Selkäkivun riskitekijät usein selkäongelmien taustalla

Hankalat selän asennot voivat aiheuttaa alaselkäkipua

Vähäinen liikunta, lihavuus, tupakointi ja fyysisesti selkää kuormittava työ saattavat lisätä alaselkäkipuja. Lisäksi stressi, tyytymättömyys työhön ja muut psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat usein yhteydessä selkävaivoihin.

Vaikka selkäsairauksissa on useita epäiltyjä riskitekijöitä, minkään tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä.

 

Raskas työ ja hankalat työasennot kuormittavat selkää

Selkää kuormittava työ, etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä ovat yhteydessä selkäongelmien yleisyyteen.

Yksi alaselkäkivun ja erityisesti iskiasoireen syy on fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja ja hankalia selän asentoja.

 

 

Liikunnan vähäisyys voi lisätä riskiä alaselkäkipuun

Uinti on selkäystävällinen liikuntalaji.

Vähäinen liikunta saattaa lisätä riskiä alaselkäkipuun. Liikunta ja harjoittelu ovat ensisijaisen tärkeitä selkävaivojen hoidossa. Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus.

Kestävyystyyppisen liikunnan positiivisten vaikutusten katsotaan perustuvan muun muassa stressihormonien erittymisen lisääntymiseen ja kipua lievittävien endorfiinien vapautumiseen.

Selkä tarvitsee monipuolista kuormittamista. Jo pienikin liikuntamäärä vaikuttaa positiivisesti.

 

Istu oikein, vaihda työasentoja, muista työn tauotus

Tarkasta istuma-asentosi ja valitse selälle sopiva työtuoliIstuminen lisää alaselän kuormitusta, sillä ei kuitenkaan ole todettu olevan suoraa yhteyttä alaselkäkipuihin. Työn tauottaminen ja työliikkeiden vaihtelu kuormittavat selkää tasapainoisesti.

Huolehdi myös oikeasta työergonomiasta: tarkasta istuma-asentosi ja säädä työtuolisi.

Nuorten selkä- ja niska-hartiakivut ovat lisääntyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana. Yksi merkittävimmistä syistä on älylaitteiden, tablettitietokoneiden ja tietokoneen käytön lisääntyminen.

 

 

 

 

 

Pysyttele normaalipainoisena

Lihavuus ilmeisesti suurentaa lanneselän välilevytyrän ja vaikeiden selän kipuoireyhtymien riskiä. Lihavuus voi hidastaa toipumista selän kiputiloista ja kasvattaa riskiä kivun uudelleen alkamiseen. Lihavuus voi olla yhteydessä kohonneisiin veren tulehdustekijöiden tasoon, mikä voi olla yhteydessä myös selkäkipuun.

Lihavuuden sekä tupakoinnin on todettu myös nopeuttavan välilevyjen ikääntymistä.

Ylipainon raja on yleensä painoindeksillä mitattuna 25 ja lihavuuden 30.

Askel lihavuudesta eroon pääsemiseen on terveellinen ruokavalio.
 

 

Tupakointi lisää alaselkäkivun sairastumisriskiä

Tupakointi lisää riskiä sairastua sekä selkäkipuun että iskiakseen.

Useiden tutkimusten mukaan tupakointi lisää riskiä sairastua sekä alaselkäkipuun että iskiakseen. Tupakointi vähentää veren ja sitä kautta hapen ja ravinteiden virtausta nikamavälilevyihin. Tämä aiheuttaa välilevyn aineenvaihdunnan heikentymisen ja sitä kautta hidastaa vammojen parantumista.

Pidemmällä aikavälillä tupakointi voi johtaa selkärangan verisuonien haitallisiin muutoksiin, jolloin veri virtaa normaalia hitaammin. Välilevyissä ei ole suoraa verenkiertoa, vaan ne saavat tarvitsemansa ravinteet ympäröivien kudosten välityksellä. Tupakoimattomuudella turvaa parhaiten selän verenkierron.

Veren virtauksen vähenemisen syyksi on esitetty myös aortasta lähtevien valtimoiden ahtautumista ja tukoksia, joiden myötä tupakointi nopeuttaa selkärangan rakenteiden rappeutumista. 

