuorten selkä ja niska-hartiakivut ovat lisääntyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana. Kipuja on jo peruskoulun alaluokkalaisilla ja ne lisääntyvät lasten kasvaessa. 18-vuotiaista tytöistä niska-hartiaoireita esiintyy viikoittain joka toisella ja alaselkäkipuja joka neljännellä. Niskakipu on yleistä jo 9-12 -vuotiailla ja noin puolet 16–18-vuotiaista tytöistä ja viidesosa pojista on potenut niskakipua vähintään kerran viikossa viimeisen puolen vuoden aikana. Krooniset niskakivut voivat alkaa jo lapsuus-nuoruusiässä. Myös päänsärky ja silmäoireet ovat nuorilla tavallisia, mutta käsi-, sormi- ja ranneoireet melko harvinaisia. Tekstaamiseen liittyvät peukalon jänneoireet ovat lisääntyneet.

Kipujen lisääntymisen taustalla on Minna Ståhlin väitöstutkimusten mukaan perinnöllisiä ja psyykkisiä tekijöitä, mutta myös tietokoneen ja älylaitteiden runsas käyttö ja digitaalisten pelien pelaaminen on yksi merkittävä tekijä. Lihakset jännittyvät ja väsyvät, kun koneen ääressä työskentely on staattista. Istuminen ja tietokoneen käyttäminen rasittavat koko kehoa. Ståhlin mukaan mobiililaitteiden käyttö iltamyöhällä on usein syynä myös nuorten vähäiseen ja huonolaatuiseen uneen, minkä on todettu olevan nuorten niskakivun itsenäiseksi riskitekijä. Kännykän sinivalon on todettu vähentävän melatoniinin tuotantoa. Huonojen unien vuoksi niska- ja hartiaseudun lihakset eivät rentoudu. Kännykän käytön jälkeen keho jää stressitilaan, joka pahentaa niskaongelmia.

Uusi-Seelantilaisessa tutkimuksessa verrattiin hyvässä ryhdissä ja lysähtäneessä asennossa istuneita ja arvioitiin heidän stressitasojaan, mielialaansa ja käyttäytymistään. Lysähtäneessä asennossa olleet olivat helpommin ärtyviä, hermostuneita ja itseensä keskittyneitä. Heidän mielialansa oli alhaisempi ja heidän kielenkäytössään oli taipumusta kielteisyyteen. Hyvässä ryhdissä istuneilla havaittiin parempi itseluottamus, mieliala ja vireys sekä itseilmaisukyky kuin lysyssä istuneilla. Tutkimus osoittaa, että huono asento ja ryhti voivat vaikuttaa myös psyykkisiin tekijöihin.

Lisäksi nuorten elämäntavoissa on tapahtunut muutoksia, nuoret istuvat enemmän ja liikkuvat vähemmän. Osa nuorista harrastaa liikuntaa päivittäin, mutta osa ei liiku lainkaan. Lihaskunto saattaa olla heikko, ellei nuori harrasta liikuntaa riittävästi tai lainkaan. 
 

Kivut haittaavat nuoren arkea

Nuoret ovat havainneet itse, että tietokoneen ja älylaitteiden käyttö aiheuttaa heille oireita. Oireita ilmenee niskassa ja hartioissa, alaselässä, päässä ja silmissä. Tietokoneen käytössä syntyvät oireet ovat kuitenkin valtaosin lieviä, mutta mikäli tietokonetta käytetään päivittäin kaksi tuntia tai enemmän, oireet saattavat olla luonteeltaan voimakkaita tai kohtalaisia. Lisäksi oireet haittaavat nuorten päivittäistä elämää ja tuovat epämukavaa oloa. Lasten ja nuorten kivut ja niiden lisääntyminen näkyvät myös kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien vastaanotoille. Kipujen vuoksi käännytään yhä useammin ammattiauttajan puoleen. Minna Ståhlin tutkimuksissa neljäsosa murrosikäisistä niskakipua potevista koululaisista ilmoitti käyttäneensä kipulääkkeitä, ja sama määrä kertoi niskakivun haitanneen jossain määrin toimintakykyään. 
 

