Perimä, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta ja psykosisaaliset tekijät voivat lisätä selkäkipuja. Psykososiaaliset tekijät, kuten masennus, stressi, ahdistus lisäävät etenkin selkäkivun pitkittymisen riskiä.

Vaikka selkäsairauksissa on useita epäiltyjä riskitekijöitä, perimän lisäksi minkään muun tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä.

Perintötekijät vaikuttavat selkäkipuun

Perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Yksittäisten geenien vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Geenien aktiivisuutta säätelevät epigeneettiset mekanismit voivat selittää osan ympäristötekijöiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Epigenetiikka tutkii perintötekijöihin vaikuttamista esimerkiksi muuttamalla käyttäytymistä ja ympäristötekijöitä.

Vaikka omia geenejään ei voi valita, geenien toimintaan voi vaikuttaa. Omalla käyttäytymisellään ja suotuisilla elintapavalinoilla jokainen voikin ns. neutraloida huonojen geenien vaikutusta. Terveelliset elämäntavat ovatkin tärkeitä selkäkivun ehkäisyssä. Selkäkivun ehkäisyyn tuleekin kiinnittää huomiota jo lapsuus- ja nuoruusiässä. 

Pysyttele normaalipainoisena

Lihavuus ilmeisesti suurentaa lanneselän välilevytyrän ja vaikeiden selän kipuoireyhtymien riskiä. Lihavuus voi hidastaa toipumista selän kiputiloista ja kasvattaa kivun uusiutumisen riskiä. Lihavuus voi olla yhteydessä kohonneisiin veren tulehdustekijöiden tasoon, mikä voi olla yhteydessä myös selkäkipuun.

Lihavuuden sekä tupakoinnin on todettu myös nopeuttavan välilevyjen ikääntymistä.

Ylipainon raja on yleensä painoindeksillä mitattuna 25 ja lihavuuden 30.

Askel lihavuudesta eroon pääsemiseen on terveellinen ruokavalio.

Tupakointi lisää alaselkäkivun sairastumisriskiä

Tupakointi lisää riskiä sairastua sekä selkäkipuun että iskiakseen.

Useiden tutkimusten mukaan tupakointi lisää riskiä sairastua sekä alaselkäkipuun että iskiakseen. Tupakointi vähentää veren ja sitä kautta hapen ja ravinteiden virtausta nikamavälilevyihin. Tämä aiheuttaa välilevyn aineenvaihdunnan heikentymisen ja sitä kautta hidastaa vammojen parantumista.

Pidemmällä aikavälillä tupakointi voi johtaa selkärangan verisuonien haitallisiin muutoksiin, jolloin veri virtaa normaalia hitaammin. Välilevyissä ei ole suoraa verenkiertoa, vaan ne saavat tarvitsemansa ravinteet ympäröivien kudosten välityksellä. Tupakoimattomuudella turvaa parhaiten selän verenkierron.

Veren virtauksen vähenemisen syyksi on esitetty myös aortasta lähtevien valtimoiden ahtautumista ja tukoksia, joiden myötä tupakointi nopeuttaa selkärangan rakenteiden rappeutumista.

Tupakointi vähentää myös luun mineraalitiheyttä, mikä johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin, nikamien haurastumiseen ja mikromurtumiin.

Lisäksi tupakointi vaikuttaa veren tulehdustekijätasoon ja voi sitä kautta vahvistaa kipua.

Liikunnan vähäisyys voi lisätä riskiä alaselkäkipuun

Uinti on selkäystävällinen liikuntalaji.

Säännöllinen vapaa-ajan liikunta vähentää selkäkivun riskiä. Liikunta ja harjoittelu ovat ensisijaisen tärkeitä selkävaivojen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus.

Kestävyystyyppisen liikunnan positiivisten vaikutusten katsotaan perustuvan muun muassa stressihormonien erittymisen lisääntymiseen ja kipua lievittävien endorfiinien vapautumiseen.

Selkä tarvitsee monipuolista kuormittamista. Jo pienikin liikuntamäärä vaikuttaa positiivisesti.