Tupakointi vähentää myös luun mineraalitiheyttä, mikä johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin, nikamien haurastumiseen ja mikromurtumiin.

Lisäksi tupakointi vaikuttaa veren tulehdustekijätasoon ja voi sitä kautta vahvistaa kipua.

Psykososiaaliset tekijät osana kipua

Psykososiaalisilla tekijöillä voi olla vaikutusta kipujen kokemiseen ja työkyvyttömyyden kehittymisen vaaraan. Stressioireet lisäävät selkäkipua ja kipuun liittyy yleisesti masennusta, ahdistusta ja pelkoa. Alaselkäkivun tutkimisessa ja hoidossa huomioidaan koko ihminen ja hänen elämäntilanteensa.

 

Valitse kokonaisvaltainen ajattelutapa kipuun

  • Kipeä selkä ei tarkoita, että selkäsi on vaurioitunut
  • Selkäsi voi olla herkistynyt kivulle liikerajoitusten, väärien liikkeiden, lihasjännityksen, liikkumattomuuden, unenpuutteen, stressin, tai alhaisen mielialan vuoksi
  • Suurin osa alaselkäkivuista liittyy pieniin venähdyksiin, jotka voivat olla vähän aikaa hyvin kivuliaita
  • Kunnon yöunet, liikunta ja terveellinen ruokavalio sekä tupakoinnin lopettaminen auttavat myös selkääsi
  • Aivot ovat kuin vahvistin - mitä enemmän liität kipuun huolta ja ajattelet sitä, sitä kovemmaksi selkäkipu muuttuu
     

Vahvista itsehoitoa ja pystyvyyttä

  • Tee suunnitelma, jolla voit auttaa itseäsi
  • Palaa työhön heti, kun se on suinkin mahdollista, vaikka alkuun osapäiväisesti - se auttaa toipumistasi

 

Suosi viestejä, jotka auttavat alaselkäkivusta toipumista

  • ”Selkäni on yksi kehoni vahvimmista rakenteista.”
  • ”On todella harvinaista, että saan aikaan selkääni pysyvää vauriota.”

 

Valitse myönteinen asennoituminen kuvantamislöydöksiin ja kipuun

  • ”Selkään tulee rappeumaa iän mukana ihan samalla lailla kuin ryppyjä ihoon tai harmaita hiuksia. Yleensä rappeumamuutokset eivät ole yhteydessä kipuun.”
  • ”Kipu ei tarkoita, että tuotan sillä vauriota - selkäni on vain herkistynyt.”
  • ”Liikkeet saattavat tuntua aluksi kivuliailta - kuten nilkan nyrjähdyksessä - mutta tuntuvat helpommilta, kun pysyn aktiivisena.”

 

Perintötekijät vaikuttavat selkäkipuun

Perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Yksittäisten geenien vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Geenien aktiivisuutta säätelevät epigeneettiset mekanismit voivat selittää osan ympäristötekijöiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Epigenetiikka tutkii perintötekijöihin vaikuttamista esimerkiksi muuttamalla käyttäytymistä ja ympäristötekijöitä. 

Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä. Selkäkivun ehkäisyyn tuleekin kiinnittää huomiota jo lapsuus- ja nuoruusiässä.
 

Runsaasti autoilevilla on enemmän selkäkipuja

Paljon autoilevilla esiintyy alaselkä- ja iskiaskipuja enemmän kuin väestöllä yleensä.

Vaikka autoilu ei ole suoranainen selkäkivun riskitekijä, runsaasti autoa ajavilla henkilöillä esiintyy sekä alaselkä- että iskiaskipuja enemmän kuin väestöllä yleensä.
  • Pidä lepotaukoja riittävän usein. Tee pysäköintipaikalla vetreyttäviä ja venyttäviä liikkeitä. Selän taaksetaivutus korostetusti taaksepäin on hyvä vastaliike ajoasennolle.
  • Jos joudut matkustamaan paljon, muista, että satunnainen harjoittelu on selällesi parempi kuin täydellinen liikkumattomuus.
  • Ohjeita automatkustamiseen: Näin matkustat ilman selkäkipua

 

 

Tervetuloa tohtori Vahvaselän selkäkouluun

Selkäkanava