Ergonomia tärkeää älylaitteiden käyttöön liittyvien oireiden ennaltaehkäisyssä

Suuri osa lapsista ja nuorista ei saa ohjeita ja opastusta siitä, kuinka tietokonetyöpiste tulisi asettaa oikein eikä lepotaukojen pitämisestä. Ergonomiatiedon opettaminen tulisi aloittaa viimeistään silloin, kun lapsi ryhtyy käyttämään tietokonetta tai älylaitteita. Opastuksen ja ohjauksen avulla lapsia pystytään suojelemaan tuki- ja liikuntaelinhaitoilta ja -vammoilta sekä takaamaan se, että jokaisella on mahdollisuus oppia fyysisesti turvallinen tapa käyttää tietokonetta, tablettitietokonetta tai älypuhelinta.

Koulussa ja kotona ei ole riittävästi tietoa siitä, millä tavoin tietokoneen käytöstä aiheutuvia oireita voidaan ennaltaehkäistä. Oppilaita tulisi ohjata ja opastaa turvalliseen tietokoneen käyttöön, pitämään taukoja, venyttelemään sekä liikkumaan. Oireiden ennaltaehkäisyssä varsinkin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöllä on merkittävä rooli. Koulussa tulisi olla ergonomisesti sopivat työpisteet eri kasvu- ja kehitysvaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Ergonomian lisäksi kalusteiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota. Oppilaat ovatkin kertoneet, että pulpeteissa selkä väsyy ja tulee helposti kipeäksi. Kouluissa onkin herätty muuttamaan työskentelytapoja, istumaan jättipallojen päällä ja työskentelemään seisten.

Kotona on hyvä tarkistaa, että nuori voi olla tietokoneen tai tablettitietokoneen ääressä hyvässä asennossa. Selkä, käsivarret ja ranteet tulisivat olla hyvin tuettuina, kehossa ei saisi olla jännitystiloja. Kotona on hyvä olla säädettävä työtuoli. Myös seisten työskentelyyn on hyvä kannustaa.
 

Lopuksi

Tuki- ja liikuntaelinoireet (TULE), varsinkin selkäsairaudet ja niiden seuraukset ovat vakava kansanterveyden ja -talouden ongelma Suomessa. Usein TULE-ongelmat alkavat jo nuorena. Hyvälaatuiset, mutta toistuvat koulunkäyntiä tai vapaa-aikaa haittaavat oireet ovat tavallisia.

Lasten ja nuorten tietokoneen käyttötavat, tehtävät ja tietokoneympäristöt ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten tietokoneen käyttö alkaa jo alle kouluikäisenä, ja nuorilla on takanaan yli kymmenen vuoden kokemus tietokoneen käytöstä ennen kuin he siirtyvät työelämään. Oireiden ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on aloitettava jo lapsuudessa.

Vanhemmilla, nuorilla, opettajilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla saatavilla tietoa TULE-terveydestä ja tietokoneen ja älylaitteiden käytön vaikutuksista. Lapsille tulee tarjota kouluissa TULE-terveyttä lisääviä koulutussisältöjä, joihin liittyy ergonomiatietoa, ohjausta tietokoneen ja älylaitteiden oikeanlaisista käyttötavoista sekä niiden vaikutuksesta terveyteen ja mielilalaan. Vanhempien tulee rajoittaa ja valvoa lastensa tietokoneen käyttöä ja huolehtia muutoinkin terveydellisten elämäntapojen noudattamista. Lapsia ja nuoria tulee myös itse omaehtoisesti kannustaa huolehtimaan hyvinvoinnistaan sekä pitämään taukoja ja nousemaan pois tietokoneen äärestä.

Paula Hakalan tutkimuksen aineistona on käytetty valtakunnallisesti edustavia väestötason aineistoja. Niihin osallistui runsaat 200 000 lasta ja nuorta kolmella eri vuosikymmenellä.
 

Teksti perustuu pääosin Paula Hakalan väitöstutkimukseen ”Tietokoneen sekä muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireet” (Tampereen yliopisto 2012). Tekstin sisältöä on täydennetty LT Minna Ståhlin väitöstutkimuksen "Non-specific neck pain in preadolescent to adolescent populations" (Helsingin yliopisto 2014) perusteella.

Selkäkanava