Psykososiaaliset tekijät osana kipua

Psykososiaalisilla tekijöillä voi olla vaikutusta kipujen kokemiseen ja työkyvyttömyyden kehittymisen vaaraan. Stressioireet lisäävät selkäkipua ja kipuun liittyy yleisesti masennusta, ahdistusta ja pelkoa. Alaselkäkivun tutkimisessa ja hoidossa huomioidaan koko ihminen ja hänen elämäntilanteensa.

Valitse kokonaisvaltainen ajattelutapa kipuun

  • Kipeä selkä ei tarkoita, että selkäsi on vaurioitunut
  • Selkäsi voi olla herkistynyt kivulle liikerajoitusten, väärien liikkeiden, lihasjännityksen, liikkumattomuuden, unenpuutteen, stressin, tai alhaisen mielialan vuoksi
  • Suurin osa alaselkäkivuista liittyy pieniin venähdyksiin, jotka voivat olla vähän aikaa hyvin kivuliaita
  • Kunnon yöunet, liikunta ja terveellinen ruokavalio sekä tupakoinnin lopettaminen auttavat myös selkääsi
  • Aivot ovat kuin vahvistin – mitä enemmän liität kipuun huolta ja ajattelet sitä, sitä kovemmaksi selkäkipu muuttuu

Vahvista itsehoitoa ja pystyvyyttä

  • Tee suunnitelma, jolla voit auttaa itseäsi
  • Palaa työhön heti, kun se on suinkin mahdollista, vaikka alkuun osapäiväisesti – se auttaa toipumistasi

Suosi viestejä, jotka auttavat alaselkäkivusta toipumista

  • ”Selkäni on yksi kehoni vahvimmista rakenteista.”
  • ”On todella harvinaista, että saan aikaan selkääni pysyvää vauriota.”

Valitse myönteinen asennoituminen kuvantamislöydöksiin ja kipuun

  • ”Selkään tulee rappeumaa iän mukana ihan samalla lailla kuin ryppyjä ihoon tai harmaita hiuksia. Yleensä rappeumamuutokset eivät ole yhteydessä kipuun.”
  • ”Kipu ei tarkoita, että tuotan sillä vauriota – selkäni on vain herkistynyt.”
  • ”Liikkeet saattavat tuntua aluksi kivuliailta – kuten nilkan nyrjähdyksessä – mutta tuntuvat helpommilta, kun pysyn aktiivisena.”

Vaihtele työasentoja ja muista työn tauotus

Istuminen lisää alaselän kuormitusta, sillä ei kuitenkaan ole todettu olevan suoraa yhteyttä alaselkäkipuihin. Työn tauottaminen ja työliikkeiden vaihtelu kuormittavat selkää tasapainoisesti.

Vaihtele asentoja ja työpisteen säätöjä: käytä hyväksi työtuolin ja mahdollisesti myös työpöydän säätöjä ja vaihtele työskentelyasentoasi päivän aikana.

Fyysisesti erittäin raskas työ

Fyysisesti erittäin raskas työ voi lisätä selkäkivun riskiä, mutta viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan riski saada selkäoireita viiden vuoden seurannassa oli sama, teki sitten fyysisesti raskasta työtä tai staattistatyötä.

Runsaasti autoilevilla on enemmän selkäkipuja

Paljon autoilevilla esiintyy alaselkä- ja iskiaskipuja enemmän kuin väestöllä yleensä.

Vaikka autoilu ei ole suoranainen selkäkivun riskitekijä, runsaasti autoa ajavilla henkilöillä esiintyy sekä alaselkä- että iskiaskipuja enemmän kuin väestöllä yleensä.
  • Pidä lepotaukoja riittävän usein. Tee pysäköintipaikalla vetreyttäviä ja venyttäviä liikkeitä. Selän taaksetaivutus korostetusti taaksepäin on hyvä vastaliike ajoasennolle.
  • Jos joudut matkustamaan paljon, muista, että satunnainen harjoittelu on selällesi parempi kuin täydellinen liikkumattomuus.
  • Vinkkejä automatkustamiseen.

Lisätietoa selästä ja selän hoidosta

Tervetuloa tohtori Vahvaselän selkäkouluun