Milloin selkäkivun vuoksi on syytä mennä lääkäriin?Usein selkäkivut paranevat nopeasti eikä lääkärissä käynti ole tarpeen. Lääkärissä käynti voi kuitenkin olla tarpeen mikäli:

  • Selkäkipu on hyvin voimakasta.
  • Selviytyminen päivittäisistä tehtävistä on estynyt.
  • Alaselkäkipu pitkittyy tai toistuu usein.

Hakeudu lääkärin tutkimuksiin seuraavissa tilanteissa:

1. Äkillinen muutos virtsan- tai ulosteen pidätyskyvyssä ja/tai tunnottomuus peräaukon ja sukuelinten ympärillä. Ne ovat merkkejä siitä, että jokin painaa selkärangan hermoja.

2. Tulehdusoireet (infektio). Jatkuva kuumeilu, heikentynyt vastustuskyky tai esimerkiksi taipumus uusiutuviin virtsatietulehduksiin.

3. Kaatuminen tai onnettomuus. Silloin, kun selkäkipuun liittyy jokin vamma, lääkäri sulkee pois mahdollisen selän murtuman. Osteoporoosi on ikääntyneillä tavallisin selän murtuman aiheuttaja.

4. Viikkoja jatkunut selkäkipu ja aiemmin sairastettu syöpäsairaus. Kipu tuntuu usein myös levossa ja yöllä. Yllättävä laihtuminen saattaa liittyä oireisiin.

5. Kipu tuntuu öisin ja selkä on aamuisin pitkään jäykkä. Liikkuminen helpottaa kipua. Tulehdukselliseen selkäsairauteen kuten selkärankareumaan liittyvä kipu on pahin yöllä. Selkärankareuma alkaa tavallisesti nuorena, 15 – 35 ikävuoden välillä.

Lääkärin vastaanotolla: oirehistoria, tutkimus ja testit

Lääkärin tutkimus on tarpeellinen diagnoosin tekemiseksi, joidenkin sairauksien poissulkemiseksi ja muiden ongelmiesi selvittämiseksi. Tutkimus sisältää kertomasi oirehistorian, kliinisen tutkimuksen ja diagnostiset testit.

Huolellisellakaan lääkärin tutkimuksella ja nykyaikaisilla kuvantamismenetelmillä ei tarkka selkäkivun syy läheskään aina löydy. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että selkäkipua aiheuttava vakava sairaus löydetään, vaikka sellainen on harvinainen. Vain noin yhdellä 200 selkäkipuisesta ihmisestä kivun taustalla on vakava sairaus. Röntgen- tai muita tutkimuksia ei yleensä tarvita alle kuukauden kestoisessa alaselkäkivussa.

Jos selkäkipuun liittyy alaraajaan säteilevä pitkään kestänyt iskiaskipu ja lääkäri toteaa lihasvoima-, jänneheijaste- ja tuntomuutoksia tai selkäkipu ei hoidosta huolimatta ole lievittynyt kuukauden kuluessa tarvitaan erikoislääkärin (yleensä fysiatri tai ortopedi) tutkimusta selkäkivun syyn ja hoidon määrittelemiseksi. 

Toistuvissa ja pitkittyneissä selkäkivuissa hyvä potilas-lääkäri -suhde on tärkeä. Tämän vuoksi on tärkeää, että käyt samalla lääkärillä, jolla on kokonaiskäsitys selkäkipuusi liittyvistä ongelmista. Oma lääkärisi voi myös parhaiten arvioida selkäkivun edellyttämien tutkimusten ja hoitojen tarpeellisuuden.

Mitä lääkäri kysyy?

Lääkäri selvittää kyselemällä selkäkipuun liittyviä asioita, muita sairauksia, painon laskua, lääkehoitoja ja muita ongelmia. Tämän takia lääkäri tekee yleensä useita kysymyksiä, esimerkiksi:

  • Millaisia oireita sinulla on?
  • Alkoivatko oireet vähitellen vai äkkiä vammaan liittyen?
  • Mikä helpottaa ja mikä pahentaa kipua?

Lääkäri selvittää myös alaselkäkivun pitkittymisen riskitekijät ja paranemista hidastavat esteet, jotka saattavat lisätä pitkäaikaisen haitan riskiä:

  • Usko, että kipu ja aktiivisuus (esimerkiksi liikunta ja työ) ovat haitallisia
  • Alakuloisuus ja sosiaalinen vetäytyminen
  • Kivun tai selkävamman pelko, joka rajoittaa liikkumista
  • Tuen puute
  • Usko, että passiiviset hoitomuodot auttavat aktiivista hoitoa paremmin

Jos lääkäri toteaa riskitekijöitä, hän voi suositella aktiivista kuntoutusta, jossa fysioterapeutti tai muu asiantuntija opettaa selän käyttöä. Neuvonnan ja aktiivisuutesi avulla pääset irti haitallisista ajatusmalleista. Lisäksi saat tukiverkoston, johon voit tarvittaessa turvautua.

Kysymyksiä lääkärille

Voit kirjoittaa selkäoireisiisi liittyviä kysymyksiä muistilapulle ennen lääkärissä käyntiä. Tällä tavoin et unohda kysyä tärkeitä asioita vastaanotolla. Ohessa on muutamia keskeisiä kysymyksiä, joita voit hyödyntää oman kysymyslistasi laadinnassa:

  • Mikä aiheuttaa selkäkipuni?
  • Mitä voin itse tehdä?
  • Millaisia eri hoitomuotoja on tarjolla? Onko hoidolle muita vaihtoehtoja?
  • Kauanko selkäkipu yleensä kestää?
  • Edellyttääkö selkäkivun parantuminen lepoa?
  • Voinko käydä töissä tavanomaiseen tapaan?
  • Voinko ajaa autoa?
  • Mitä teen, mikäli hoidosta ei ole apua?
  • Mitä voin tehdä estääkseni alaselkäkipua uusiutumasta?

Lääkärin tekemä kliininen tutkimus

Lääkäri aloittaa usein tutkimuksen tarkastelemalla selän ryhtiä ja asentoa. Hän tutkii selän liikkuvuuden, selän ja alaraajojen lihasvoiman, jänneheijasteet ja alaraajojen tunnon.

Erityistutkimukset

Lääkärin määräämänä voidaan selkäpotilaalle tarvittaessa tehdä erityistutkimuksia, kuten magneettitutkimus (MRI) tai tietokonekerroskuvaus (tietokonetomografia). Erikoislääkäri voi määrätä erityistutkimuksia, kuten magneettitutkimus (MRI) tai tietokonekerroskuvaus (tietokonetomografia). Magneettikuvauksessa nähdään yksityiskohtaisesti välilevyrepeämät, luumuutokset ja pehmytkudokset sekä harvinaiset taudit kuten kasvaimet ja tulehdukset. Magneettikuvauksessa löytyy usein myös merkityksettömiä rangan rappeumamuutoksia, joista ei pidä huolestua.

Tietokonekerroskuvauksella nähdään hyvin luu- ja pehmytosat kuten välilevyt. Erikoislääkäri harkitsee myös, tarvitaanko hermovaurioepäilyssä lihasten ja ääreishermoston sähkötoimintatutkimusta eli elektroneuromyografiaa (ENMG).

Lisätietoa selän tutkimuksista

Lisätietoa selästä ja sen hoidosta